Lue keskustelun säännöt.
Pärjääkö Suomessa lapsiperhe yhden palkalla?
18.08.2016 |
Mitä mieltä olette? Pärjääkö Suomessa, sanotaan nyt kahden hengen perhe, jos perheessä on vain yksi tulonsaaja jolla on tulot 3000-4000 euroa/kk. Ja jos pärjää, niin onko se kituuttamista vai ihan kohtuullista elämää.
Kommentit (24)
Riippuu lasten lukumäärästä, mutta tolla palkalla keskiverto kahden muksun perhe pärjää.
Me tienataan miehen kanssa yhteensä se 3000€/kk ja lapsia kaksi.
Mutta jos pitäisi pärjätä vain toisen palkalla (1500€/kk) niin aika mahdotonta olisi, ellei olisi ilmaista kattoa pään päällä. Jo pelkkä asuminen vie helposti sen 1000€ kaikkine sähköineen, vesineen ja vakuutuksineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin pärjää. Ei ne tulot vaan menot.
Pärjää hyvin, ainakin me. Asutaan todella hyvällä alueella, mutta melko pienissä neliöissä. Tosin kaikilla kolmella lapsella on oma huone, meillä vanhemmilla ei. Ei kuluteta matkusteluun/kalliisiin huvituksiin, mutta lapset saa harrastaa mieluisia harrastuksia ja teinille on varaa ostaa merkkikamojakin silloin tällöin. Sellaista tavallista vaatimatonta elämää kun elää ja ostoksissa pyrkii pieneen nuukuuteen (alet/ei osta ylimääräisiä jne) niin hyvin pärjää.
Jos haluaa asua hyvin väljästi/matkustella enemmän/kahvitella kahviloissa ja shoppailla usein/harrastaa hyvin kalliita lajeja niin sit ei varmaan niin hyvin pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu lasten lukumäärästä, mutta tolla palkalla keskiverto kahden muksun perhe pärjää.
Me tienataan miehen kanssa yhteensä se 3000€/kk ja lapsia kaksi.
Mutta jos pitäisi pärjätä vain toisen palkalla (1500€/kk) niin aika mahdotonta olisi, ellei olisi ilmaista kattoa pään päällä. Jo pelkkä asuminen vie helposti sen 1000€ kaikkine sähköineen, vesineen ja vakuutuksineen.
Oikeastaan kysyin siksi, koska Suomessa asuessani palkkani olikin luokkaa 3200e, kaksi lasta päivähoidossa ja vaimo opiskeli. Pärjättiin kyllä, kun kolmiossa asuttiin, Turussa, mutta hirveästi ylimääräistä ei jäänyt, vaikka tuntui ettei niin tuhlattu (ei ollut esim. autoa)
Sen kyllä huomasin, että olisikin ollut parempi saada se palkka noin kahdessa 1500e erässä, molemmille. Progressio iski aika rajusti juuri tuon 2500 euron jälkeen. Toki pienituloisten kevyt verotus on perusteltua, mutta perheverotuksessa olisi kyllä omat hyvät puolensa.
Vierailija kirjoitti:
Tä? Ei suinkaan, kaikki yh:t kerjäävät kadulla.
Totta kai pärjää, mutta paljon riippuu asumismuodosta, -paikasta ja lainojen määrästä. Toisin sanoen siitä, mihin palkan pitää riittää.
Jos sinulla jää palkasta yli pari tonnia käteen verojen jälkeen, niin sillä elää ihan kohtuullisesti kaksi ihmistä stadissakin, JOS ei ole hirveää asuntolainaa ja muita pakollisia menoja. Vuokrakaksion saa noin 800 eurolla vapailta markkinoilta, kun ei nyt ihan Kampissa halua asua. Lapselle oma huone, vanhempi voi nukkua olkkarissa.
Ruokaan menee 300-400 kuussa. Julkiseen liikenteeseen saturainen. Sähkö ja vakuutukset toinen huntti kuussa. Netti ja kännykät yms. 100. Vaatteet satanen. Huvitukset ehkä huntti. Sulta jää siten jopa säästöön joka kk, kunhan vähän mietit, mihin rahaa käytät.
