Sikiön "suuri" koko

Älä aapee huolestu. Minullakin fundus mitta aina siellä yläkäyrän yläpuolella. Ei nuo mitat kerro vauvan painosta mitään. Haluavat vain nähdä, että kohtusi kasvaa eli vauva siellä sisällä.

Miksi kannustatte aloittajaa lapsen liikalihavuuteen. Onko omat pentunne syntyneet yli 5-6 kiloisina vai miksi kannustatte häntä olemaan surematta asiasta?

Tottakai pitää huolestua asiasta. Tuo EI OLE NORMAALI PAINO tuon viikkoiselle. 1400 g on valtava määrä, jos aloittaja oli VASTA viikolla 27+6. Tuo 1400 g sopii ennemminkin n. Rv. 32 tai 33 viikkoiselle.

Lopettakaa jo!

Aapee saa potran ja lihaksikkaan pojan. Onnea! =)

Nro 22 kylläpäs olet tyhmä! Lue tekstisi uudelleen. Ei päätä eikä häntää tekstissäsi.

Ap: voit lohduttaa itseäsi sillä faktalla, että isolla vauvalla on yleensä asiat hyvin, jos hän ei ole sokerivauva. Istukka toimii ja elimistö osaa hyödyntää ravinnon. Vauvan pienipainoisuus sen sijaan voi enteillä monia ongelmia. Aikuisiän ylipaino on tilastollisesti yhdistetty nimenomaan pieneen syntymäpainoon.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kannustatte aloittajaa lapsen liikalihavuuteen. Onko omat pentunne syntyneet yli 5-6 kiloisina vai miksi kannustatte häntä olemaan surematta asiasta?

Tottakai pitää huolestua asiasta. Tuo EI OLE NORMAALI PAINO tuon viikkoiselle. 1400 g on valtava määrä, jos aloittaja oli VASTA viikolla 27+6. Tuo 1400 g sopii ennemminkin n. Rv. 32 tai 33 viikkoiselle.

Lopettakaa jo!

Tälle ei voi kuin nauraa.

Numero 22 voi hankkia itselleen apua! :D

Kylläpäs on hölmöjä ihmisiä.huoh.

Meillä povattiin rakenneultrassa jo rotevaa poikaa ja radi ilmestyi myöhemmin. Lapsen kasvua tarkkailtiin myöhemmin ylimääräisissä ultrissa ja olin aika huolissani megakokoisesta pojasta. Megavauva syntyi rv 38+2 2820g ja 47 cm..

Arviot voivat heittää. Olin loppuraskauden ajan seurannassa sikiön pienipainoisuuden takia. Vauva oli syntyessään 3600g vaikka lääkäri arvioi hänet alle kolmekiloiseksi pari päivää aiemmin.

Mittaukset eivät ole niin tarkkoja. Itse kävin ultrassa joka toinen viikko sikiön suuren koon takia. Poika oli syntyessään kuitenkin vain 51 cm ja 3,9 kiloa. Nyt hän on normaali ja terve 2-v. Ei kannata stressata.

Mulla oli esikoinen viikolla 28 jotain 1,2kg ja siksi kävinkin sitten kokoseurannassa. Sokerit oli erinomaiset. Kasvu taittui ja viimeinen kokoarvio 41+2 päivää ennen syntymää oli 3,7kg. Mutta, mutta... 41+3 syntyi 4670g vauva. Että kyllä sieltä jättikokoinen tuli. Vauvakin sokerit oli ok. Oli vaan tosi iso ja pullea tyttö. Toisaalta eipä tuota tarvinnut ihmetellä, kun kummankin suvussa 4,5kg vauvat on ihan standardikamaa. Itse olen ollut "pieni", vain 3,9kg. Jopa isoisäni on ollut aikanaan melkein 5kg ja äitinsä oli köyhä, nälkiintynyt nainen.

