Lue keskustelun säännöt.
Kerro hauskin/huvittavin/pahin kokemuksesi NIRSOILUSTA!
Kommentit (1118)
Oltiin todella isolla porukalla (yht. n. 20 hlö) viettämässä vuokramökissä kesäviikonloppua. Oltiin etukäteen suunniteltu ruokalista, eli ajatuksena oli tehdä vain yhteinen aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala, joita kaikki sitten söisivät, ettei kaikkien päivä mennyt omaa keittiöaikaa jonotellessa. Mukana oli yksi lapsiperhe, jonka äiti ei ollut osallistunut ruokalistan suunnitteluun, mutta hän halusi kuitenkin määrätä kaikkien ruokailusta. Eli ruokiin ei saanut lisätä suolan lisäksi mitään mausteita, salaatteihin ei saanut laittaa juustoa, paprikaa, kevätsipulia yms., koska heidän lapsukainen (n. 6-vuotias) ei muuten suostuisi syömään. Kiltisti sitten tehtiin mahdollisimman mautonta ruokaa, mutta eihän se lapsi suostunut silti edes maistamaan niitä. Äiti kerran kysyi, että haluaisitko tätä ja kun vastaus oli "EI", niin äiti kaivoi esiin nakkipaketin ja kurkun. Eli se lapsi söi koko viikonlopun vain nakkeja ja kurkkua (ei kelvannut edes puuro tai leipä aamupalalla), mutta silti me muut jouduttiin sitten ruokapöydässä lisäilemään jotain makua omalle lautaselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa se kun aikuinen ei syö jotakin sen takia että ei tykkää siitä. Mä syön kaikkea mitä on tarjolla. Myös sitä mikä on pahaa.
Mikä siinä niin huvittaa?
Mieti nyt vähän. Aikuinen nirsoilee ruoan suhteen. Sen ymmärtää että lapsi tekee niin.
Onko se nirsoilua, ettei syö sitä, mistä ei pidä? Kuinka usein sinä ostat itsellesi pahaa ruokaa? Otatko buffetista varmasti ihan kaikkea tarjottimellesi, ja jos et, millä perusteella valitset sen, mitä otat?
Eniten tykkään niistä nirsoista, jotka eivät ole edes maistaneet haukkumaansa ruoka-ainetta!
Vierailija kirjoitti:
Oma nolo nirsoilukokemukseni:
Oltiin seukattu miehen kanssa vasta vähän aikaa ja mentiin yhtenä arki-iltana syömään hänen porukoille. Tarjolla oli siskonmakkarasoppaa. Maailman ainoa asia mitä en ole pystynyt syödä on siskonmakkara. Yritin olla kohtelias ja söin yhden palleron keitosta ja pidättelin yökkäysreaktiota. Jouduin kertomaan etten oikeastaan pidä siskonmakkarasta. No anopinkokelas on onneksi kiva ja oli itsekin pahoillaan ja sanoi ettei tarvitse syödä :D Mies söi minun makkarapallerot ja söin muun keiton, vaikka se maistui siltä siskonmakkaralta.
Se oli niin noloa! Hävettää vieläkin ajatella miten nolo olin.
Ihanaa, en olekaan maailman ainoa siskonmakkarasopan vihaaja :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa se kun aikuinen ei syö jotakin sen takia että ei tykkää siitä. Mä syön kaikkea mitä on tarjolla. Myös sitä mikä on pahaa.
Mikä siinä niin huvittaa?
Mieti nyt vähän. Aikuinen nirsoilee ruoan suhteen. Sen ymmärtää että lapsi tekee niin.
Onko se nirsoilua, ettei syö sitä, mistä ei pidä? Kuinka usein sinä ostat itsellesi pahaa ruokaa? Otatko buffetista varmasti ihan kaikkea tarjottimellesi, ja jos et, millä perusteella valitset sen, mitä otat?
