Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitäs sitten kun oma lapsi on aivan p*rseestä?
17.08.2016 |
7-vuotias lapsi kyseessä. Olen häneen todella väsynyt. Todella omaehtoinen, ei kunnioita ketään, rikkoo tahallaan kaiken mihin koskee eikä tunnu tuntevan syyllisyyttä näin muutamia asioita listatakseni.
Tänään (ja eilen ja sitä ennen jne..) oli taas sellainen päivä kun olisi tehnyt mieli antaa lapsi ensimäiselle vastaantulijalle.
Olen surullinen kun en pysty tuntemaan iloa lapsesta, vaan tunnen hänen seurassaan lähinnä ärsytystä. Lasken vuosia siihen kun pääsen hänestä eroon :(
Kommentit (45)
Oletko hakenut apua esim. neuvolasta, perheneuvolasta? Mitä mieltä lapsen toinen vanhempi on tilanteesta?
Millaisia tavaroita rikkoo? Jokaisesta rikkomasta tavarasta lähtee häneltä hänen tavara pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ne lapsia tekeekin, huoh. KASVATA sitä lastas! Luulitko että ne vaan isompina oppii/tietää kaiken ihan itsestään?
Hyvä hetki hakeutua itse terapiaan. NOin ei käy jos vanhemmuus on kunnossa. Lapsi on sun armoillasi, eli mieti millaisen ihmisen kanssa, millaisessa tunneilmapiirissä hän elää. Kuvio menee tasan niinpäin et vanhempi on vastuussa, lapsi ottaa elämän eväänsä siitä mitä ympäröivät aikuiset hänelle tarjoavat.... Jos olet uupunut hake sillekin asialle apua, älä kuormita jo pahoinvoivaa lasta. Jos lapsella on jokun neurologinen ongelma hän tarvitsee apua siihen. Mut yleensä tuollaiset ongelmat johtuu vanhempien omista ongelmista jotka he siirtävät lapsen kannettavaksi.
Rikkoo tahallaan kaiken mihin koskee?
Teillä on koko koti säpäleinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko hakenut apua esim. neuvolasta, perheneuvolasta? Mitä mieltä lapsen toinen vanhempi on tilanteesta?
Millaisia tavaroita rikkoo? Jokaisesta rikkomasta tavarasta lähtee häneltä hänen tavara pois.
Perheneuvolassa on käyty. Kohta varmaan mentävä uudestaan.
Rikkoo leluja, omia ja toisten, repii tapettia seinistä.. yms.
Tekee mieli vaan paskan päivän jälkeen purkautua johonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä hetki hakeutua itse terapiaan. NOin ei käy jos vanhemmuus on kunnossa. Lapsi on sun armoillasi, eli mieti millaisen ihmisen kanssa, millaisessa tunneilmapiirissä hän elää. Kuvio menee tasan niinpäin et vanhempi on vastuussa, lapsi ottaa elämän eväänsä siitä mitä ympäröivät aikuiset hänelle tarjoavat.... Jos olet uupunut hake sillekin asialle apua, älä kuormita jo pahoinvoivaa lasta. Jos lapsella on jokun neurologinen ongelma hän tarvitsee apua siihen. Mut yleensä tuollaiset ongelmat johtuu vanhempien omista ongelmista jotka he siirtävät lapsen kannettavaksi.
En muista oliko tällä ihan kotosuomessa vai missä- tehtiin pienimuotoinen tutkimus. Perheissä oli adhd-tyyppisiä lapsia. Lapsia ei tavattu ollenkaan, vaan vanhemmat laitettiin terapiaan selivttämään omat ongelmansa. Adhd-lapset paranivat ilman että teraputit tapasivat heitä kertaakaan. Tämä on tietysti ikävän haastava ajatus vanhemmalle itselleen. Että vika oliskin hänessä itsessään. Ja vastuukin pitäisi ottaa itse sen sijaan et hoidetaan lasta.
Vierailija kirjoitti:
Oletko hakenut apua esim. neuvolasta, perheneuvolasta? Mitä mieltä lapsen toinen vanhempi on tilanteesta?
Millaisia tavaroita rikkoo? Jokaisesta rikkomasta tavarasta lähtee häneltä hänen tavara pois.
Sadismia. Jos lapsi toimii noin, hänellähän on jotakin hätänä. Paha olla. Siitäkö pitäis rankaista? Jessus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita sijoitukseen, tai hanki edes tukiperhe.
