Lue keskustelun säännöt.
Olemme lähdössä työtiimin kanssa erämökille ja vaeltamaan. Kuinka keplottelen itseni pois koko hommasta?
15.08.2016 |
Kyseessä on sekä työhyvinvointi- että työskentelymatka. Olemme kolme yötä jossain keskellä ei-mitään pienehköllä porukalla ja käymme yhdellä päivävaelluksellakin. Joo, ihan kiva juttu ja moni varmasti lähtisi riemusta kiljuen moiselle reissulle, kun duunipaikka maksaa kaiken. Mä taas inhoan tuollaisia, että ollaan 24/7 yhdessä ja vielä pienessä mökissä kuin sillit suolassa. Olen introvertti ja aiemmista vastaavista reissuista on tuoreessa muistissa kamala ahdistus, kun ei saanut hetken rauhaa. Lisäksi olen maailman vaikein kakkoshädällä kävijä ja sekin on aiemmin ollut aivan mahdotonta. Siis ihan oikeasti. Olen sitten potenut järkyttäviä vatsakipuja matkan ajan ja sen jälkeen.
Mitä ihmettä teen? Kaikki ovat niin innoissaan ja mä voisin vaikka maksaa, ettei tarvitsisi lähteä. Koska en halua pilata kenenkään meininkiä, olen tekohymy naamalla sen 72 tuntia sitten. Hauskaa.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoisin aivan suoraan, että en halua lähteä. Työporukasta riippuen voisin sanoa myös sen, että paljon kauheampaa ajatusta ei ihan helposti voi keksiäkään.
Mä jättäisin tuon loppukaneetin pois. Muuthan ovat innoissaan retkestä ja on ihan turhaa että ap haukkuu sitä vain siksi, ettei hän siitä pidä. Mutta ihan tulevan työhyvinvoinnin ja tiimityöskentelyn vuoksi kannattaa puhua totta, eli et halua lähteä etkä lähde.
En mäkään tuollaisista retkistä tykkää, mutta parilla olen ollut. Aina olen löytänyt itselleni omaa aikaa, olen löytänyt paikan, minne vetäytyä itsekseni kun sosiaalisuus käy hermoon. Sitäpaitsi mulle on tullut aika hyvä olo siitä, että olen saanut tehtyä jotakin itselleni vaikeaa.
Jäikö työporukasta riippuen lukematta?
En muuten tajua ollenkaan ihmisiä, jotka tekevät vastenmielisiä juttuja vain sen vuoksi, että ne ovat vastenmielisiä. Minä pyrin tekemään vain kivoja ja/tai hyödyllisiä juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano suoraan että olet hullu etkä voi osallistua toimintaan ihmisten kanssa.
:D ai ku hyvä,mä käytän tätä seuraavan kerran! Repesin totaalisesti tauolla, istuessani työpaikan pukuhuoneessa muita piilossa :D
Mä voisin lähteäkin, mutta edellyttää yksityistä makuutilaa. Missään yleisessä tai sukupuolitetuissa makuutiloissa en sekuntiakaan suostuisi olemaan.
Vetäise hihasta Vaativa Erikoisruokavalio -kortti ja syksyisin toistuva sieni-itiököhä.
En lähtisi minäkään. En jaksaisi patikoida. Ei kiinnosta.
Kysy onko työpaikan vakuutukset voimassa 24/7.
Luulen että minulle tulisi migreeni tai vatsatauti jos en ennakkoon viitsisi ilmoittaa etten tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä viihdyn yleensä ihmisten seurassa ja olen ehkä vähän enemmän ekstrovertti kuin introvertti, mutta tuollainen reissu kuulostaisi mullekin ihan painajaiselta. Jossain korvessa patikoimassa työkavereiden kanssa? Joo, ei kiitos.
Ap kirjoitti, että yksi patikkaretki tehdään, kestää tod. näk muutaman tunnin. Muu aika tehdään töitä. Näin mä ainakin avauksen ymmärsin. Poistuminen arkisesta työympäöristöstä, eristäytyminen jonnekin, voi tehdä luovuudelle hyvää. Vieraassa tilanteessa ja ympäristössä myös tylsistä työtovereista voi paljastua uusia, kiinnostavia asioita. Luulen, että tuon retken keksineen tavoitteet pyörivät tuollaisten asioiden ympärillä.
Ihan nätti ajatus. Minä olen työpaikalla ihan kiva vaikkakin hieman tylsä työkaveri. Minusta paljastuisi tuolla reissulla muun muassa se, että vihaan yhteismajoitusta, vihaan yhteisliikuntaa, vihaan patikointia, vihaan pieniin tiloihin sullottuja porukoita, vihaan heräämistä ja aamujen viettämistä muiden seurassa ja vihaan illanviettoja. Mutta muuten siis ihan nätti ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä viihdyn yleensä ihmisten seurassa ja olen ehkä vähän enemmän ekstrovertti kuin introvertti, mutta tuollainen reissu kuulostaisi mullekin ihan painajaiselta. Jossain korvessa patikoimassa työkavereiden kanssa? Joo, ei kiitos.
