Lue keskustelun säännöt.
Kerro hauskin/huvittavin/pahin kokemuksesi NIRSOILUSTA!
Kommentit (1118)
Olin joskus nuorena pikaruokaravintolassa töissä ja ärsyttävimpiä oli vanhemmat, jotka tilasivat lapselleen ruokaa tyyliin: "Sähän et halua sipulia ja suolakurkkua ja sinappia... siihen sun hampurilaiseen", se lapsi tuskin edes huomaisi sitä paria grammaa sipulia ja sinappia, jos vanhemmat eivät siitä erikseen mainitsisi. Noiden kohdalla tuntui aina siltä että lapsi opetetaan entistäkin nirsommaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuttu kertoi, että oli tilannut lohkoperunoita ja ne olivat KUORIMATTOMIA! Ei kyllä kuulemma siihen paikkaan enää ikinä mene syömään. Perunat kuorineen... pah... :)
Ja sellainen arkipaha oli kaveri, jonka kanssa tehtiin lihapullia ja kaveri kielsi laittamasta sipulia koska hänen lapsensa eivät söisi lihapullia joissa on sipulia. Oikeasti. (Ihanat lapset ja kiva kaveri, mutta nirsoilun puolesta jotain on selvästi mennyt pieleen)
Oma pahin kokemukseni oli graavilohi. Olin huippuköyhä opiskelija, mummi pakkasi minulle yli jääneet graavilohivoileivät mukaan. Laitoin kotona lohen mikroon koska en kertakaikkiaan pysty nielemään raakaa kalaa. Se herätti, että vaikka olin todella köyhä ja nälkäinen, nirsosin silti yleisesti herkkuna pidettyä asiaa pahasti ja "pystyin" syömään sen vasta tuhottuani rakenteen ja maun täysin mikrossa.
Miten ihmeessä sä ymmärrät itseäsi, että kun et voi syödä raakaa kalaa niin et voi, mutta et voi sitten ymmärtää muita.
Yhtälailla ne sipulin palat tuntuu ällöiltä jonkun suussa, kuin raa'an kalan rakenne sun suussa.
Tai kuorimattomat perunat.
Mä oon just sellainen joka ei halua sipulia ruokiin (syön sitä raakana salaatissa jne., mutta en tykkää niistä hitusista kypsennetysttä ruoassa, en pitänyt lapsena enkä vielä nyt aikuisena 5-kymppisenäkään).
Lohkoperunoita voin syödä kuorineen jos pakko ja on hyvin kypsennetty, mutta yleisesti en syö mitään, myöskään esim. omenoita tms., kuorineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pomoni ei voi sietää tomaattia. Jos esim. hampurilaisessa on tomaattia, se on syömäkelvoton koska jos tomaatin onkii pois niin siitä jää kuulemma silti se maku kaikkialle minne se on koskenut.
Mutta vaikka hampurilainen jäi tomaatin takia syömättä, ketsuppi maistui ranskalaisten kanssa. :)
Tuo on ihan ymmärrettävää, onhan tomaatin koostumus tosiaan sellanen, ettei haittaa vaikka sen purilaisesta pois ottaakin.
Kertookohan tämä minusta :D.
Tää on siis totta, se raa'an tomaatin mehu ja siemenet leviää siihen ruokaan jota se on koskenut,ja maku todellakin jää.
Ketsuppi on täysin eri juttu, siinä on ihan eri maku ja rakenne, se on mauste.
Ainakin itse pystyn syömään jopa aurinkokuivattua tomaattia, mutta se varsinaisten tomaattien rakenne&maku, suutuntuma, on sellainen joka tökkii.
Näitä asioita ei voi tajuta sellaiset joille on sama mitä suuhunsa lappaa. Sitten taas on meitä aistiherkkiä ruoan tuntuman suhteen suussa, jotka ei voi syödä kaikkea kaikissa muodoissa. Pitäkää te tätä sitten huonona käytöksenä tai nirsoutena, ihan sama, mutta enemmän se on ihmisen ominiaisuus (enemmän hyväksytään esim. se jos joku kokee tiettyä materiaalia olevat vaattee tai niiden pesuohjelaput tms. ärsyttävinä, mutta jostain syystä suussa tuntuvan ruoan epämiellyttävän rakenteen vuoksi "nirsoilijoita" aina dissataan.)