Kaikkihan ne on, ainakin läheltä sitä per***ttä. Koeta kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laita sijoitukseen, tai hanki edes tukiperhe.
Ei niitä niin vain hankita
Lapsi käyttäytyy epänormaalisti. Sen sijaan, että olisit huolissasi kuten normaali vanhempi olisi, että mikä vikana päätät hänen olevan perseestä. Tapu, tapu (golf-aplodit)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi käyttäytyy epänormaalisti. Sen sijaan, että olisit huolissasi kuten normaali vanhempi olisi, että mikä vikana päätät hänen olevan perseestä. Tapu, tapu (golf-aplodit)
Niinpä! Olen tänään ollut häneen todella ärsyyntynyt, mutta en halua häneen vitutustani purkaa.
Minunkin lapseni on 90% ajasta aivan VITUN ärsyttävä. Toinen lapseni ei ole. Molempia kasvatettu.
Sotkee, raivoo, vittuilee, marisee, vaatii, komentaa... Perus kusipää.
Kannattaisiko viedä lapsipsykitrille?Lapsi hyötyy siitä, mitä aikaisemmin saa apua.Voimia teidän perheelle!
Vierailija kirjoitti:
Minunkin lapseni on 90% ajasta aivan VITUN ärsyttävä. Toinen lapseni ei ole. Molempia kasvatettu.
Sotkee, raivoo, vittuilee, marisee, vaatii, komentaa... Perus kusipää.
saanko arvata: tämä ärsyttävä lapsi on perheen esikoinen ja poika?
Todella monessa tuntemassani perheessä esikoinen, ja nimenomaan poika, on syntipukki ja vanhempien erityisessä epäsuosiossa. sääliksi käy näitä poikia, joiden vanhemmat eivät osaa omaa käytöstään sen vertaa säädellä, etteivät purkaisi kaikkea kiukkuaan ja omaa pahaa oloaan niihin esikoisiinsa.
Tiedän niin tunteen! Meillä samanlaista aina toisinaan. Välillä ehkä hetkittäin menee paremmin. Mulla kaksi lasta ja molemmilla neurologinen häiriö. Diagnoosit ei parantanut tilannetta yhtään, mutta nyt ainakin tiedän miksi käyttäytyvät, kuten käyttäytyvät. Eli eivät tee asioita pelkästää "pahuuttaan".
Voimia vaatii ja en voi muuta kuin tsempata! Et ole ainoa joka samojen asioiden kanssa painii. Hiukan ehkä rupeaa helpottamaan, kun ikää tulee lisää.
Hei, olkaa nyt te muut ihmisiksi. Täällä pitäisi itse kunkin voida rehellisesti kertoa ongelmistaan ja tunteistaan ilman tuollaista lynkkausta.
Jos teillä ei ole ollut haastavaa lasta, ette ymmärrä asiaa. Silloin voi poistua ketjusta kommentoimatta. Ilkeilystä ei ole ap:lle tai kenellekään muulle hyötyä.
Ap:lle liuta kysymyksiä, vastaa jos jaksat.
- onko lapsesi ollut aina tuollainen, vai onko tuo uutta, ja jos niin koska muutos tapahtui ja tapahtuiko siihen aikaan mitään elämässänne? Mitään, mikä voisi aiheuttaa traumoja ja häiriökäytöstä?
- miten itse voit ja tulet toimeen, siis poissulkien sen, että olet totaalisen uupunut lapseesi? Oletko ollut mielenterveysongelmien takia hoidossa tai tuntuuko, että tarvitsisit sellaista apua? Onko lapsen isä kuvioissa?
- onko lapsellasi ollut muuten normaali kehitys, oppiko hän puhumaan ja kävelemään yms. tavanomaiseen aikaan? Onko hänellä ystäviä, onko hän normaalisti koulussa? Miten koulun aloitus on sujunut?
- onko lapsella koskaan tutkittu mitään neurologista ongelmaa, kuten adhd tai autismikirjon häiriöt? Aistiyliherkkyyttä?
Tuossa joku jo linkkasi ikäkauteen liittyvään Mll:n infosivuun. Kuusi-seitsenvuotiaalla on uudelleen uhmakausi, mutta kieltämättä lapsesi ei kuulosta ihan tavanomaiselta siltikään, vaikka olisikin uusi uhma päällä.
Alue: Aihe vapaa
Onko lapselle haettu apua, ei kuulosta normaalilta 7 vuotiaan käytökseltä?