Mies alkaa olla lopen kyllästynyt muhun..
Jauhan sille sen eksästä, vaikka se ei liity meijä elämään millään tavalla, vertailen itteeni siihen, oikeastaan vertailen itteeni moneen muuhunkin.. Meillä on asiat muuten ihan hyvin, on hyvä seksielämä, ei sen suurempia ongelmia.. Mutta tää mun olematon itsetunto. Oon käytännössä yli 5v jauhanut tästä eksästä, syytä en tiedä. Tää eksä ei ole edes mikään puutarhan kaunein ruusu, eli edes sen puolesta mun ei pitäis kokee sitä uhaksi. Mies sanoikin äsken muuttavansa pois, en tiedä sitten oliko tosissaan.. On hän ennenkin niin sanonut, mutta ei ole vielä tähän päivään mennessä toteuttanut sitä.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Alitajuisesti haluat erota. Tee se teilusti, hophop.[/quote
En kyllä haluis :/ Ap
Kehno itsetunto hankaloittaa ihmissuhteissa yritä sitä kohentaa.
Vierailija kirjoitti:
Kehno itsetunto hankaloittaa ihmissuhteissa yritä sitä kohentaa.
Niin se on.. en vaan tiedä miten.. :/ Olen salilla käynyt monta vuotta, syön suht terveellisesti, kroppa siis hoikassa/urheilullisessa kunnossa.. Meikkaan ja käytän kivannäköisiä vaatteita.. Tuntuu ettei mikään vaan auta. Ap
No lopeta se sitten, kun kerran tiedostat ja osaat analysoida ongelman jo noin pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
No lopeta se sitten, kun kerran tiedostat ja osaat analysoida ongelman jo noin pitkälle.
Olen yrittänyt mutta jostain se aina puskee esille.. Ap
Vierailija kirjoitti:
No lopeta se sitten, kun kerran tiedostat ja osaat analysoida ongelman jo noin pitkälle.
... tarkoitan, että lopeta eksästä puhuminen ja itsesi vertailu ääneen muihin, ei salilla käyntiä 😊 Mutta salilla käynnistä puheen ollen, tee työtä itsetunnon suhteen myös pääsi sisällä, yritä ajatella itsestäsi positiivisesti aina kuin mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lopeta se sitten, kun kerran tiedostat ja osaat analysoida ongelman jo noin pitkälle.
... tarkoitan, että lopeta eksästä puhuminen ja itsesi vertailu ääneen muihin, ei salilla käyntiä 😊 Mutta salilla käynnistä puheen ollen, tee työtä itsetunnon suhteen myös pääsi sisällä, yritä ajatella itsestäsi positiivisesti aina kuin mahdollista.
Mä' niin haluisin.. Haluisin yhdenkin päivän mun elämästä kun mulla olis hyvä olla nahoissani. Tuntee sen fiiliksen kun hyväksyy itsensä juuri sellaisena kun on. Sen sijaan tunnen vaan pahoinvointia omasta olemuksestani ja mietin miksi ihmiset eivät minusta pidä, vaikka olen kaikille ystävällinen, en loukkaa tahallaan, kuuntelen heitä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lopeta se sitten, kun kerran tiedostat ja osaat analysoida ongelman jo noin pitkälle.
Olen yrittänyt mutta jostain se aina puskee esille.. Ap
Etkö vaan pysty vaientamaan itseäsi? (Tarkoitukseni ei ole keljuilla, en ole itsekään täydellinen, ja siksi tämä kiinnostaakin minua, haluanhan itsekin pyrkiä kehittymään.)
Ei ole itsetunto-ongelma vaan tyhjäpääprobleema!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lopeta se sitten, kun kerran tiedostat ja osaat analysoida ongelman jo noin pitkälle.
... tarkoitan, että lopeta eksästä puhuminen ja itsesi vertailu ääneen muihin, ei salilla käyntiä 😊 Mutta salilla käynnistä puheen ollen, tee työtä itsetunnon suhteen myös pääsi sisällä, yritä ajatella itsestäsi positiivisesti aina kuin mahdollista.
Mä' niin haluisin.. Haluisin yhdenkin päivän mun elämästä kun mulla olis hyvä olla nahoissani. Tuntee sen fiiliksen kun hyväksyy itsensä juuri sellaisena kun on. Sen sijaan tunnen vaan pahoinvointia omasta olemuksestani ja mietin miksi ihmiset eivät minusta pidä, vaikka olen kaikille ystävällinen, en loukkaa tahallaan, kuuntelen heitä. Ap
Mä uskon että he tykkää sinusta, ap, sitä ei vaan arjessa niin helposti huomaa tai tule näytettyä.
