Mies alkaa olla lopen kyllästynyt muhun..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedätkö ap, mä olin vuosikausia samassa pisteessä. Stalkkailin miehen exää fb:ssa ja ääneen jankkailin noita samoja asioita, tunsin aina huonommuutta ja luin myös ihan koko ajan salaa miehen puhelinta. Nyt meillä on kaksi pientä lasta ja tuntuu, ettei ole enää tarvetta panikoida. Eikä aikaakaan. Elämän on täyttänyt ihan muut asiat kuin minä ja oman navan tuijottelu, en enää sekuntiakaan mieti kelpaanko vai enkö kelpaa. Asiaa on myös auttanut miehen reissutyöt, jolloin olen huomannut kuinka hyvin pärjään myös itsekseni, ja saanut siitä itseluottamusta ja itsetunto on noussut kohisten.

En nyt suoraan neuvoisi tekemään tuohon parisuhteeseen lapsia...[/quote

Noh, lapsi meillä on jo. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No lopeta se sitten, kun kerran tiedostat ja osaat analysoida ongelman jo noin pitkälle.

Olen yrittänyt mutta jostain se aina puskee esille.. Ap

Etkö vaan pysty vaientamaan itseäsi? (Tarkoitukseni ei ole keljuilla, en ole itsekään täydellinen, ja siksi tämä kiinnostaakin minua, haluanhan itsekin pyrkiä kehittymään.)

Siis joo, monesti vaimennankin, mutta kun mies tuntee mut nii hyvin et huomaa heti jos oon jotenkin masentuneen olonen, ja siinä kun aikansa jankkaa ni lopulta sorrun avaamaan suuni.. Toki aina ei ole tämä eksä syynä pahaan oloon, mutta suurimmaksi osaksi joo. Ap

Ymmärsin, että olette olleet yhdessä jo viisi vuotta? Miten se eksä vaivaa sinua vielä noin pitkän ajan jälkeen? Oletteko tekemisissä hänen kanssaan, tai onko mies joskus verrannut sinua häneen (mikä olisi tosi inhottavaa hänen taholtaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No lopeta se sitten, kun kerran tiedostat ja osaat analysoida ongelman jo noin pitkälle.

Olen yrittänyt mutta jostain se aina puskee esille.. Ap

Etkö vaan pysty vaientamaan itseäsi? (Tarkoitukseni ei ole keljuilla, en ole itsekään täydellinen, ja siksi tämä kiinnostaakin minua, haluanhan itsekin pyrkiä kehittymään.)

Siis joo, monesti vaimennankin, mutta kun mies tuntee mut nii hyvin et huomaa heti jos oon jotenkin masentuneen olonen, ja siinä kun aikansa jankkaa ni lopulta sorrun avaamaan suuni.. Toki aina ei ole tämä eksä syynä pahaan oloon, mutta suurimmaksi osaksi joo. Ap

Ymmärsin, että olette olleet yhdessä jo viisi vuotta? Miten se eksä vaivaa sinua vielä noin pitkän ajan jälkeen? Oletteko tekemisissä hänen kanssaan, tai onko mies joskus verrannut sinua häneen (mikä olisi tosi inhottavaa hänen taholtaan).

Kyllä olemme olleet yhdessä viisi vuotta.. Mies on väleissä tämän eksän äidin kanssa, saattaa käydä hänen luonaan joskus harvoin kahvilla. Muuten eivät ole eksänsä kanssa tekemisissä. Toki, jos näkevät jossain, moikkaavat toisilleen. Mies ei ole koskaan verrannut mua tähän eksään, päinvastoin on sanonut monta kertaa että on täysin kyllästynyt tähän eksäaiheeseen. Niin olen minäkin.. niin kyllästynyt itseeni, siihen että vuodesta toiseen painin näiden samojen itsetunto-ongelmien kanssa. Ap