Muistaako joku menneiden vuosien villityksen nimeltä "tatuoinnit"? :D

Tarkoitatko niitä rumia mustelman näköisiä läiskiä?

Lähinnä pohdin moniko saa syövän tatuoinneissa käytetyistä aineista. Niitä ei ole millään tavalla tutkittu.

Kuka vielä käyttää idiootti hymiötä :D kommenttinsa perässä?

Vierailija kirjoitti:

Mitä ajatuksia tuo muinoin suosittukin villitys herättää nykyisin?

Lähinnähän tuo oli keski-ikäisten epätoivoinen yritys vaikuttaa yksilölliseltä ja lähinn vain omissa silmissään.

Havaintojeni mukaan useimmat kuvat oli kopioitu yleisten vessojen seiniltä.

Joo, ne on kyllä rumia. Ei kai niitä oo kenelläkään järki-ihmisellä?

Valitettavasti muistan, sillä se ei ole mennyt pois muodista täällä Tampereella. Junttitatuoituja riittää, hihoja naisillakin, perhosen siivet selässä ja persetatuoinnit perssortseissa.

Mitä enemmän kuva näyttää kohteeltaan, sitä parempi täällä. Ei siis mitään minimaalista vaan kunnon Pate Mustajärven pää se olla pitää.

Naama- ja kaulatatuoinnit joka toisella.

Kyllä nämä "villitykset" ovat vieläkin ihmisten iholla ja muistuttaa meitä siitä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä "villitykset" ovat vieläkin ihmisten iholla ja muistuttaa meitä siitä.

Joillain köyhimmillä varmaankin. Tatuonti-massabuumia seurasi muistaakseni niiden poistobuumi laserpoistojen halvennuttua ja yleistyttyä. Olivat kieltämättä huvittava ilmiö. Näitä: "olen niin uniikki kun minulla on tatuointi joka on vain joka toisella"-tyyppejä oli omassakin kaveripiirissä. 

Lopeta jo itsellesi vastailu, hyvä ihminen!

Mistä moinen inho tatuointeja kohtaan?

Vierailija kirjoitti:

Mitä ajatuksia tuo muinoin suosittukin villitys herättää nykyisin?

Haluaisin unohtaa mutta aina välillä tulee vastaan näitä kyseisen villityksen uhreiksi joutuneita jotka palauttavat taas tuon villityksen mieleen hetkeksi.

Vierailija kirjoitti:

Mistä moinen inho tatuointeja kohtaan?

Se koira älähtää johon keppi kolahtaa.

Jaa, sekä meni ohi jo? Eipä sillä itselleni mitään merkitystä ole, pidän omistani (myös siitä tulevasta), muiden kuviin en kiinnitä huomiota sen kummemmin.