Vierailija kirjoitti:
Olin joskus nuorena pikaruokaravintolassa töissä ja ärsyttävimpiä oli vanhemmat, jotka tilasivat lapselleen ruokaa tyyliin: "Sähän et halua sipulia ja suolakurkkua ja sinappia... siihen sun hampurilaiseen", se lapsi tuskin edes huomaisi sitä paria grammaa sipulia ja sinappia, jos vanhemmat eivät siitä erikseen mainitsisi. Noiden kohdalla tuntui aina siltä että lapsi opetetaan entistäkin nirsommaksi.
Hohhoi, eiköhän ne vanhemmat ole kokeilleet ja jossain kohtaa todenneet kun lapselle tullut se vaihe, ettei noita syö, että parempi tehdä niin että ostaa sitä mitä lapsi voi syödä.
Ihan TAATUSTI lapsi huomaa mitä pienimmänkin väärän ainesosan ruoassa, jos on siis sellainen lapsi(tai yhätlailla aikuinen, mä huomaan myös, esim. jos vaan on vaikka samalla veitsellä leikattu jotain epämieluisaa ensin ja sitten ruokaa jota syön, tai samassa jääkaapissa säilytetty ilman kunnon kantta jotain eri ruokia), joka on näissä asioissa herkkä.
Vierailija kirjoitti:
Olen tämän kertonutkin toisessa ketjussa, mutta sukulaislapset siis halusivat tietää, että mitä mehua olisin tarjoamassa. Kun vastasin, että Mehukattia, niin seuraava kysymys oli, että mitä makua. Onnekseni sekamehu-maku kelpasi, jotkut muut maut eivät olisi kelvanneet.
Täh? No ihan luonnollinen kysymys, ei mulle itsellekään olisi kelvannut lapsena eikä kelpaisi vieläkään kaikki maut. Onhan niissä nyt isoja eroja. Mehukattihan on vain se tuotteen merkki (kuten vaikka meira on mauste/sinappi/ketsuppi-merkki, mutta sitten se itse maku on se juttu).
Esim. en pidä sekamehusta tai omenamehusta, mutta päärynä tai metsämansikkamehua olisin voinut ottaa, jos olisi Mehukattia - jos nyt pitäisi mehua juoda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mummo ei suostu syömään muuta kuin perunaa ja punaista lihaa. Hyvällä tuurilla vähän vihreää salaattia ja tomaattia.
Noh, toisaalta ymmärrän että vanhemmat ihmiset voi olla vähän kaavoihin kangistuneita mutta huvittaa ne tekosyyt mitä keksitään kun ei haluta edes maistaa. Esim ei halunnut maistaa perus jauheliha-salaatti- kurkku-paprika-papu täytteisiä tortilloja koska "En minä nuista ketsuppijutuista tykkää" ja sitten vaan mutisi yksinään kun vakuutettiin ettei siinä ole ketsuppia ollenkaan.
no itse en tykkäisi tuon mummon ruokavaliosta koska en pidä perunasta, mutta sikäli ymmärrän että hän on ehkä tottunut syömään yksinkertaisia selkeitä ruokia, joista näkee ja tietää mitä ne on.
Tuo tortillasysteemi kuulostaa äkkiseltään aika "sotkulta", kaikkea sekaisin, etenkin jos ne on valmiiksi täytetty noin.
Tykkään kyllä itsekin tortilloista ja tehdään usein, mutta pääosin niin että kukin voi täyttää mitä itse haluaa. Esim. mä olisin tuosta jättänyt kurkun pois kun en välitä siitä.
Vierailija kirjoitti:
On kans kokemuksia sipulista, hyvin maistui tasan niin kauan, kun sipulinpala löytyi makaronilaatikosta.
