Aika monessa koulussa kutosten ruotsinopeksi on laitettu se oma luokanopettaja jolla ei mitään kokemusta ruotsin
opettamisesta tai pätevyyttä siihen. Edellinen kosketus ruotsiin ollut ehkä 80-luvulla hikisen virkamiesruotsin kurssilla.
Mahtaa juu ruotsintaito kohentua tällä ikäluokalla kun saatiin opetusta aikaistettua.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai luokanope pystyy opettamaan ruotsin alkeet, JOS opetus painottuu kielioppiin.
Kieliopin ja sanojen opetus on helppoa, mutta eikö uudessa OPS:ssa ollut tarkoitus painottaa enemmän puhumista ja kielen käyttämistä?
Se ei enää olekaan niin helppoa, jollei opettaja pysty puhumaan sujuvasti ruotsia ja pahoin pelkään, ettei moni siihen pysty.Kuinka edistynyttä keskustelua uskot ruotsin alkeissa käytävän?
Mun neloseni kirjoitti jo aineita kolmen viikon jälkeen. Ja kyllä. Tarkoitus on alkaa keskustella heti. T. Ruotsin ope
Aineiden kirjoittamista ja keskustelua on monentasoista.
Tietenkin mutta kommentoinkin sitä ettei alussa muka olisi muuta kuin kielioppia. Nykyään kielten opetus on kommunikatiivista eli kieltä aletaan käyttää heti kommunikoimiseen.
Mistä sinä tempaisit sen, ettei alussa olisi muuta kuin kielioppia?
Kieli on muuten aina kommunikatiivista, myös silloin, kun käsitellään kielioppia tai pelkkää sanastoa. Mieti ihan rauhassa, ehkäpä valkenee.
Tuolta puheenvuorosta... Ja se kielioppi ei kyl ole kommunikointia vaan kielen rakennetta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kunnassa on vain ala-aste. Luokanopettajat opettavat kaikki aineet. Esim englantia opettaa kolme opettajaa kaikille luokille. Musiikkia opettaa kaksi eri opettajaa kaikille luokille. Eli ope vaihtuu välillä aineen mukaan. Eipä ole haitannut meidän lasta. Edelleen yläasteella on enkku kymppi. Kielten opetus on vaativampaa kuin omana kouluaikana.
Kuinka usein tuota ruotsia edes on? Joku kaksoistunti kerran viikkoon ei vuodessa kauhean suurta etenemistä edes salli. Eli eiköhän ne nappulat opettele ihan perusasioita, numeroita, itsestä kertomista yms. jotka oppii kyllä itsekin siinä samalla, kun opettaa. Sanoisin, että sitä opettamista hankalampaa on ääntäminen. Itse juurikin osaan peruskielioppia ja sanastoa reippaasti, mutta ääntäisin päin peetä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai luokanope pystyy opettamaan ruotsin alkeet, JOS opetus painottuu kielioppiin.
Kieliopin ja sanojen opetus on helppoa, mutta eikö uudessa OPS:ssa ollut tarkoitus painottaa enemmän puhumista ja kielen käyttämistä?
Se ei enää olekaan niin helppoa, jollei opettaja pysty puhumaan sujuvasti ruotsia ja pahoin pelkään, ettei moni siihen pysty.Kuinka edistynyttä keskustelua uskot ruotsin alkeissa käytävän?
Mun neloseni kirjoitti jo aineita kolmen viikon jälkeen. Ja kyllä. Tarkoitus on alkaa keskustella heti. T. Ruotsin ope
Aineiden kirjoittamista ja keskustelua on monentasoista.
Tietenkin mutta kommentoinkin sitä ettei alussa muka olisi muuta kuin kielioppia. Nykyään kielten opetus on kommunikatiivista eli kieltä aletaan käyttää heti kommunikoimiseen.
Mistä sinä tempaisit sen, ettei alussa olisi muuta kuin kielioppia?