Hanki itsetunto, älä tuhoa itseäsi tai rakastasi huonolla sellaisella.
http://31.media.tumblr.com/7700e139a1b8320afe3bbb52e8f6c4ad/tumblr_mjj0…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lopeta se sitten, kun kerran tiedostat ja osaat analysoida ongelman jo noin pitkälle.
Olen yrittänyt mutta jostain se aina puskee esille.. Ap
Etkö vaan pysty vaientamaan itseäsi? (Tarkoitukseni ei ole keljuilla, en ole itsekään täydellinen, ja siksi tämä kiinnostaakin minua, haluanhan itsekin pyrkiä kehittymään.)
Siis joo, monesti vaimennankin, mutta kun mies tuntee mut nii hyvin et huomaa heti jos oon jotenkin masentuneen olonen, ja siinä kun aikansa jankkaa ni lopulta sorrun avaamaan suuni.. Toki aina ei ole tämä eksä syynä pahaan oloon, mutta suurimmaksi osaksi joo. Ap
Mä olen jo aikoja sitten huomannut, että jos kutistun parisuhteessa, on se suhde väärä. Joku sun ja sun miehen suhteessa tökkii, analysoi se ja lopeta itsesi kiusaaminen.
Yritä unohtaa eksäsi ja yritä löytää uusi into miehestäsi
Vierailija kirjoitti:
Yritä unohtaa eksäsi ja yritä löytää uusi into miehestäsi
Siis miehen eksä kyseessä, ei minun. :D Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä olen jo aikoja sitten huomannut, että jos kutistun parisuhteessa, on se suhde väärä. Joku sun ja sun miehen suhteessa tökkii, analysoi se ja lopeta itsesi kiusaaminen.
Voit toki olla oikeassa, haluisin kuitenkin vaan niin uskoa meihin ja yhteiseen tulevaisuuteen. Tuntuu että en osaa kuvitella itseäni kenenkään muun kanssa. Toisaalta, jos jatkan näin.. joko mies tai minä olemme kohta suljetulla.Ap
Tiedätkö ap, mä olin vuosikausia samassa pisteessä. Stalkkailin miehen exää fb:ssa ja ääneen jankkailin noita samoja asioita, tunsin aina huonommuutta ja luin myös ihan koko ajan salaa miehen puhelinta. Nyt meillä on kaksi pientä lasta ja tuntuu, ettei ole enää tarvetta panikoida. Eikä aikaakaan. Elämän on täyttänyt ihan muut asiat kuin minä ja oman navan tuijottelu, en enää sekuntiakaan mieti kelpaanko vai enkö kelpaa. Asiaa on myös auttanut miehen reissutyöt, jolloin olen huomannut kuinka hyvin pärjään myös itsekseni, ja saanut siitä itseluottamusta ja itsetunto on noussut kohisten.
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö ap, mä olin vuosikausia samassa pisteessä. Stalkkailin miehen exää fb:ssa ja ääneen jankkailin noita samoja asioita, tunsin aina huonommuutta ja luin myös ihan koko ajan salaa miehen puhelinta. Nyt meillä on kaksi pientä lasta ja tuntuu, ettei ole enää tarvetta panikoida. Eikä aikaakaan. Elämän on täyttänyt ihan muut asiat kuin minä ja oman navan tuijottelu, en enää sekuntiakaan mieti kelpaanko vai enkö kelpaa. Asiaa on myös auttanut miehen reissutyöt, jolloin olen huomannut kuinka hyvin pärjään myös itsekseni, ja saanut siitä itseluottamusta ja itsetunto on noussut kohisten.
En nyt suoraan neuvoisi tekemään tuohon parisuhteeseen lapsia...
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö ap, mä olin vuosikausia samassa pisteessä. Stalkkailin miehen exää fb:ssa ja ääneen jankkailin noita samoja asioita, tunsin aina huonommuutta ja luin myös ihan koko ajan salaa miehen puhelinta. Nyt meillä on kaksi pientä lasta ja tuntuu, ettei ole enää tarvetta panikoida. Eikä aikaakaan. Elämän on täyttänyt ihan muut asiat kuin minä ja oman navan tuijottelu, en enää sekuntiakaan mieti kelpaanko vai enkö kelpaa. Asiaa on myös auttanut miehen reissutyöt, jolloin olen huomannut kuinka hyvin pärjään myös itsekseni, ja saanut siitä itseluottamusta ja itsetunto on noussut kohisten.
Meilläkin pieni lapsi, ja välillä itken yksinäni sitä että hän joutuu kärsimään surumielisestä ja tylsästä äidistä vaan näiden omien itsetunto-ongelmieni takia. Yritän tässä asiassa tsempata tosissani, koska en haua, varsinkaan sitten kun lapsi kasvaa, antaa hänelle kuvaa että äiti on aina tämmönen masentunut paska.. Ap
Alitajuisesti haluat erota. Tee se teilusti, hophop.