Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6995)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkinen herääminen tuhosi elämäni taloudellisesti koska en halua enää mitään. Mitä teen? Muutanko erakkomajaan katselemaan pilviä ja imeskelemään ruohonkorsia?
Jos olisit oikeasti herännyt, tietäisit. Tosiasiassa haluaminen ihmisen tasolla toimeenpanevana voimana ei lopu, vain sellainen egoistinen haluaminen loppuu jossa jonkinlaista tyhjyyttä täytetään sillä että pitää saada tai saavuttaa jotain, jotenkin todistaa arvonsa itselleen ja maailmalle. Mutta kyllähän herännytkin tarvitsee haluamista vaikka siihen että päättää käydä kaupassa tai vessassa. Hän haluaa tehdä niin ja tekee. Samalla tavalla herännyt voi haluta käydä töissä tai mennä erakkomajaan, oman kutsumuksensa mukaan.
Miten siis löytää se kutsumus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkinen herääminen tuhosi elämäni taloudellisesti koska en halua enää mitään. Mitä teen? Muutanko erakkomajaan katselemaan pilviä ja imeskelemään ruohonkorsia?
Jos olisit oikeasti herännyt, tietäisit. Tosiasiassa haluaminen ihmisen tasolla toimeenpanevana voimana ei lopu, vain sellainen egoistinen haluaminen loppuu jossa jonkinlaista tyhjyyttä täytetään sillä että pitää saada tai saavuttaa jotain, jotenkin todistaa arvonsa itselleen ja maailmalle. Mutta kyllähän herännytkin tarvitsee haluamista vaikka siihen että päättää käydä kaupassa tai vessassa. Hän haluaa tehdä niin ja tekee. Samalla tavalla herännyt voi haluta käydä töissä tai mennä erakkomajaan, oman kutsumuksensa mukaan.
Miten siis löytää se kutsumus?
Kuuntelemalla sisäistä ääntään, vaistojaan. Pysyttelemällä tässä hetkessä niin paljon kuin mahdollista. Olemalla arvostelematta mitään. Jos jotenkin pärjäät, eli ettet kadulle joudu asumaan ja saat ruokaa ja laskut jotenkin maksettua, niin voit odotella rauhassa päivä ja viikko kerrallaan. Jossain vaiheessa kutsumus tulee vahvasti esiin. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Henkinen herääminen tuhosi elämäni taloudellisesti koska en halua enää mitään. Mitä teen? Muutanko erakkomajaan katselemaan pilviä ja imeskelemään ruohonkorsia?
Ne, jotka ovat toimettomassa tilassa tosiaan heräämisen takia eivät koe että heidän elämänsä on tuhottu. Eckhart Tollehan tosiaan kertoo vaiheesta, jossa eli täysin toimettomana, puistonpenkeillä vain istuksi, mutta valtavan onnellisena. Hänelle sellainen oli vain välivaihe ja nykyään hän on henkinen opettaja kuten kaikki tietää. Mutta jos jonkun tehtävä on pysyvämmin olla yhteiskunnallisen toimeliaisuuden ulkopuolella, niin hän on siinä onnellinen, jos se on hänen kutsumus ja elämäntehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkinen herääminen tuhosi elämäni taloudellisesti koska en halua enää mitään. Mitä teen? Muutanko erakkomajaan katselemaan pilviä ja imeskelemään ruohonkorsia?
Ne, jotka ovat toimettomassa tilassa tosiaan heräämisen takia eivät koe että heidän elämänsä on tuhottu. Eckhart Tollehan tosiaan kertoo vaiheesta, jossa eli täysin toimettomana, puistonpenkeillä vain istuksi, mutta valtavan onnellisena. Hänelle sellainen oli vain välivaihe ja nykyään hän on henkinen opettaja kuten kaikki tietää. Mutta jos jonkun tehtävä on pysyvämmin olla yhteiskunnallisen toimeliaisuuden ulkopuolella, niin hän on siinä onnellinen, jos se on hänen kutsumus ja elämäntehtävä.