Kieli on muuten aina kommunikatiivista, myös silloin, kun käsitellään kielioppia tai pelkkää sanastoa. Mieti ihan rauhassa, ehkäpä valkenee.
Tuolta puheenvuorosta... Ja se kielioppi ei kyl ole kommunikointia vaan kielen rakennetta.
Kommunikoinnin onnistumiseen tarvitaan reilusti kielioppia. Sanojen latelu peräkkäin ja käsien heiluttaminen ei toimi kovin monimutkaisessa keskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai luokanope pystyy opettamaan ruotsin alkeet, JOS opetus painottuu kielioppiin.
Kieliopin ja sanojen opetus on helppoa, mutta eikö uudessa OPS:ssa ollut tarkoitus painottaa enemmän puhumista ja kielen käyttämistä?
Se ei enää olekaan niin helppoa, jollei opettaja pysty puhumaan sujuvasti ruotsia ja pahoin pelkään, ettei moni siihen pysty.Kuinka edistynyttä keskustelua uskot ruotsin alkeissa käytävän?
Mun neloseni kirjoitti jo aineita kolmen viikon jälkeen. Ja kyllä. Tarkoitus on alkaa keskustella heti. T. Ruotsin ope
Aineiden kirjoittamista ja keskustelua on monentasoista.
Tietenkin mutta kommentoinkin sitä ettei alussa muka olisi muuta kuin kielioppia. Nykyään kielten opetus on kommunikatiivista eli kieltä aletaan käyttää heti kommunikoimiseen.
Mistä sinä tempaisit sen, ettei alussa olisi muuta kuin kielioppia?
Kieli on muuten aina kommunikatiivista, myös silloin, kun käsitellään kielioppia tai pelkkää sanastoa. Mieti ihan rauhassa, ehkäpä valkenee.
Tuolta puheenvuorosta... Ja se kielioppi ei kyl ole kommunikointia vaan kielen rakennetta.
Kommunikoinnin onnistumiseen tarvitaan reilusti kielioppia. Sanojen latelu peräkkäin ja käsien heiluttaminen ei toimi kovin monimutkaisessa keskustelussa.
Voi jösses. Tietenkin kielessä on olennaista myös sen rakenne, mutta nykyään kielten opetus on kommunikatiivista ja heti aluata lähtien kieltä käytetään ja pointti on se kielen käyttäminen rohkeasti, ei se meneekö kaikki oikein.
Sen rinnalla kulkee kieliopin opetus ja se muuten tapahtuu suomeksi vieraissa kielissä.
Kaikki muu opetus on alusta asti sillä ko kielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai luokanope pystyy opettamaan ruotsin alkeet, JOS opetus painottuu kielioppiin.
Kieliopin ja sanojen opetus on helppoa, mutta eikö uudessa OPS:ssa ollut tarkoitus painottaa enemmän puhumista ja kielen käyttämistä?
Se ei enää olekaan niin helppoa, jollei opettaja pysty puhumaan sujuvasti ruotsia ja pahoin pelkään, ettei moni siihen pysty.Kuinka edistynyttä keskustelua uskot ruotsin alkeissa käytävän?
Mun neloseni kirjoitti jo aineita kolmen viikon jälkeen. Ja kyllä. Tarkoitus on alkaa keskustella heti. T. Ruotsin ope
Aineiden kirjoittamista ja keskustelua on monentasoista.
Tietenkin mutta kommentoinkin sitä ettei alussa muka olisi muuta kuin kielioppia. Nykyään kielten opetus on kommunikatiivista eli kieltä aletaan käyttää heti kommunikoimiseen.
Mistä sinä tempaisit sen, ettei alussa olisi muuta kuin kielioppia?
Kieli on muuten aina kommunikatiivista, myös silloin, kun käsitellään kielioppia tai pelkkää sanastoa. Mieti ihan rauhassa, ehkäpä valkenee.
Tuolta puheenvuorosta... Ja se kielioppi ei kyl ole kommunikointia vaan kielen rakennetta.