Kaikki sanoi, että minulla on pian jättiläislapsi, mutta kun ei meidän suvussa tai miehen ole kuitenkaan oltu mitään isoja ihmisiä, vaikka syntyissään onkin isoa porukkaa. Tuo esikoinen oli pieniruokainen ja erittäin tyytyväinen lapsi. (hyvinravittu::)) ja paino nousi tosi hitaasti. 1-vuotiaana oli 9,2kg eli hoikka ja nyt 12- vuotiaana on luokkansa lyhimmästä ja sirommasta päästä.

Niinhän ne minullekin ultrassa sikiön painoarvioksi väittivät 4500g. Olikin 3600g. Eli arviot ei välttämättä pidä.

Oman pojan painoarvio oli 3,4kg juuri ennen laskettua, syntyi viikon myöhemmin ja painoi 4,8kg, eli ei ne painoarviot välttämättä pidä yhtään paikkaansa. Mulle sano lääkäriki synnytyksen jälkeen kun tästä keskusteltiin että ne arviot perustuu johonki matemaattiseen kaavaan sikiön mitoista, että ei niistä kannata ite äitin alkaa ressaamaan, että jos pitää huolestua ni kyllä se lääkäri huolestua ensin asiasta, ennenku äitin kannattaa alkaa ressaamaan. Tietenkään ei tarkoittanut että voi mussuttaa aivan mitä sattuu ja vasta sitten miettiä mitä suuhun laittaa kun lääkäri asiasta mainitsee.

2 viikkoa yliaikainen ja ultrassa ( tapahtui jokunen vuosikymmen sitten joten en tiedä nykyisiä tutkimuksia) arvio 5kg +/- 500g . En kauheasti edes pelästynyt tai ajatellut miten pukata moinen maailmaan. Kun synnytys alkoi muistan kätilön huikanneen toiselle " ota huomioon ultran arvio" .

Lopputuloksena 4.7kg ja olikohan 55cm. Onneksi meni alakanttiin.Ainoa vamma oli lapsen murtunut solisluu , joka parantui itsestään (kätilö kuuli napsahduksen synnytyksessä) ja sisäelimet puristuneet vähän väärään paikkaan , aiheutti sen että lapsi pullautteli hyvinkin runsaasti kunnes sai kiinteää ravintoa.Ja ne sisäelimet asettuivat itsestään kuten solisluukin.

Eli ei kauheata paniikkia kannata generoida.En tosin muista mikä oli arvio ap:n rv:lla.

Mulla on ollut tosi suuret sf-mitat aina, reippaasti yläkäyrän yläpuolella. Painoa on tullut joka kerta 20-30kg. Verenpaineet, pissat ym oppikirjamaiset. Ainut oli että kärsin kaikki raskaudet liian matalista verensokeista, mihin en saanut mistään apua. Aina sanottiin että tulee iso sokerivauva. Lapseni ovat syntyneet jämptisti laskettuna päivänä ja painot ovat olleet 3,2-3,6kg, eikä heidän sokeriarvoissaan ole ollut häikkää.

Mulla oli sf-mitta ihan keskikäyrällä ja joskus jopa sen alla, mutta 38+4 syntynyt vauva oli 4 kg ja 53 cm. Olen itse 160 cm / 50 kg, mutta synnytys oli tosi helppo ja nopea, 7 min ponnistus ilman yhtään repeämää. Omat ja vauvan sokeriarvot olivat kunnossa. Raskausaikana painoni nousi 8 kg enkä syönyt paljon sokeriherkkuja, koska ne eivät maistuneet.

Haluan siis vaan sanoa, että iso vauva ei automaattisesti tarkoita vaikeaa synnytystä tai ole seurausta sokerinmässäilystä.

Pullukat saa pullukoita. :)

Jep.

Älä huolehdi AP... jotkut vauvat vain ovat hieman isompia. Riittää kunhan hän kasvaa tasaisesti vaikkakin kasvaisi yläkäyrän yläpuolella. Kunhan kasvaa koko ajan fundus mitta tasaisesti. :) jos olisi vakavaa niin sinut oltaisiin jo lähetetty jatkotutkimuksiin.