Yh:t saavat käsittääkseni elatusapua etävanhemmalta ja yksinhuoltajakorotusta lapsilisään. Eihän se paljon ole, mutta nettona kuitenkin merkityksellistä. Ja parin tonnin nettotuloilla varmasti yhden aikuisen ja yhden lapsen perhe pärjää ihan mainiosti. Olisi varmaan varaa jonkinlaiseen autoonkin. Kaksi aikuista ja kaksi lasta, alkaisi olla jo hieman kituuttamista, mutta kaikki tietty riippuu kulutustottumuksista. Moni perhe varmaan pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pärjää hyvin, ainakin me. Asutaan todella hyvällä alueella, mutta melko pienissä neliöissä. Tosin kaikilla kolmella lapsella on oma huone, meillä vanhemmilla ei. Ei kuluteta matkusteluun/kalliisiin huvituksiin, mutta lapset saa harrastaa mieluisia harrastuksia ja teinille on varaa ostaa merkkikamojakin silloin tällöin. Sellaista tavallista vaatimatonta elämää kun elää ja ostoksissa pyrkii pieneen nuukuuteen (alet/ei osta ylimääräisiä jne) niin hyvin pärjää.
Jos haluaa asua hyvin väljästi/matkustella enemmän/kahvitella kahviloissa ja shoppailla usein/harrastaa hyvin kalliita lajeja niin sit ei varmaan niin hyvin pärjää.
Siinä on tosiaan puolensa, jos toinen on kotona. Tietyssä mielessä se tuo vapauksia, kun toisella on on aikaa ja energiaa siihen sniidaamiseen, kiertää kirppareita, suunnitella ruokailut pitkälle eteenpäin, mutta toisaalta jos on paljon vapaa-aikaa, saattaa olla enemmän tarve käydä niissä kahviloissa tai shoppaamassa ;-)
Ihmisillä on nykyisin ihan liian korkeat standardit sen suhteen, millä lapsiperhe pärjää. Olisi tärkeää, että ihmiset tekisivät rohkeasti enemmän lapsia, vaikka työnäkymät vaihtelevat. Ei nykypäivänä sitä tilannetta että molemmilla vakityö maailman tappiin tule koskaan. Silti voidaan elää hyvää ja rikasta elämää lasten kanssa.
Ei lapselle hyvä lapsuus ole välttämättä sitä että on monta hienoa harrastusta ja ulkomaanmatkoja. Lämminhenkinen perhe ja sisarukset ovat paljon suurempi voimavara koko elämää ajatellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistelkaahan 70-80 -lukuja, jolloin suurin osa meistä oli lapsia. Silloin elintaso oli nykypäivän "köyhän" luokkaa useimmilla. Ja ei me kai hirveesti siitä traumatisoitu. :-)
Kansantalouden kannalta olisi tärkeintä että perheet tekisivät enemmän lapsia. Yllättävän paljon lapsiperheessä voidaan säästää pienistä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Muistelkaahan 70-80 -lukuja, jolloin suurin osa meistä oli lapsia. Silloin elintaso oli nykypäivän "köyhän" luokkaa useimmilla. Ja ei me kai hirveesti siitä traumatisoitu. :-)
Kansantalouden kannalta olisi tärkeintä että perheet tekisivät enemmän lapsia. Yllättävän paljon lapsiperheessä voidaan säästää pienistä asioista.
Mitähän olisi tapahtunut, jos 80-luvun perhe olisi alkanut elämään 50-luvun pula-ajan malliin, kun vanhemmistakin tuli ihan täysipäisiä?
Joo, vähemmälläkin tulee toimeen, tottakai, mutta kyllä minun lasteni sosiaalista elämään kaventaisi todella rajusti, jos ottaisin kännykän ja Whatsappin pois, koska "sitä ei ollut minunkaan nuoruudessani".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tä? Ei suinkaan, kaikki yh:t kerjäävät kadulla.