Kommunikoinnin onnistumiseen tarvitaan reilusti kielioppia. Sanojen latelu peräkkäin ja käsien heiluttaminen ei toimi kovin monimutkaisessa keskustelussa.
Voi jösses. Tietenkin kielessä on olennaista myös sen rakenne, mutta nykyään kielten opetus on kommunikatiivista ja heti aluata lähtien kieltä käytetään ja pointti on se kielen käyttäminen rohkeasti, ei se meneekö kaikki oikein.
Sen rinnalla kulkee kieliopin opetus ja se muuten tapahtuu suomeksi vieraissa kielissä.
Kaikki muu opetus on alusta asti sillä ko kielellä.
Ainahan sitä on puhuttu alusta lähtien. Minäkin jouduin 70-luvun lopulla jatkuvasti tekemään suullisia paritöitä vieruskaverin kanssa, eikä siinä kukaan istunut vieressä kyttäämässä, menikö kaikki juuri sääntöjen mukaan.
Kielioppi on pidettävä tiukasti mukana alusta lähtien tai sitten otettava käyttöön tasoryhmät: yksi taso niille, joille riittää loppuiäksi sinne päin -solkottaminen, ja oma tasonsa niille, jotka haluavat tukevan pohjan kielitaidolleen vastaisen varalle siitäkin huolimatta, että oppitunneilla on tehtävä muutakin kuin leikittävä ja pelattava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
opettamisesta tai pätevyyttä siihen. Edellinen kosketus ruotsiin ollut ehkä 80-luvulla hikisen virkamiesruotsin kurssilla.
Mahtaa juu ruotsintaito kohentua tällä ikäluokalla kun saatiin opetusta aikaistettua.On tää kuntakohtainen päättäminen kyllä aika eriarvoistavaa.. mulla on 5 luokkalainen, jolla on nyt eri opettajat: liikunnassa, käsityöissä, teknisessä työssä, englannissa, matikassa, musiikissa, liikunnassa ja historiassa. Oma luokavalvoja opettaa yhteiskuntaopin aineet, suomen kielen,musiikin ja valinnaisen espanjan. Ja siis kaiki opettajat ovat päteviä, samat maikat on yläasteen puolella myös. Ja ensi vuonna alkavaan ruotsiin on tulossa enkun ope, joka siis pätevä myös siinä.
Varmaankin yhtenäiskoulu kyseessä? Tässä näkyy isojen koulujen etu vaikka niiden pienten koulujen puolesta aina taistellaankin.
Toisaalta en sitten tiedä onko hyvä jos jo noin nuorilta puuttuu luokanope joka oppii kunnolla tuntemaan jokaisen oppilaan. Meillä vitosluokkalaista opettaa oma luokanopettaja kaikissa muissa aineissa paitsi kielissä.
No kyllä, tämä vitosen meidän koulu on tosiaan yhtenäiskoulu, mutta esikoinen oli ala-asteen koulussa ja siellä oli sama juttu. Oma ope opetti vain matematiikan ja luonnontieteet, kuviksen ja uskonnon, loppuihin oli aineenopettajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai luokanope pystyy opettamaan ruotsin alkeet, JOS opetus painottuu kielioppiin.
Kieliopin ja sanojen opetus on helppoa, mutta eikö uudessa OPS:ssa ollut tarkoitus painottaa enemmän puhumista ja kielen käyttämistä?
Se ei enää olekaan niin helppoa, jollei opettaja pysty puhumaan sujuvasti ruotsia ja pahoin pelkään, ettei moni siihen pysty.Kuinka edistynyttä keskustelua uskot ruotsin alkeissa käytävän?
Mun neloseni kirjoitti jo aineita kolmen viikon jälkeen. Ja kyllä. Tarkoitus on alkaa keskustella heti. T. Ruotsin ope
Aineiden kirjoittamista ja keskustelua on monentasoista.