Mä nirsoilin vuosia katkarapujen suhteen, kunnes kerran maistoin niitä ja rakastuin. Ja ikää oli ehkä 28v tuolloin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ihminen saa valita itse mitä syö. Suureen ääneen ei tartte yökkiä eikä toitottaa etten syö tuota ja tuota. Kaikki ei tykkää kaikesta. Itse olen aika nirso. Jos juhlissa tuputetaan vaikka voileipäkakkua niin sanon kiitos en syö. Sitten kun aletaan jankkaamaan, että on niin hyvää syö syö niin sanon etten ole syönyt koskaan aikaisemmin enkä syö nytkään. Törkeää alkaa tuputtamaan ruokaa ihmiselle, joka ei halua ottaa. En myöskään syö ketsuppia, sinappia tai mitään mössöperunasalaatteja tai ällömajoneeseja. Mulla on oikeus olla syömättä niitä eikä tarvi selitellä miksi en syö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kans kokemuksia sipulista, hyvin maistui tasan niin kauan, kun sipulinpala löytyi makaronilaatikosta.
makaronilaatikkoon ei kuulu sipuli
Tottakai ehdottomasti kuuluu. Myös valkosipuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa se kun aikuinen ei syö jotakin sen takia että ei tykkää siitä. Mä syön kaikkea mitä on tarjolla. Myös sitä mikä on pahaa.
Mikä siinä niin huvittaa?
Mieti nyt vähän. Aikuinen nirsoilee ruoan suhteen. Sen ymmärtää että lapsi tekee niin.
Onko se nirsoilua, ettei syö sitä, mistä ei pidä? Kuinka usein sinä ostat itsellesi pahaa ruokaa? Otatko buffetista varmasti ihan kaikkea tarjottimellesi, ja jos et, millä perusteella valitset sen, mitä otat?
Esim. kylässä ja työpaikan ruokalassa syön sitä mitä tarjotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vegaaniystäväni istui keittiössämme, ja katseli ja jutusteli samalla kun tein ruokaa. Siivutin kypsän sisäfileen kauniiksi, ohuiksi viipaleiksi ja hetken päästä tein hänelle valkokastikkeen uusien perunoiden kanssa syötäväksi.
Ystäväni ei voinut syödä kastiketta, koska olin pilkkonut tilliä ja ruohosipulia samalla leikkuulaudalla jolla viipaloin lihan. Kyseessä puinen leikkulauta, joten pyyhin talospaperilla, enkä pessyt.
Kyllä, vegaanit ovat ehkä nirsoista nirsoimpia. Joka ikinen murunenkin ruoasta tulee olla vegaanista. Mitään järkiperäistä ajattelua ei löydy sitä aatetta uskonnon lailla toteuttavista. Poikkeuksia on, onneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en syö sieniä. Koska ihmisillä voi kasvaa varpaiden välissä sieniä ja hometalossa kasvaa myös sieniä.
No kuitenkin eräs ihminen teki minulle sieniruokia ja eräs niistä oli runsaassa öljyssä lilluvat sienet. Aivan kauheea! Limaista tunkkaista ja no oksettavaa.
Sitten oli täytettyjä paprikoita jauhelichili täytteellä! MAHTAVIA!!! No ruuan lopuksi hän kertoi niissä olevan sientä. Asia ok! Suutuntuma OK ja sitten maku OK!
No sitten tuli hänellä vimma lisätä aina sientä jauheliha ruokien joukkoon?! En tajunnut sitä koska ei se sieni siinä maistu tai tunnu purutuntumalla ollenkaan. Joten ihmettelin miksi siihen pitää lisätä sientä, jos syödessä ei tunnu tai maistu sieneltä? Ihan oikeasta avatkaa tätä minulle?
AMK-lukuvuoden loppuessa päätettiin lähteä opetusryhmämme kanssa syömään johonkin ravintolaan n. 15 hengen porukalla. Ravintolan valinta oli haastavaa, koska yhdelle ei kelvannut pihvi, toiselle ei aasialainen, kolmannelle ei italialainen, neljännelle ei suomalainen... Päädyttiin lopulta varaamaan pöytä paikasta, josta sai vähän kaikkea: salaatteja, kanaa, lihaa, kasvisruokaa jne.
Kun sitten oltiin ravintolassa, niin yksi opiskelukaveri söi pitsaa pelkällä tomaattikastikkeella ja juustolla valittaen kovaan ääneen, että juusto on liian rasvaista! Toinen taas tiedusteli tarjoilijalta ummet ja lammet ainesosien alkuperästä ja kuulustelun jälkeen hänelle kelpasi vain alkusalaatti, vaikka nekin salaattiainekset olisi kuulemma pitänyt olla luomua. Muutama opiskelukaveri myös nyrpisteli ruokalistan ääressä, koska "näissä on kaikissa jotain outoo". Yksi miespuolinen opiskelija ei kelpuuttanut mitään olutta, koska vain tietty merkki olisi käynyt ja litki sitten mököttäen vain vettä.