Totta kai pärjää, mutta paljon riippuu asumismuodosta, -paikasta ja lainojen määrästä. Toisin sanoen siitä, mihin palkan pitää riittää.
Jos sinulla jää palkasta yli pari tonnia käteen verojen jälkeen, niin sillä elää ihan kohtuullisesti kaksi ihmistä stadissakin, JOS ei ole hirveää asuntolainaa ja muita pakollisia menoja. Vuokrakaksion saa noin 800 eurolla vapailta markkinoilta, kun ei nyt ihan Kampissa halua asua. Lapselle oma huone, vanhempi voi nukkua olkkarissa.
Ruokaan menee 300-400 kuussa. Julkiseen liikenteeseen saturainen. Sähkö ja vakuutukset toinen huntti kuussa. Netti ja kännykät yms. 100. Vaatteet satanen. Huvitukset ehkä huntti. Sulta jää siten jopa säästöön joka kk, kunhan vähän mietit, mihin rahaa käytät.
Entä sen kotona olevan eläke? Ihan ehdottomasti vapaaehtoinen eläkevakuutus hänelle, mikäli kyse on pitkäaikaisesta järjestelystä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tä? Ei suinkaan, kaikki yh:t kerjäävät kadulla.
Totta kai pärjää, mutta paljon riippuu asumismuodosta, -paikasta ja lainojen määrästä. Toisin sanoen siitä, mihin palkan pitää riittää.
Jos sinulla jää palkasta yli pari tonnia käteen verojen jälkeen, niin sillä elää ihan kohtuullisesti kaksi ihmistä stadissakin, JOS ei ole hirveää asuntolainaa ja muita pakollisia menoja. Vuokrakaksion saa noin 800 eurolla vapailta markkinoilta, kun ei nyt ihan Kampissa halua asua. Lapselle oma huone, vanhempi voi nukkua olkkarissa.
Ruokaan menee 300-400 kuussa. Julkiseen liikenteeseen saturainen. Sähkö ja vakuutukset toinen huntti kuussa. Netti ja kännykät yms. 100. Vaatteet satanen. Huvitukset ehkä huntti. Sulta jää siten jopa säästöön joka kk, kunhan vähän mietit, mihin rahaa käytät.
Yh:t saavat käsittääkseni elatusapua etävanhemmalta ja yksinhuoltajakorotusta lapsilisään. Eihän se paljon ole, mutta nettona kuitenkin merkityksellistä. Ja parin tonnin nettotuloilla varmasti yhden aikuisen ja yhden lapsen perhe pärjää ihan mainiosti. Olisi varmaan varaa jonkinlaiseen autoonkin. Kaksi aikuista ja kaksi lasta, alkaisi olla jo hieman kituuttamista, mutta kaikki tietty riippuu kulutustottumuksista. Moni perhe varmaan pärjää.
Toki. Ap puhui tuloista, ei palkasta, summat kumminkin about nuo.
1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistelkaahan 70-80 -lukuja, jolloin suurin osa meistä oli lapsia. Silloin elintaso oli nykypäivän "köyhän" luokkaa useimmilla. Ja ei me kai hirveesti siitä traumatisoitu. :-)
Kansantalouden kannalta olisi tärkeintä että perheet tekisivät enemmän lapsia. Yllättävän paljon lapsiperheessä voidaan säästää pienistä asioista.
Mitähän olisi tapahtunut, jos 80-luvun perhe olisi alkanut elämään 50-luvun pula-ajan malliin, kun vanhemmistakin tuli ihan täysipäisiä?
Joo, vähemmälläkin tulee toimeen, tottakai, mutta kyllä minun lasteni sosiaalista elämään kaventaisi todella rajusti, jos ottaisin kännykän ja Whatsappin pois, koska "sitä ei ollut minunkaan nuoruudessani".
En tarkoittanut että pitäisi alkaa elämään johonkin vanhan maailman tyyliin. Vain siihen, että lapsiperheenäkin voi pärjätä vähemmällä, ja se ei tarkoita että lapsuus olisi huono.