Juu, tietenkin universumi antaa meille roppakaupalla joka hetki juuri sitä mitä me tarvitsemme mutta ne visiot mitä varten meitä kansalaisina ohjelmoidaan, työuraidentiteetti jne, kaikki ovat romukopassa. Fiilis on kuin autiomaassa, ei ruohonkorsia missään mihin tarttua. Juon jopa kaljaa jos sitä sattuu eteeni tupsahtamaan.
Miksi jumala loi tyhmät ihmiset?
Nehän uskoo tämän ketjun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkinen herääminen tuhosi elämäni taloudellisesti koska en halua enää mitään. Mitä teen? Muutanko erakkomajaan katselemaan pilviä ja imeskelemään ruohonkorsia?
Jos olisit oikeasti herännyt, tietäisit. Tosiasiassa haluaminen ihmisen tasolla toimeenpanevana voimana ei lopu, vain sellainen egoistinen haluaminen loppuu jossa jonkinlaista tyhjyyttä täytetään sillä että pitää saada tai saavuttaa jotain, jotenkin todistaa arvonsa itselleen ja maailmalle. Mutta kyllähän herännytkin tarvitsee haluamista vaikka siihen että päättää käydä kaupassa tai vessassa. Hän haluaa tehdä niin ja tekee. Samalla tavalla herännyt voi haluta käydä töissä tai mennä erakkomajaan, oman kutsumuksensa mukaan.
Miten siis löytää se kutsumus?
Kuuntelemalla sisäistä ääntään, vaistojaan. Pysyttelemällä tässä hetkessä niin paljon kuin mahdollista. Olemalla arvostelematta mitään. Jos jotenkin pärjäät, eli ettet kadulle joudu asumaan ja saat ruokaa ja laskut jotenkin maksettua, niin voit odotella rauhassa päivä ja viikko kerrallaan. Jossain vaiheessa kutsumus tulee vahvasti esiin. Tsemppiä.
Kuka hoitaa vanhan äitini ja pienen lapseni?
Miksi valaistuneet kehoittavat ihmisiä keskittymään tähän hetkeen ja Minä olen -tunteeseen?
-Vain nykyhetki on olemassa.
Tietoisuus on minä olen tunne.
Minä olen -ajatus liittyy egoon, en tarkoita sitä, vaan nimenomaan tuota Minä olen -tunnetta tai Minä olen -tilaa.
He sanovat, että Minä olen tila on Pyhä tila, Jumalan läsnäolon tila. Ja sitten jossain vaiheessa se Minä olen -tila sitten loppuu. Milloin ja miksi?
-Minä olen tila on ikuisesti olemassa, tiedostipa minä ajatus sen tai ei.
Tosi paljon kerrotaan tuosta Minä olen -tilasta, mutta Minättömyydestä ei ole juurikaan saatavilla tietoa, vaikka ilmeisesti sekin on edessä valaistumisen myötä. En löytänyt edes Youtube -videoita aiheesta. Vinkkejä saa antaa. Kiitos paljon.
Minä olen tila on ajatusta.
Minätön tila on ajatukseton, siksi sitä ei voi kuvailla.
Millainen se todellinen Jumalan, Taivasten valtakunta sitten on joka on totta? Aiemmin luulin että sillä tarkoitetaan Jumalaa itseään, joka ilmenee eri muodoissa, mutta se on kuitenkin yksi ja sama Jumala. Mystikko sanoi yhdessä vaiheessa, että meistä tulee henkisessä heräämisessä enemmän tosiolemuksemme kaltaisia, ja kaikki olemme erilaisia Jumalan luomuksia. Tarkoittaako tämä illusorisessa ihmismuodossamme, vai tosiolemukseltamme erilaisia? Miten meissä voisi olla eroja hengellisessä, todellisessa muodossamme, jos olemme kaikki Jumalan lapsia, Jumalaa itseään muodossa? Luulin että sillä muodolla tarkoitettiin tätä maallista ihmismuotoa.