Ap kirjoitti, että yksi patikkaretki tehdään, kestää tod. näk muutaman tunnin. Muu aika tehdään töitä. Näin mä ainakin avauksen ymmärsin. Poistuminen arkisesta työympäöristöstä, eristäytyminen jonnekin, voi tehdä luovuudelle hyvää. Vieraassa tilanteessa ja ympäristössä myös tylsistä työtovereista voi paljastua uusia, kiinnostavia asioita. Luulen, että tuon retken keksineen tavoitteet pyörivät tuollaisten asioiden ympärillä.
Ihan nätti ajatus. Minä olen työpaikalla ihan kiva vaikkakin hieman tylsä työkaveri. Minusta paljastuisi tuolla reissulla muun muassa se, että vihaan yhteismajoitusta, vihaan yhteisliikuntaa, vihaan patikointia, vihaan pieniin tiloihin sullottuja porukoita, vihaan heräämistä ja aamujen viettämistä muiden seurassa ja vihaan illanviettoja. Mutta muuten siis ihan nätti ajatus.
Minusta paljastuisi mm. se, että pieren koko illan työpäivän jälkeen ja myös öisin sekä istun puoli tuntia minimissään vessassa ripuloimassa aamuin illoin ja vielä se, että nukun alasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä huolimatta että olen erittäin pahasti fakkiutunut "sekakäyttäjäerästelijä" (vallusta/metsästystä/kalastusta) niin en koskaan lähtis työporukan kanssa tuollaiseen reissuun.
Päätän täsmälleen ihan itse kenen kanssa, koska, minne ja miten lähden reissuun.
Vierailija kirjoitti:
Jo on taas hienohelma meininkiä. Eräillä ei oo töitä ja joku ulisee ilmaisesta reissusta 😨
Kaikki ei nähtävästi voi ymmärtää, että toisille kaikenmaailman reissut ja yön yli poissa kotoa olemiset on tuskaa eikä mitään palkintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa toimiva keino on esittää yhtä innostunutta kuin muut ja joutua viime hetkellä perumaan sairauden tai jonkun muun kelvollisen syyn takia. Jos olet jo näyttänyt nihkeytesi, et oikein voi "sairastua" viime hetkellä, ellet sitten onnistu sairastumaan oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä viihdyn yleensä ihmisten seurassa ja olen ehkä vähän enemmän ekstrovertti kuin introvertti, mutta tuollainen reissu kuulostaisi mullekin ihan painajaiselta. Jossain korvessa patikoimassa työkavereiden kanssa? Joo, ei kiitos.
Ap kirjoitti, että yksi patikkaretki tehdään, kestää tod. näk muutaman tunnin. Muu aika tehdään töitä. Näin mä ainakin avauksen ymmärsin. Poistuminen arkisesta työympäöristöstä, eristäytyminen jonnekin, voi tehdä luovuudelle hyvää. Vieraassa tilanteessa ja ympäristössä myös tylsistä työtovereista voi paljastua uusia, kiinnostavia asioita. Luulen, että tuon retken keksineen tavoitteet pyörivät tuollaisten asioiden ympärillä.
Tai sitten tyrehdyttää loputkin luovuudesta, kun pohtii vain kotiasioita ja laskee minuutteja siihen, koska reissu loppuu.
Meillä on järjestetty firman reissut siten, että halukkaat voivat yöpyä reissussa ja muut voivat mennä kotiin yöksi, jos haluavat. Yleensä miehet haluavat yöpyä reissussa ja naiset mennä kotiin yöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä viihdyn yleensä ihmisten seurassa ja olen ehkä vähän enemmän ekstrovertti kuin introvertti, mutta tuollainen reissu kuulostaisi mullekin ihan painajaiselta. Jossain korvessa patikoimassa työkavereiden kanssa? Joo, ei kiitos.
Ap kirjoitti, että yksi patikkaretki tehdään, kestää tod. näk muutaman tunnin. Muu aika tehdään töitä. Näin mä ainakin avauksen ymmärsin. Poistuminen arkisesta työympäöristöstä, eristäytyminen jonnekin, voi tehdä luovuudelle hyvää. Vieraassa tilanteessa ja ympäristössä myös tylsistä työtovereista voi paljastua uusia, kiinnostavia asioita. Luulen, että tuon retken keksineen tavoitteet pyörivät tuollaisten asioiden ympärillä.
Sieltä on päästävä pois halutessaan ja helposti. Mihinkään saareen tai erämaahan en lähtisi.