Tää sipuli on aika klassikko, niin miksi se on niin vaikea tajuta joidenkin, että se sipuli ruoassa lämpimänä semmoisena palana on tosi ällö joidenkin suussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi tuttava, jolla on vaikeuksia syödä ruokaa, jossa eri ruoka-aineet ovat sekaisin.
Liha, kastike, perunat, kaikki omille alueilleen.
Tuoreet vihanneksetkaan eivät oikein kelpaa, etenkään salaatissa.
30+ on ikää, käy töissä, mutta kärsii ylipainosta ja muista mt-ongelmista.
Mä olin lapsena / nuorena tuollainen, en halunnut että ruoat sekoittuu.
Vielä nuorena aikuisena otin esim. salaatin aina omalle salaattilautaselleen.
Ei ollut ylipainoa eikä mt-ongelmaa.
Nyt vanhemmiten oppinut sietämään sitä että ruoat menee sotkuun, ja ylipainoa on tullut.
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä x monilla lapsilla on ongelmia sipulin ja tomaatin kanssa. Sitten vanhemmat eivät kerro mitä niiden tilalle voi ruokaan tai piiraaseen laittaa. Ja näiden lisäksi joissakin perheissä myös vanhemmilla on omat inhokkinsa. Yritä siinä sitten tarjota jotain, mikä käy kaikille.
Miksi niihin on pakko laittaa tilalle mitään? Mä teen aina kaikki ruokareseptin niin että jätän vaan sipulin ja tomaatin pois, koska en pidä niistä ruoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä x monilla lapsilla on ongelmia sipulin ja tomaatin kanssa. Sitten vanhemmat eivät kerro mitä niiden tilalle voi ruokaan tai piiraaseen laittaa. Ja näiden lisäksi joissakin perheissä myös vanhemmilla on omat inhokkinsa. Yritä siinä sitten tarjota jotain, mikä käy kaikille.
Aika vähän on ruokia, joissa on pakko olla sipulia tai tomaattia. Lapsiperheelle ei kannata tarjota sipulipiirakkaa, se tuskin on suuri suosikki.
Elävästä elämästä: ei tomaattia, paprikaa, mitään väkevää, sipulia, sieniä eikä juustoa eräälle perheelle. Mitä jää jäljelle suolaiseen piiraaseen laitettavaksi? Parsat ja pinaatit tuskin innostaa ketään. Niin, no tietysti voi laittaa pekonia, siitähän tuliskin hyvä.
Onko pakko sitten tehdä suolainen piiras? voihan tehdä vaikka lämpimiä voileipiä kinkulla tai salaatti ja patonkia tai pizzaa esim. Ja jos haluaa suolaisen piiraan, niin vaikka kinkkupiiras ilman juustoa noilla spekseillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä x monilla lapsilla on ongelmia sipulin ja tomaatin kanssa. Sitten vanhemmat eivät kerro mitä niiden tilalle voi ruokaan tai piiraaseen laittaa. Ja näiden lisäksi joissakin perheissä myös vanhemmilla on omat inhokkinsa. Yritä siinä sitten tarjota jotain, mikä käy kaikille.
Miksi niihin on pakko laittaa tilalle mitään? Mä teen aina kaikki ruokareseptin niin että jätän vaan sipulin ja tomaatin pois, koska en pidä niistä ruoissa.
Jep. Meillä yksi lapsista kieltäytyi syömästä tomaattia. No, tomaatista tuli aina hänelle aftoja, joten ihan fiksu lapsi. Ja tästä kun olen kertonut, niin moni aikuinen onkin todennut, että joo, kypsentämättömästä tomaatista tosiaan taitaa tullakin aftoja (tuolle meidän lapselle tuli pahimmillaan myös kypsennetystä tomaatista, eli oli ketsupitokin vähän aikaa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarjosin hedelmämehua, joka ei ollut sitä perinteisintä Vippiä mutta ostettu kuitenkin ihan suomalaisesta kaupasta jne. Kaveri EI USKALTANUT maistaa!! Ja ihan aikuisia ollaan, 30 ikävuoden molemmin puolin.