Mitä siellä taivasten valtakunnassa on? Jumalan lapsia yksilöllisissä muodoissaan? Miten vaikka jonkun esineen, sanotaan nyt jääkaapin todellinen olemus eroaa ihmisen todellisesta, hengellisestä olemuksesta Taivasten perimmäisessä valtakunnassa?
Tuo käsite on vähän hakusessa vielä.
Jospa Mystikkokin kertoo näkemyksensä tuosta:
"Minä olen tila on ikuisesti olemassa, tiedostipa minä ajatus sen tai ei."
Vierailija kirjoitti:
Millainen se todellinen Jumalan, Taivasten valtakunta sitten on joka on totta? Aiemmin luulin että sillä tarkoitetaan Jumalaa itseään, joka ilmenee eri muodoissa, mutta se on kuitenkin yksi ja sama Jumala. Mystikko sanoi yhdessä vaiheessa, että meistä tulee henkisessä heräämisessä enemmän tosiolemuksemme kaltaisia, ja kaikki olemme erilaisia Jumalan luomuksia. Tarkoittaako tämä illusorisessa ihmismuodossamme, vai tosiolemukseltamme erilaisia? Miten meissä voisi olla eroja hengellisessä, todellisessa muodossamme, jos olemme kaikki Jumalan lapsia, Jumalaa itseään muodossa? Luulin että sillä muodolla tarkoitettiin tätä maallista ihmismuotoa.
Mitä siellä taivasten valtakunnassa on? Jumalan lapsia yksilöllisissä muodoissaan? Miten vaikka jonkun esineen, sanotaan nyt jääkaapin todellinen olemus eroaa ihmisen todellisesta, hengellisestä olemuksesta Taivasten perimmäisessä valtakunnassa?
Tuo käsite on vähän hakusessa vielä.
Kaikki mitä on, on. Teemme itse siitä mitä on taivasten valtakunnan tai helvetin, useimmiten tietämättämme. Ei ole mitään taivaita tai helvettejä jotka odottaisivat meitä tuolla jossain.
Yllättävää, etteivät valaistuneet kerro juurikaan tuosta tilasta, mistä kirjoitit:
"Minätön tila on ajatukseton, siksi sitä ei voi kuvailla."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen se todellinen Jumalan, Taivasten valtakunta sitten on joka on totta? Aiemmin luulin että sillä tarkoitetaan Jumalaa itseään, joka ilmenee eri muodoissa, mutta se on kuitenkin yksi ja sama Jumala. Mystikko sanoi yhdessä vaiheessa, että meistä tulee henkisessä heräämisessä enemmän tosiolemuksemme kaltaisia, ja kaikki olemme erilaisia Jumalan luomuksia. Tarkoittaako tämä illusorisessa ihmismuodossamme, vai tosiolemukseltamme erilaisia? Miten meissä voisi olla eroja hengellisessä, todellisessa muodossamme, jos olemme kaikki Jumalan lapsia, Jumalaa itseään muodossa? Luulin että sillä muodolla tarkoitettiin tätä maallista ihmismuotoa.
Mitä siellä taivasten valtakunnassa on? Jumalan lapsia yksilöllisissä muodoissaan? Miten vaikka jonkun esineen, sanotaan nyt jääkaapin todellinen olemus eroaa ihmisen todellisesta, hengellisestä olemuksesta Taivasten perimmäisessä valtakunnassa?
Tuo käsite on vähän hakusessa vielä.
Kaikki mitä on, on. Teemme itse siitä mitä on taivasten valtakunnan tai helvetin, useimmiten tietämättämme. Ei ole mitään taivaita tai helvettejä jotka odottaisivat meitä tuolla jossain.