Vierailija kirjoitti:
Muistelkaahan 70-80 -lukuja, jolloin suurin osa meistä oli lapsia. Silloin elintaso oli nykypäivän "köyhän" luokkaa useimmilla. Ja ei me kai hirveesti siitä traumatisoitu. :-)
Kansantalouden kannalta olisi tärkeintä että perheet tekisivät enemmän lapsia. Yllättävän paljon lapsiperheessä voidaan säästää pienistä asioista.
Silloin kaikklla oli 70-80-luvun elintaso. Jos jollakin olisi ollut 40-50-luvun elintaso, hän olisi hyvin saattanutkin traumatisoitua.
Joten vertauksesi on umpihölmö. Silloin oli silloin, nyt on nyt.
Toki ihmiset elossa pärjäävät ja mahdollisesti voivat hyvinkin pienillä tuloilla. Mutta kun yhteiskunta koko ajan karsii palveluitaan ja tukiaan, niin perheen kyvyt auttaa lapsia vaikkapa hyvien harrastusten, kouluvalintojen ja tarvittaessa tukiopetuksen ja terapioiden kautta ovat kyllä arvokkaita.
Eli totta kai köyhistäkin perheistä nousee pärjääviä ihmisiä, mutta pienituloisuus ON tutkitusti syrjäytymisriski. Halusit tai et.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/43840/URN:NBN:fi:j…
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/…
"Köyhä lapsuus on riski lapsen kasvulle ja hyvinvoinnille. Köyhyys voi vaikuttaa muun muassa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen sekä lapsen ja hänen vanhempiensa mielenterveyteen. Köyhyys aiheuttaa lapselle häpeää sekä monenlaisia ulkopuolisuuden ja osattomuuden tunteita. "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ei ainakaan pärjättäisi. Kolme koululaista on. Eihän tollasesta 4 tonnin palkasta jää käteen kun 2700 euroa. Siitä pois asuminen, ruoka, peruslaskut, harrastukset, autot, matkat. Meillä ei riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistelkaahan 70-80 -lukuja, jolloin suurin osa meistä oli lapsia. Silloin elintaso oli nykypäivän "köyhän" luokkaa useimmilla. Ja ei me kai hirveesti siitä traumatisoitu. :-)
Kansantalouden kannalta olisi tärkeintä että perheet tekisivät enemmän lapsia. Yllättävän paljon lapsiperheessä voidaan säästää pienistä asioista.
Silloin kaikklla oli 70-80-luvun elintaso. Jos jollakin olisi ollut 40-50-luvun elintaso, hän olisi hyvin saattanutkin traumatisoitua.
Joten vertauksesi on umpihölmö. Silloin oli silloin, nyt on nyt.
Toki ihmiset elossa pärjäävät ja mahdollisesti voivat hyvinkin pienillä tuloilla. Mutta kun yhteiskunta koko ajan karsii palveluitaan ja tukiaan, niin perheen kyvyt auttaa lapsia vaikkapa hyvien harrastusten, kouluvalintojen ja tarvittaessa tukiopetuksen ja terapioiden kautta ovat kyllä arvokkaita.
Eli totta kai köyhistäkin perheistä nousee pärjääviä ihmisiä, mutta pienituloisuus ON tutkitusti syrjäytymisriski. Halusit tai et.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/43840/URN:NBN:fi:j…
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/…
"Köyhä lapsuus on riski lapsen kasvulle ja hyvinvoinnille. Köyhyys voi vaikuttaa muun muassa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen sekä lapsen ja hänen vanhempiensa mielenterveyteen. Köyhyys aiheuttaa lapselle häpeää sekä monenlaisia ulkopuolisuuden ja osattomuuden tunteita. "
Suomen nuorista aikuisista suurimmalla osalla on suhteellisen epävarma toimeentulo. Siksi pienituloisuus tai vaihtelevat tulot eivät ole mikään poikkeus. Enemmän on merkitystä onko kotiolot muuten hyvät. Ja aika paljon on lasten laiminlyöntiä juurikin kahden uraohjuksen perheissä, joissa aikaa lapsille ei todellakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin pärjää. Ei ne tulot vaan menot.