Hävetti ja lähtiessä kävin vaivihkaa kiittämässä tarjoilijaa, että hän ei menettänyt hermojaan meidän ryhmän prinsessoihin ja prinsseihin. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti nuo nirsoilevat ihmiset ja muotidieettejä noudattavat pilaavat myös sellaisten maineen, joilla ihan oikeasti on ruoka-ainerajoituksia ja pahoja allergioita.
Äitini on todella allerginen maapähkinöille ja aivan syystä varmistaa usein, ettei jossakin ruuassa ole pähkinää. Minulla taas on keliakia ja todellakin joudun vieraissa paikoissa varmistelemaan, onko jokin ruoka gluteeniton. Jos ei ole, niin sitten olen vain syömättä sitä, eikä se ole mikään ongelma. Olen kyllä yli kahdenkymmenen vuoden aikana tottunut siihen! :) Viime vuosina kaiken maailman muotigluteenittomia ihmisiä on putkahdellut kuin sieniä sateella ja heistä löytyy näitä, jotka ensin eivät voi syödä leipää ruuan kanssa, mutta jälkkärikakkua kyllä voi ottaa. Ymmärrän että moinen käytös turhauttaa ravintolan henkilökuntaa tai juhlien emäntää, kun täytyy ottaa huomioon sata eri erikoisruokavaliota. Yrittäkää kuitenkin muistaa, että ihan oikeiden allergioiden ja keliakian kanssa EI ole leikkimistä, emmekä me kiusallamme ole ruoka-ainerajoitteisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa se kun aikuinen ei syö jotakin sen takia että ei tykkää siitä. Mä syön kaikkea mitä on tarjolla. Myös sitä mikä on pahaa.
Mikä siinä niin huvittaa?
Mieti nyt vähän. Aikuinen nirsoilee ruoan suhteen. Sen ymmärtää että lapsi tekee niin.
Onko se nirsoilua, ettei syö sitä, mistä ei pidä? Kuinka usein sinä ostat itsellesi pahaa ruokaa? Otatko buffetista varmasti ihan kaikkea tarjottimellesi, ja jos et, millä perusteella valitset sen, mitä otat?
Mä nirsoilin vuosia katkarapujen suhteen, kunnes kerran maistoin niitä ja rakastuin. Ja ikää oli ehkä 28v tuolloin :D
Sukulaisrouva pakotti minut maistamaan katkarapua oman pizzansa päältä joskus 80-luvun alussa. Jollen maistaisi, en saisi koskeakaan omaan pizzaani. Maistoin ja inhosin sitä nahanpalaselta vaikuttavaa sitkeää ja mautonta pökälettä, jonka vastenmielisyyttä lisäsi moninkerroin se, että tiesin, miltä otus elävänä näyttää. En ole koskenut niihin tuon koommin.
Kuulen edelleenkin siellä täällä olevani nirso, kun en suostu syömään katkarapuja. Onko teillä katkarapujen rakastajilla jokin järjestäytynyt kultti, vai miksi niitä perhanan suikaleita pitäisi jokaisen rakastaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhtaudun ihan myönteisesti kalaan, vaikken itse sitä usein laitakaan. Jostain syystä silakka ja silli ovat kaloja, joiden hajukin jo kertoo, että älä syö. Pieniruotoiset kalat ovat lapsesta asti tuntuneet ikäviltä syödä, mutta olen viimein saanut hyviä kokemuksia, esimerkiksi savustetut muikut ovatkin hyviä! Arvelen, että yksi vieroksumisen syy on se, että ei ole kotona opetettu syömään kokonaisena kypsennettyä kalaa, jota pitää sitten perata.
En tajua ainaista nakki/lihapulla-ranskanperunalinjaa lapsilla. Miksi esim. tuo graavilohi-vieti on saanut alapeukkuja? Meilläkin 3- ja 5v valitsevat sitä leipänsä päälle kylässä jos on tarjolla. Toki lapsi uskoo jos tuttu aikuinen, pahimmassa tapauksessa oma vanhempi hokee "et sinä siitä tykkää"
Ylikypsä pasta. En tykkää makaroonilaatikosta, pastakeitoista tai lasagnesta. Se suutuntuma on ällö. Tosin voisin ihan hyvin syödä juustoista jauhelihakastiketta keitetyn makaroonin kanssa. Vältän myös spagettia, koska se on hankala syödä, tarraa kiinni ja jää klöntiksi. Kylmä pastapohjainen salaatti menee, jos pasta on al dente.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli eilen illalla 6 ruokavierasta: 2 laktoosi-intoleranttia (diagnosoituja), 1 gluteiiniton (ei diagnoosia, mutta terveydelliset syyt), kaksi kasvissyöjää, joista toinen syö kalaa, katkarapuja ja kananmunia ja toinen ei, yksi vieras syö ihan kaikkea muuta, mutta jos on tarjolla lihaa, sen on oltava kanaa. Kaksi vieraista ovat kaikkiruokaisia, mutta he eivät pidä kalaruuista.