Joo tuon minä ymmärrän kyllä, että se on tavallaan meidän sisällämme valmiina ja meidän löydettävissämme sisimpämme avulla, mutta se vähän sekoittaa että mitä siellä on? Olen ymmärtänyt että taivasten valtakunta on koko todellisuus nähtynä sen todellisessa olemuksessaan, mutta mitä se todellinen olemus sitten on? Jumalaa kyllä pohjimmiltaan, mutta missä muodoissa? Loputtomina määrinä hengellisiä olentoina? Ilmentymättömänä? Vai Jumala yhtenä? Tätä en ole tähänkään päivään mennessä kunnolla hiffannut.
Kiitos vastauksesta, voit toki avata vielä lisää jos haluat, olisin kiitollinen jos osaat auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Henkinen herääminen tuhosi elämäni taloudellisesti koska en halua enää mitään. Mitä teen? Muutanko erakkomajaan katselemaan pilviä ja imeskelemään ruohonkorsia?
Jos herääminen on todellinen, tiedät mitä haluat tehdä, ei täällä kukaan voi siihen vastata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen se todellinen Jumalan, Taivasten valtakunta sitten on joka on totta? Aiemmin luulin että sillä tarkoitetaan Jumalaa itseään, joka ilmenee eri muodoissa, mutta se on kuitenkin yksi ja sama Jumala. Mystikko sanoi yhdessä vaiheessa, että meistä tulee henkisessä heräämisessä enemmän tosiolemuksemme kaltaisia, ja kaikki olemme erilaisia Jumalan luomuksia. Tarkoittaako tämä illusorisessa ihmismuodossamme, vai tosiolemukseltamme erilaisia? Miten meissä voisi olla eroja hengellisessä, todellisessa muodossamme, jos olemme kaikki Jumalan lapsia, Jumalaa itseään muodossa? Luulin että sillä muodolla tarkoitettiin tätä maallista ihmismuotoa.
Mitä siellä taivasten valtakunnassa on? Jumalan lapsia yksilöllisissä muodoissaan? Miten vaikka jonkun esineen, sanotaan nyt jääkaapin todellinen olemus eroaa ihmisen todellisesta, hengellisestä olemuksesta Taivasten perimmäisessä valtakunnassa?
Tuo käsite on vähän hakusessa vielä.
Kaikki mitä on, on. Teemme itse siitä mitä on taivasten valtakunnan tai helvetin, useimmiten tietämättämme. Ei ole mitään taivaita tai helvettejä jotka odottaisivat meitä tuolla jossain.
Joo tuon minä ymmärrän kyllä, että se on tavallaan meidän sisällämme valmiina ja meidän löydettävissämme sisimpämme avulla, mutta se vähän sekoittaa että mitä siellä on? Olen ymmärtänyt että taivasten valtakunta on koko todellisuus nähtynä sen todellisessa olemuksessaan, mutta mitä se todellinen olemus sitten on? Jumalaa kyllä pohjimmiltaan, mutta missä muodoissa? Loputtomina määrinä hengellisiä olentoina? Ilmentymättömänä? Vai Jumala yhtenä? Tätä en ole tähänkään päivään mennessä kunnolla hiffannut.
Kiitos vastauksesta, voit toki avata vielä lisää jos haluat, olisin kiitollinen jos osaat auttaa.
Et voi koskaan saada tietää mikä perimmäinen todellisuus on.