Meillä on pakolliset menot valittu siten, että pienempituloisen palkka menee niihin.... eli tuolla 3000-4000 eurolla pärjäilee meidän okt talossa 2+1 ihan mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Muistelkaahan 70-80 -lukuja, jolloin suurin osa meistä oli lapsia. Silloin elintaso oli nykypäivän "köyhän" luokkaa useimmilla. Ja ei me kai hirveesti siitä traumatisoitu. :-)
Kansantalouden kannalta olisi tärkeintä että perheet tekisivät enemmän lapsia. Yllättävän paljon lapsiperheessä voidaan säästää pienistä asioista.
70-80 -luvuilla köyhän ja rikkaan perheen lasten elämä oli paljon lähempänä toisiaan kuin nykyään. Koulukavereissa oli insinöörin, siivoojan, johtajan, pankkitoimihenkilön ja putkiasentajan lapsia. Nykyisin tuo lähiö on slummiutunut. White flight.
Hyvin pärjää. Meillä on neljä lasta, osa jo koulussa. Miehen tulot joku vähän päälle 3000 euroa. Minä olen ollut kotona tähän asti, nyt opiskelen. Eikä ole tehnyt tiukkaa. Asumme isossa omakotitalossa. Aika paljon ostan kirpparilta tavaraa, mutta tarvittaessa myös uutena. Ulkomaanmatkoja emme harrasta, mutta kotimaassa sukuloimme ja teemme pieniä reissuja. Eli oma auto siis löytyy, ihan perushyvä sellainen. En juuri tingi ruoasta, toki katson, etten kalleimpia tuotteita osta. Ruoat teen itse, emme pahemmin harrasta ravintoloita. Ja kyllä, meidän lapsilla on, siis koululaisilla, omat kännykät, pyörät, ym. pelit ja rensselit. Kalliita harrastuksia emme rupea kustantamaan, mutta edullisempia kyllä, ja niitä on kyllä tarjollakin niin paljon kuin vain tahtovat harrastaa. Myös itselläni on kaksi maksullista liikuntaharrastusta, jotka eivät ole ylihintaisia. Meillä ei ole kyllä ole ollut mitään ongelmaa, rahaa jää joka kuukausi ylikin, vaikka emme tarkkaan seuraa kulutusta. Eli ei ole mitään pennin venytystä. Toisaalta meillä ei ole tarve esim. vaihtaa ehjiä hyviä huonekaluja jatkuvasti uusiin ihan vain sisustuksen vuoksi, eikä vaatekaappia tarvitse uusia jatkuvasti minkään muotioikkujen mukaan. Eli todellakin, ei ne suuret tulot vaan järkevät menot.
Me pärjätään. Kaksi lasta 1 ja 2v.
Mies tienaa, mä oon koulussa. Saan opintotuen ja saadan n. 100€ asumistukea.
Tä? Ei suinkaan, kaikki yh:t kerjäävät kadulla.
Totta kai pärjää, mutta paljon riippuu asumismuodosta, -paikasta ja lainojen määrästä. Toisin sanoen siitä, mihin palkan pitää riittää.
Jos sinulla jää palkasta yli pari tonnia käteen verojen jälkeen, niin sillä elää ihan kohtuullisesti kaksi ihmistä stadissakin, JOS ei ole hirveää asuntolainaa ja muita pakollisia menoja. Vuokrakaksion saa noin 800 eurolla vapailta markkinoilta, kun ei nyt ihan Kampissa halua asua. Lapselle oma huone, vanhempi voi nukkua olkkarissa.
Ruokaan menee 300-400 kuussa. Julkiseen liikenteeseen saturainen. Sähkö ja vakuutukset toinen huntti kuussa. Netti ja kännykät yms. 100. Vaatteet satanen. Huvitukset ehkä huntti. Sulta jää siten jopa säästöön joka kk, kunhan vähän mietit, mihin rahaa käytät.