Tälle porukalle on aina kovin haasteellista kokata :)
Eihän tässä ole mitään haastavaa: viljaton kasvisruoka käy kaikille.
Mielestäni jokainen nirsoilija ja asennevammainen ennakkoluuloija voi olla syömättä mitään omalle ahtaalle yksioikoisuudelleen liian outoa, kunhan siitä hänen pelleilystään ei tarvitse kaikkien muiden kärsiä.
On järkyttävää että kaikki muut joutuvat syömään mautonta ja tylsää junttiruokaa, kun yksi aikuinen pikkuvauva ei osaa syödä kuin ihmiset.
Miksi ihmiset alkavat nöyristelemään näiden pellejen takia?
Syököön nirsoilija vaikka paskaansa, mutta ilman että pilaa toisten ruokanautinnon.
Olisihan se naurettavaa että kukaan ei voisi koskaan poistua kotoaan edes ulos puistoon, koska ennakkoluuloinen perheen jäsen pelkäisi ulkoilmaa.
Olisihan se aika syvältä jos kukaan ei saisi katsoa televisiosta muuta kuin salatutelämät ja emmerdalen, koska muut ohjelmat jotakin yksilöä ahdistaisivat.
Eihän siinäkään olisi mitään järkeä että kaikki jättäisivät käymättä huvipuistossa, koska Einari ei tykkää niistä laitteista.
Normaaliälyiset ihmiset tajuavat mitä on allergia, siitä ei tarvitse täällä jauhaa enää.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni jokainen nirsoilija ja asennevammainen ennakkoluuloija voi olla syömättä mitään omalle ahtaalle yksioikoisuudelleen liian outoa, kunhan siitä hänen pelleilystään ei tarvitse kaikkien muiden kärsiä.
On järkyttävää että kaikki muut joutuvat syömään mautonta ja tylsää junttiruokaa, kun yksi aikuinen pikkuvauva ei osaa syödä kuin ihmiset.
Miksi ihmiset alkavat nöyristelemään näiden pellejen takia?
Syököön nirsoilija vaikka paskaansa, mutta ilman että pilaa toisten ruokanautinnon.
Olisihan se naurettavaa että kukaan ei voisi koskaan poistua kotoaan edes ulos puistoon, koska ennakkoluuloinen perheen jäsen pelkäisi ulkoilmaa.
Olisihan se aika syvältä jos kukaan ei saisi katsoa televisiosta muuta kuin salatutelämät ja emmerdalen, koska muut ohjelmat jotakin yksilöä ahdistaisivat.
Eihän siinäkään olisi mitään järkeä että kaikki jättäisivät käymättä huvipuistossa, koska Einari ei tykkää niistä laitteista.
Normaaliälyiset ihmiset tajuavat mitä on allergia, siitä ei tarvitse täällä jauhaa enää.
Annat oikein hyvän esimerkin siitä, kuinka viestinsä voi vesittää vihamielisellä alatyylillä.
Oma nolo nirsoilukokemukseni:
Oltiin seukattu miehen kanssa vasta vähän aikaa ja mentiin yhtenä arki-iltana syömään hänen porukoille. Tarjolla oli siskonmakkarasoppaa. Maailman ainoa asia mitä en ole pystynyt syödä on siskonmakkara. Yritin olla kohtelias ja söin yhden palleron keitosta ja pidättelin yökkäysreaktiota. Jouduin kertomaan etten oikeastaan pidä siskonmakkarasta. No anopinkokelas on onneksi kiva ja oli itsekin pahoillaan ja sanoi ettei tarvitse syödä :D Mies söi minun makkarapallerot ja söin muun keiton, vaikka se maistui siltä siskonmakkaralta.
Se oli niin noloa! Hävettää vieläkin ajatella miten nolo olin.