Tietenkin mutta kommentoinkin sitä ettei alussa muka olisi muuta kuin kielioppia. Nykyään kielten opetus on kommunikatiivista eli kieltä aletaan käyttää heti kommunikoimiseen.
Mistä sinä tempaisit sen, ettei alussa olisi muuta kuin kielioppia?
Kieli on muuten aina kommunikatiivista, myös silloin, kun käsitellään kielioppia tai pelkkää sanastoa. Mieti ihan rauhassa, ehkäpä valkenee.
Tuolta puheenvuorosta... Ja se kielioppi ei kyl ole kommunikointia vaan kielen rakennetta.
Kommunikoinnin onnistumiseen tarvitaan reilusti kielioppia. Sanojen latelu peräkkäin ja käsien heiluttaminen ei toimi kovin monimutkaisessa keskustelussa.
Voi jösses. Tietenkin kielessä on olennaista myös sen rakenne, mutta nykyään kielten opetus on kommunikatiivista ja heti aluata lähtien kieltä käytetään ja pointti on se kielen käyttäminen rohkeasti, ei se meneekö kaikki oikein.
Sen rinnalla kulkee kieliopin opetus ja se muuten tapahtuu suomeksi vieraissa kielissä.
Kaikki muu opetus on alusta asti sillä ko kielellä.
Ainahan sitä on puhuttu alusta lähtien. Minäkin jouduin 70-luvun lopulla jatkuvasti tekemään suullisia paritöitä vieruskaverin kanssa, eikä siinä kukaan istunut vieressä kyttäämässä, menikö kaikki juuri sääntöjen mukaan.
Kielioppi on pidettävä tiukasti mukana alusta lähtien tai sitten otettava käyttöön tasoryhmät: yksi taso niille, joille riittää loppuiäksi sinne päin -solkottaminen, ja oma tasonsa niille, jotka haluavat tukevan pohjan kielitaidolleen vastaisen varalle siitäkin huolimatta, että oppitunneilla on tehtävä muutakin kuin leikittävä ja pelattava.
1970-luvulla kieliä opetettiin strukturalistisesti, kommunikatiivisuus tuli myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai luokanope pystyy opettamaan ruotsin alkeet, JOS opetus painottuu kielioppiin.
Kieliopin ja sanojen opetus on helppoa, mutta eikö uudessa OPS:ssa ollut tarkoitus painottaa enemmän puhumista ja kielen käyttämistä?
Se ei enää olekaan niin helppoa, jollei opettaja pysty puhumaan sujuvasti ruotsia ja pahoin pelkään, ettei moni siihen pysty.Kuinka edistynyttä keskustelua uskot ruotsin alkeissa käytävän?
Mun neloseni kirjoitti jo aineita kolmen viikon jälkeen. Ja kyllä. Tarkoitus on alkaa keskustella heti. T. Ruotsin ope
Aineiden kirjoittamista ja keskustelua on monentasoista.
Tietenkin mutta kommentoinkin sitä ettei alussa muka olisi muuta kuin kielioppia. Nykyään kielten opetus on kommunikatiivista eli kieltä aletaan käyttää heti kommunikoimiseen.
Mistä sinä tempaisit sen, ettei alussa olisi muuta kuin kielioppia?
Kieli on muuten aina kommunikatiivista, myös silloin, kun käsitellään kielioppia tai pelkkää sanastoa. Mieti ihan rauhassa, ehkäpä valkenee.
Tuolta puheenvuorosta... Ja se kielioppi ei kyl ole kommunikointia vaan kielen rakennetta.
Kommunikoinnin onnistumiseen tarvitaan reilusti kielioppia. Sanojen latelu peräkkäin ja käsien heiluttaminen ei toimi kovin monimutkaisessa keskustelussa.
Voi jösses. Tietenkin kielessä on olennaista myös sen rakenne, mutta nykyään kielten opetus on kommunikatiivista ja heti aluata lähtien kieltä käytetään ja pointti on se kielen käyttäminen rohkeasti, ei se meneekö kaikki oikein.