Se voidaan kohdata vain ja ainoastaan silloin kun mieli on tyhjä kaikista ajatustuotteista koska perimmäinen todellisuus on ajatukseton tila.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen se todellinen Jumalan, Taivasten valtakunta sitten on joka on totta? Aiemmin luulin että sillä tarkoitetaan Jumalaa itseään, joka ilmenee eri muodoissa, mutta se on kuitenkin yksi ja sama Jumala. Mystikko sanoi yhdessä vaiheessa, että meistä tulee henkisessä heräämisessä enemmän tosiolemuksemme kaltaisia, ja kaikki olemme erilaisia Jumalan luomuksia. Tarkoittaako tämä illusorisessa ihmismuodossamme, vai tosiolemukseltamme erilaisia? Miten meissä voisi olla eroja hengellisessä, todellisessa muodossamme, jos olemme kaikki Jumalan lapsia, Jumalaa itseään muodossa? Luulin että sillä muodolla tarkoitettiin tätä maallista ihmismuotoa.
Mitä siellä taivasten valtakunnassa on? Jumalan lapsia yksilöllisissä muodoissaan? Miten vaikka jonkun esineen, sanotaan nyt jääkaapin todellinen olemus eroaa ihmisen todellisesta, hengellisestä olemuksesta Taivasten perimmäisessä valtakunnassa?
Tuo käsite on vähän hakusessa vielä.
Kaikki mitä on, on. Teemme itse siitä mitä on taivasten valtakunnan tai helvetin, useimmiten tietämättämme. Ei ole mitään taivaita tai helvettejä jotka odottaisivat meitä tuolla jossain.
Joo tuon minä ymmärrän kyllä, että se on tavallaan meidän sisällämme valmiina ja meidän löydettävissämme sisimpämme avulla, mutta se vähän sekoittaa että mitä siellä on? Olen ymmärtänyt että taivasten valtakunta on koko todellisuus nähtynä sen todellisessa olemuksessaan, mutta mitä se todellinen olemus sitten on? Jumalaa kyllä pohjimmiltaan, mutta missä muodoissa? Loputtomina määrinä hengellisiä olentoina? Ilmentymättömänä? Vai Jumala yhtenä? Tätä en ole tähänkään päivään mennessä kunnolla hiffannut.
Kiitos vastauksesta, voit toki avata vielä lisää jos haluat, olisin kiitollinen jos osaat auttaa.
Et voi koskaan saada tietää mikä perimmäinen todellisuus on.
Se voidaan kohdata vain ja ainoastaan silloin kun mieli on tyhjä kaikista ajatustuotteista koska perimmäinen todellisuus on ajatukseton tila.
Okei. Eli se selittää, miksi Mystikkokaan ei ole sitä kuvaillut sen tarkemmin koska sitä ei voi ihmiskielellä tai ihmisaistein edes ymmärtää, ilmeisesti näin? Mutta jotain sanoinkuvaamattoman kaunista ja harmonista se kai silti sitten on, joka ylittää kaiken maallisen.
Hämäsi vaan se kun joskus ymmärrän ikään kuin että siellä kaikki olisi yhtä, mutta kuitenkin Mystikko puhui että jokaisella on omanlainen tosiolemuksensa. Eli jokaisella on oma illusorinen vääristymänsä Todellisesta (tämän jo ymmärrän täysin), mutta sitten vielä oma persoonallinen Todellinenkin sen lisäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkinen herääminen tuhosi elämäni taloudellisesti koska en halua enää mitään. Mitä teen? Muutanko erakkomajaan katselemaan pilviä ja imeskelemään ruohonkorsia?
Jos herääminen on todellinen, tiedät mitä haluat tehdä, ei täällä kukaan voi siihen vastata.
Toisaalta jos Totuus on tietämistä, sen vastapainoksi tarvitaan aimo annos Tietämättömyyttä.
Ovatko kaduilla mellastavat spurgut sittenkin osa universumin tasapainottavaa voimaa ja siten elintärkeä osa yhteiskuntaa?
Vierailija kirjoitti:
Yllättävää, etteivät valaistuneet kerro juurikaan tuosta tilasta, mistä kirjoitit:
"Minätön tila on ajatukseton, siksi sitä ei voi kuvailla."