No jos ei hän muutenkaan pidä mehuista? Mä en pidä juurikaan, ja voin ihan muutamaa tiettyä juoda jos tarttee mutta en TODELLAKAAN maistele mitään mehuja, jotka on jotain muuta kuin ne muutamat joita juon joskus.
Vierailija kirjoitti:
Tää on ehkä hauskin mitä muistan. Mua muutaman vuoden nuorempi serkku lapsena ei suostunut syömään ananasta. No, minä tahallaan piilotin pizzaan ananasta. Sitten tää serkku ne huomasi, kun oli jo monta palaa syönyt, ja alkoi huutamalla huutamaan, että yök, hirveää, täällä on ananaita ja ei voi syödä kun ananait kasvaa kanalassa kanan kakasta😂 Ei vieläkään ole selvinnyt tämä mysteeri...😃
Silloisen tyttöystävän mummo oli kutsunut meidät syömään. Sille oli kerrottu etten voi syödä kalaa enka munaa. Oli tehnyt "kanakiusausta" (kalasta ja munamaitoon). Tuli aika hauska kotimatka. Kiva iskua lumihankessa naama vihreenä ripulipaskalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyysimme kerran kavereitamme syömään ja valmistelimme hyvät grilliruoat tarjottavaksi. Eri vaihtoehtoja oli paljon, lihaa, kanaa, kasviksia, sieniä, salaattia, perunoita yms. Mieheni on oikeasti hyvä kokki. Kaverit tulivat ja eivät halunneet syödä muuta kuin jauhomakkaraa, mitä oli valmistettu lapsille. Sen jälkeen olemme nauttineet ruokamme muussa seurasta. :)
Mitä on jauhomakkara? Olen yrittänyt löytää sitä kaupasta, kun täällä moista mainostetaan, mutta ei ole löytynyt. Esim. lauantaimakkarassa on vain näitä aineita, ei jauhoja lainkaan :Sian- ja broilerinliha, vesi, kamara, perunatärkkelys, koneellisesti erotettu broilerinliha, silava, suola, broilerinrasva, stabilointiaine (E 450), kasvikuitu, lihaproteiini, aromit (mm. chili, korianteri, mustapippuri), hapettumisenestoaine (E 300), glukoosi, säilöntäaine (E 250).
Jauhomakkaraksi luokitellaan esim. Camping makkara.
Kunnollisessa makkarassa on lihaa enemmän.
Ei ole. Vedetään vaan isomman siivilän läpi.
Vierailija kirjoitti:
Nirsoilijat rasittavat. Mikään ei kelpaa. Sanon, että olkaa ensin viikko syömättä - tulkaa sitten sanomaan, mikä ei maistu. En jaksa nirsoilijoita. Kamalia kokemuksia tyypeistä, jotka eivät ymmärrä gastronomiaa eikä makuja. On tympeää ruokailla seurassa, missä ei ymmärretä hyvän päälle. Ruokakulttuurilla, etenkin ranskalaisella, vuosisataiset perinteet. Ah, miten nautin uusista mauista - ja kokkaan hyvää ruokaa.
Se ei aina mene niin, että nirsoilija ei tajuaisi ruokakulttuurista. Itse rakastan ruokakulttuuria, kokeilla eri reseptejä, käydä ravintoloissa erilaisia ruokia hifistelemässä ja maistelemassa.
Silti mulla on myös ruoka-aineita joista en pidä tai joita en kotona käytä ruoan laitossa.
Vierailija kirjoitti:
Hämmästelen suunnattomasti, kun kohtaan aikuisen ihmisen, jolla on ruokarajoitteita. Ok, ymmärrä hengenvaarilliset allergita, analyfaktiset shokit - mutta pelkän mieltymyksen ja lapsena opintun tavan vuoksi aikuiset nirsoilijat ovat yksiselitteisesti - keskenkasvuisia ja lapsellisia. Tosiasiassa todellinen kypsä aikuinen ihminen syö mitä vaan, tarvittaessa - eikä tee numeroa. Nirsoilijat ovat tottuneet yksipuoliseen ruokavalioon=yksipuoliseen ajatteluun. Saavat syyttää itseään kapea-alaisuudestaan ja kuutioajattelusta itseään. Itse olen nautiskelija. Innovatiivinen kokeilija, perinneruuan ystävä, kaiken syövä - etenkin nälkäisenä.