Sen rinnalla kulkee kieliopin opetus ja se muuten tapahtuu suomeksi vieraissa kielissä.
Kaikki muu opetus on alusta asti sillä ko kielellä.
Ainahan sitä on puhuttu alusta lähtien. Minäkin jouduin 70-luvun lopulla jatkuvasti tekemään suullisia paritöitä vieruskaverin kanssa, eikä siinä kukaan istunut vieressä kyttäämässä, menikö kaikki juuri sääntöjen mukaan.
Kielioppi on pidettävä tiukasti mukana alusta lähtien tai sitten otettava käyttöön tasoryhmät: yksi taso niille, joille riittää loppuiäksi sinne päin -solkottaminen, ja oma tasonsa niille, jotka haluavat tukevan pohjan kielitaidolleen vastaisen varalle siitäkin huolimatta, että oppitunneilla on tehtävä muutakin kuin leikittävä ja pelattava.
1970-luvulla kieliä opetettiin strukturalistisesti, kommunikatiivisuus tuli myöhemmin.
Eipä se itse asiaa miksikään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai luokanope pystyy opettamaan ruotsin alkeet, JOS opetus painottuu kielioppiin.
Kieliopin ja sanojen opetus on helppoa, mutta eikö uudessa OPS:ssa ollut tarkoitus painottaa enemmän puhumista ja kielen käyttämistä?
Se ei enää olekaan niin helppoa, jollei opettaja pysty puhumaan sujuvasti ruotsia ja pahoin pelkään, ettei moni siihen pysty.Kuinka edistynyttä keskustelua uskot ruotsin alkeissa käytävän?
Mun neloseni kirjoitti jo aineita kolmen viikon jälkeen. Ja kyllä. Tarkoitus on alkaa keskustella heti. T. Ruotsin ope
Aineiden kirjoittamista ja keskustelua on monentasoista.
Tietenkin mutta kommentoinkin sitä ettei alussa muka olisi muuta kuin kielioppia. Nykyään kielten opetus on kommunikatiivista eli kieltä aletaan käyttää heti kommunikoimiseen.
Mistä sinä tempaisit sen, ettei alussa olisi muuta kuin kielioppia?
Kieli on muuten aina kommunikatiivista, myös silloin, kun käsitellään kielioppia tai pelkkää sanastoa. Mieti ihan rauhassa, ehkäpä valkenee.
Tuolta puheenvuorosta... Ja se kielioppi ei kyl ole kommunikointia vaan kielen rakennetta.
Kommunikoinnin onnistumiseen tarvitaan reilusti kielioppia. Sanojen latelu peräkkäin ja käsien heiluttaminen ei toimi kovin monimutkaisessa keskustelussa.
Voi jösses. Tietenkin kielessä on olennaista myös sen rakenne, mutta nykyään kielten opetus on kommunikatiivista ja heti aluata lähtien kieltä käytetään ja pointti on se kielen käyttäminen rohkeasti, ei se meneekö kaikki oikein.
Sen rinnalla kulkee kieliopin opetus ja se muuten tapahtuu suomeksi vieraissa kielissä.
Kaikki muu opetus on alusta asti sillä ko kielellä.
Ainahan sitä on puhuttu alusta lähtien. Minäkin jouduin 70-luvun lopulla jatkuvasti tekemään suullisia paritöitä vieruskaverin kanssa, eikä siinä kukaan istunut vieressä kyttäämässä, menikö kaikki juuri sääntöjen mukaan.
Kielioppi on pidettävä tiukasti mukana alusta lähtien tai sitten otettava käyttöön tasoryhmät: yksi taso niille, joille riittää loppuiäksi sinne päin -solkottaminen, ja oma tasonsa niille, jotka haluavat tukevan pohjan kielitaidolleen vastaisen varalle siitäkin huolimatta, että oppitunneilla on tehtävä muutakin kuin leikittävä ja pelattava.
1970-luvulla kieliä opetettiin strukturalistisesti, kommunikatiivisuus tuli myöhemmin.