Kuulostaa vittuilulta ja psykologien hokemalta että: hoida itsesi kuntoon lälläslää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen se todellinen Jumalan, Taivasten valtakunta sitten on joka on totta? Aiemmin luulin että sillä tarkoitetaan Jumalaa itseään, joka ilmenee eri muodoissa, mutta se on kuitenkin yksi ja sama Jumala. Mystikko sanoi yhdessä vaiheessa, että meistä tulee henkisessä heräämisessä enemmän tosiolemuksemme kaltaisia, ja kaikki olemme erilaisia Jumalan luomuksia. Tarkoittaako tämä illusorisessa ihmismuodossamme, vai tosiolemukseltamme erilaisia? Miten meissä voisi olla eroja hengellisessä, todellisessa muodossamme, jos olemme kaikki Jumalan lapsia, Jumalaa itseään muodossa? Luulin että sillä muodolla tarkoitettiin tätä maallista ihmismuotoa.
Mitä siellä taivasten valtakunnassa on? Jumalan lapsia yksilöllisissä muodoissaan? Miten vaikka jonkun esineen, sanotaan nyt jääkaapin todellinen olemus eroaa ihmisen todellisesta, hengellisestä olemuksesta Taivasten perimmäisessä valtakunnassa?
Tuo käsite on vähän hakusessa vielä.
Kaikki mitä on, on. Teemme itse siitä mitä on taivasten valtakunnan tai helvetin, useimmiten tietämättämme. Ei ole mitään taivaita tai helvettejä jotka odottaisivat meitä tuolla jossain.
Joo tuon minä ymmärrän kyllä, että se on tavallaan meidän sisällämme valmiina ja meidän löydettävissämme sisimpämme avulla, mutta se vähän sekoittaa että mitä siellä on? Olen ymmärtänyt että taivasten valtakunta on koko todellisuus nähtynä sen todellisessa olemuksessaan, mutta mitä se todellinen olemus sitten on? Jumalaa kyllä pohjimmiltaan, mutta missä muodoissa? Loputtomina määrinä hengellisiä olentoina? Ilmentymättömänä? Vai Jumala yhtenä? Tätä en ole tähänkään päivään mennessä kunnolla hiffannut.
Kiitos vastauksesta, voit toki avata vielä lisää jos haluat, olisin kiitollinen jos osaat auttaa.
Sisin on ulkoisin, ovat samaa. Todellisuus on todellisuutta ja sitä mitä on. Katso katedraalin kattoa ja näet jumalan. Istu pöntöllä ja haistat jumalan. Ei ole mitään muuta kuin jumalaa. Jumalan näkemisen este on ajatus jumalasta. Heitä ajatus pois. Heitä ajattelija pois. Heitä jumalan esteet pois ja jäljelle jää jumala ja jumala on ollut kaikkialla koko ajan. Jumalan näkemättömyyskin on ollut koko ajan jumalaa. Emme ole koskaan voineetkaan olla erossa jumalasta. En tiedä heittävätkö sanani lukijansa hakoteille mutta sekin on jumalaa. Sanat riittävät vain tiettyyn pisteeseen asti. Sanat ja käsitteet vievät rannalle mutta veneestä pitää astua pois itse. Toisaalta: rannan hiekkaan ei saa jäädä jalanjälkeä. Tässäkin on jo liikaa sanoja.
Jos olisit oikeasti herännyt, tietäisit. Tosiasiassa haluaminen ihmisen tasolla toimeenpanevana voimana ei lopu, vain sellainen egoistinen haluaminen loppuu jossa jonkinlaista tyhjyyttä täytetään sillä että pitää saada tai saavuttaa jotain, jotenkin todistaa arvonsa itselleen ja maailmalle. Mutta kyllähän herännytkin tarvitsee haluamista vaikka siihen että päättää käydä kaupassa tai vessassa. Hän haluaa tehdä niin ja tekee. Samalla tavalla herännyt voi haluta käydä töissä tai mennä erakkomajaan, oman kutsumuksensa mukaan.