Pidän ruokanirsoilua junttimaisena. Kehittymätön maku. Näkyy elämäntavassa monin tavoin.
Mutta - tiedän taistelevani tuulimyllyjä vastaan. Nigellan ex-mies Nigellan mukaan tykkäsi ainoastaan muroista - vaimona huippukokki...
Mä siis its epidän vaan niistä "paremmista" ruoista, joista nämä itseään korottavat fiksut pitävät, eli kokeilut, fine dining, erilaiset reseptit, myös perinneruoat hyvin pieteetillä valmistettuna jne.
Mä taas inhoan jotain perusmättöjä ja vaikka jotain perunaa ja makkarakastiketta tai jotain mautonta kinkkukiusausmössöä.
Eli olen kyllä varmaan nirsoilija, mutta se juurikin ei tarkoita sitä että en osaisi syödä erilaisia ruokia ja haluaisin vaan jotain perusruokaa, kuten nämä luulevat jotka kuvittleevat että nirsoilija on se joka ei osaa syödä hienosti eurooppalaisittain välimerellisiä ruokia tms. Mä oon just toisin päin nirsoilija :D
Minun tytär ei tykkää jauhelihakastikkeesta, mutta sitten kun teen samasta kastikkeesta lasagnea, niin se kyllä maistuu 😅
Vierailija kirjoitti:
Ei hauskin eikä huvittavin, mutta pahin ja se paha jatkuu vaan. Mulla niiiin nousee savu korvista välillä.
Oma 15-v poika. Ei syö MITÄÄN kypsennettyä kasvista. Keitot, risotto, wokki ym. Ihan pienenä söi kaikkea. Nirsoilu alkoi n.3-vuotiaana. Jossain vaiheessa teinkin hänelle omat versiot ilman kasviksia. Nykyään teen mitä tykkään ja muillekin maistuu ja hän joko syö tai on syömättä.
Myöskään kala ei käy. (Paitsi kalapuikot, mitä en nyt ihan kunnon kalaksi edes laske.)
Jogurtit joissa on paloja ei käy. Ainoastaan vanilija tai banaanijogurtti on syötäviä.
Juustoa ei syö. Siihen on kyllä poikkeus. Pizzassa menee, paitsi jos itse tehdään.
On niitä varmaan vielä muitakin, mutta nämä tulee nyt mieleen. Minä, mies ja kolme muuta lasta ollaan kaikkiruokaisia.
<3 ymmärrän sun poikaa, tänne vaan syömään :). Sitäpaitsi osa noista vaiheista voi mennä ohi. Omillakin samanikäisillä teineillä ollut eri vaiheita ja sitten taas joku maistuu. Ja esim. itsellä oli myös, enkä vieläkän syö esim. noita jogurtteja yms. joissa on jotain klimppejä.
Mulla myös on lapsilla alkanut vähitellen tuo ruoka-ainedien valikointi jopa jo siinä 1-2 vuotiaana, enenevissä määrin 2-3, eli eivät vaan enää syö jotain mikä ennen nmennyt hyväll halulla. Eli ihan turhia nämä jotka väittää, ettei olisi alunperinkään opetettu jotain syömään. Muistan että itse myös n. 3-4 vuotiaana aloin jättää jotain pois, ei vaan maistunut enää.
Vierailija kirjoitti:
En voi syödä keitettyä tai paistettua kananmunaa, jos keltuainen ei ole täysin kypsä. Valuva keltuainen saa yökkäysrefleksin aikaan. Refleksi on tahaton, ei mitään lapsellista yökkäilyä. Muutoin en nirsoile, kaikki kelpaa. Kananmuna ruokaa valmistaessa tai leipoessa ei aiheuta yökkäilyä, kummallista kyllä.
Mulla ihan sama, ei kiitos löysille keltuaisille.
Tuo on ihan ymmärrettävää, onhan tomaatin koostumus tosiaan sellanen, ettei haittaa vaikka sen purilaisesta pois ottaakin.