Eipä se itse asiaa miksikään muuta.
Tietenkin muuttaa. Nyt saat jankata itseksesi, en jaksa näitä ääliömäisyyksiäsi enempää kommentoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai luokanope pystyy opettamaan ruotsin alkeet, JOS opetus painottuu kielioppiin.
Kieliopin ja sanojen opetus on helppoa, mutta eikö uudessa OPS:ssa ollut tarkoitus painottaa enemmän puhumista ja kielen käyttämistä?
Se ei enää olekaan niin helppoa, jollei opettaja pysty puhumaan sujuvasti ruotsia ja pahoin pelkään, ettei moni siihen pysty.Kuinka edistynyttä keskustelua uskot ruotsin alkeissa käytävän?
Mun neloseni kirjoitti jo aineita kolmen viikon jälkeen. Ja kyllä. Tarkoitus on alkaa keskustella heti. T. Ruotsin ope
Aineiden kirjoittamista ja keskustelua on monentasoista.
Tietenkin mutta kommentoinkin sitä ettei alussa muka olisi muuta kuin kielioppia. Nykyään kielten opetus on kommunikatiivista eli kieltä aletaan käyttää heti kommunikoimiseen.
Mistä sinä tempaisit sen, ettei alussa olisi muuta kuin kielioppia?
Kieli on muuten aina kommunikatiivista, myös silloin, kun käsitellään kielioppia tai pelkkää sanastoa. Mieti ihan rauhassa, ehkäpä valkenee.
Tuolta puheenvuorosta... Ja se kielioppi ei kyl ole kommunikointia vaan kielen rakennetta.
Kommunikoinnin onnistumiseen tarvitaan reilusti kielioppia. Sanojen latelu peräkkäin ja käsien heiluttaminen ei toimi kovin monimutkaisessa keskustelussa.
Voi jösses. Tietenkin kielessä on olennaista myös sen rakenne, mutta nykyään kielten opetus on kommunikatiivista ja heti aluata lähtien kieltä käytetään ja pointti on se kielen käyttäminen rohkeasti, ei se meneekö kaikki oikein.
Sen rinnalla kulkee kieliopin opetus ja se muuten tapahtuu suomeksi vieraissa kielissä.
Kaikki muu opetus on alusta asti sillä ko kielellä.
Ainahan sitä on puhuttu alusta lähtien. Minäkin jouduin 70-luvun lopulla jatkuvasti tekemään suullisia paritöitä vieruskaverin kanssa, eikä siinä kukaan istunut vieressä kyttäämässä, menikö kaikki juuri sääntöjen mukaan.
Kielioppi on pidettävä tiukasti mukana alusta lähtien tai sitten otettava käyttöön tasoryhmät: yksi taso niille, joille riittää loppuiäksi sinne päin -solkottaminen, ja oma tasonsa niille, jotka haluavat tukevan pohjan kielitaidolleen vastaisen varalle siitäkin huolimatta, että oppitunneilla on tehtävä muutakin kuin leikittävä ja pelattava.
1970-luvulla kieliä opetettiin strukturalistisesti, kommunikatiivisuus tuli myöhemmin.
Eipä se itse asiaa miksikään muuta.
Tietenkin muuttaa. Nyt saat jankata itseksesi, en jaksa näitä ääliömäisyyksiäsi enempää kommentoida.
Ei muuta. Kaikki on kiinni käytännöstä. Voit kikkailla sanoilla ihan mielesi mukaan, mutta minä näen kikkailun läpi, kun olen itsekin kasvatustieteen perusopinnot eli hämäämisen alkeet joutunut kärsimään.
Mistä aineista muuten nää ruotsin tunnit nyppäistiin pois, vai lisääntyikö kuudesluokkalaisten viikkotuntimäärä kahdella?
Matematiikasta varmaan...
No mutta pakkoruotsista saavat hyödyt ovat niin valtavia, että meillä on kohta varaa tarjota heille 3000 e/kk työttömyystukea!