Anna itsellesi tilaisuus yllättyä positiivisesti ja lähde avoimin mielin mukaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei muu auta, niin sairastut edellispäivänä ärhäkkään mahatautiin ja voi voi kun ei nyt pääsekään
Tämä on paras, helpoimmalla pääsee. Itsekin käytän tätä marraskussa, kun on työpaikan pakollinen risteily luvassa. Ei pää kestä niitä ihmisiä, sitä jatkuvaa mölyä, kauheaa dokaamista..
Hyviä vastauksia! Ajattelin, että mut teilataan antisosiaalisena ja siten täysin kykenemättömänä toimimaan työyhteisössä, kun en pidä tällaisesta. Kiva tietää, etten ole ainut joka ahdistuu tällaisesta.
Reissusta saadaan tietysti päivärahat ja ylityötunnit mutta kotiin ei ole mahdollista tulla välillä, sillä matkaa on melkein 700 kilometriä yhteen suuntaan. Ei ole lapsiakaan, joiden takia voisi yrittää luikerrella pois, sillä siellä on pari perheellistäkin mukana ja ovat ainakin päällisin puolin innoissaan. Tiimi tekee näitä reissuja pari kertaa vuodessa, käymme firman erämökillä. Kuulostaa ehkä hohdokkaalta mutta yhteismajoitus, huoneen jakaminen, vessa-asioinnin täysi rauhattomuus, yhteissauna, koko ajan yhdessä oleminen, 15 kilometrin patikkaretki (varmaan jotain 10 tuntia, tämä on sinänsä musta paras juttu koko matkassa) ja tehokas työskentely yhdessä iltaa myöden eivät nyt vaan tunnu kovin jipii-huutojen arvoiselta. Älkää käsittäkö väärin, olen todella iloinen että mulla on työpaikka ja hoidan työni aina kunnialla. En vain halua olla noin intensiivisesti työkavereiden kanssa. En koskaan.
En henno sanoa mitään, ollaan toimaria myöten niin tiivis yhteisö, että uskokaa huviksenne, että mua katsottaisiin vinoon lopputyösuhteen ajan, jos nyt sanoisin etten halua lähteä. Voi olla, etten ole ainut vastarannan kiiski mutta kaikki muut tuntuvat oikein odottavan reissua. Mä olen aina halunnut pitää työn työnä ja vapaa-ajalla teen sitten ihan muita juttuja. En käy pikkujouluissa tai muissakaan yhteisriennoissa mutta tämä ei ole niihin rinnastettavissa, sillä tarkoitus on saada tehtyä töitä ja läpimurtoja. Ap
Mustakin tuntuu monesti tuolta. Riippumatta siitä, että pitääkö lähteä kaverin kanssa ostoksille tai lomalle etelään.
Ensiksi tulee aina torjumisreaktio, mutta sitten kun on päässyt paikan päälle, se ei tunnukaan enää niin ylivoimaiselta.
Ota mukaan laksatiivia ja lähde.
Älä hymyile tai juttele kellekään, jos ei tunnu siltä. Se on erämaa, siellä pääsee kauaksi muista ku vaa kävelee mettään ja istuu siellä.
Kerro että olet hiljainen ja vetäytyvä tyyppi, jos joku ihmettelee. Tuskin ne muutkaan jaksaa 3 päivää teeskennellä.
Jos niille ei luonteesi käy, tuskin pyytävät mukaan uudestaan.
Itse vastaavassa tilanteessa kerroin pomolle. Se ei ehkä ihan tajua, mutta ei ollut pakko osallistua tietenkään. Vatsatautikortin olen pelannut äärmmäisessä hädässä, mutta en työpaikalla.
Ei päivävaellus ole mikään oikea vaellus
Jotenkin älytöntä, että aikuinen ihminen ei nyt tuon verran jousta. Kolme päivää, sehän menee hetkessä. Unilääkkeet ja Imodiumit mukaan, jos ahistaa.
Työnantaja päättää sun työtehtävät. Retkeily nyt vaan kuuluu tässä kohtaa osana tehtäviin.
Introvertti voi olla, mutta idioottimaisuutta olisi suotavaa vältellä.
AP vielä lisäsi, että ei käy missään pikkujouluissa tai muissa. Olet varmaan todella pidetty tyyppi.
Kasva aikuiseksi, turpa tukkoon ja rinkka selkään! Sulle maksetaan siitä palkkaa.
Ap kirjoitti, että yksi patikkaretki tehdään, kestää tod. näk muutaman tunnin. Muu aika tehdään töitä. Näin mä ainakin avauksen ymmärsin. Poistuminen arkisesta työympäöristöstä, eristäytyminen jonnekin, voi tehdä luovuudelle hyvää. Vieraassa tilanteessa ja ympäristössä myös tylsistä työtovereista voi paljastua uusia, kiinnostavia asioita. Luulen, että tuon retken keksineen tavoitteet pyörivät tuollaisten asioiden ympärillä.