Lue keskustelun säännöt.
Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
11.08.2016 |
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6995)
Vierailija kirjoitti:
Mystikko on sanonut monta kertaa. että ego ja sen kaikki tuotokset ovat illusoria, harhaa.
Se tarkoittaa, että Mystikko ja kaikki mitä hän sanoo on myös illuusiota, harhaa.
Vai mitä Mystikko.
Toki. Se, että olisin ajan ja paikan ulottuvuudessa oleva tietyn mittainen ja painoinen kappale on harhaa yhtä lailla kuin kaikki muukin näennäisesti ajan ja paikan maailmassa oleva. Mutta kaiken illuusion ydin on todellisuus, on Joku joka esittää kaikki roolit tässä tuhansien maailmojen näytelmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mystikon vinkit kroonisen masennuksen ja mielenkiinnottomuuden hoitoon? En tiedä selviänkö omien mielenterveysongelmien yli enää. En tiedä jaksanko yrittää, onko edes halua enää. Jumalan rukoilu tuntuu turhalta kaiken tämän keskusteluketjun tiedon perusteella.
Tähän aiheeseen aina ensimmäiseksi haluan muistuttaa, että en ole suosittelemassa ketään olemaan käyttämättä kaikenlaista luonnollisen maailman tason apua kuten terapiaa ja lääkkeitä. Sellainen olisi edesvastuutonta tässä maailmassa, jossa useimpien ihmisten on vaikea saada yhteyttä sellaiseen tasoon itsessään, josta paraneminen muilla keinoin olisi mahdollista... Mutta siinä samalla kun hakee konventionaalista apua, voi tietysti myös jo alkaa rakentaa henkistä ratkaisua. Rukoileminen on oikein hyvä tapa jos se kutsuu puoleensa. Ihmisiä on erilaisia ja jollain toimii perinteinen rukous, joku haluaa oppia manifestoimaan, joku pyrkii erilaisilla tekniikoilla tuntemaan ja manipuloimaan elämänenergiaansa. Kaikki tiet voivat toimia, kun seuraa sydäntään ja kulkee sitä tietä jonne tuntee kutsua.
Vierailija kirjoitti:
Onko olemassa jotain "oppiläksyjä" joita tänne on tultu suorittamaan? Vai ovatko nämäkin vain osa matrixia ja harhauttavat ihmisiä puuhastelemaan läksyjen parissa? Tyyliin, en pääse pelissä eteenpäin ennen kuin olen suorittanut tehtävät a-ö. Onko tämäkin tavallaan osa samaa illuusiota eri tasolta katsottuna? Valitettavasti en osannut paremmin kysymystä muotoilla :D
Yleensä uskomus oppiläksyistä on pelkkä eksyttävä illuusio, joka estää pääsemästä siihen, mikä on olennaista: Tietoisuuten oivaltamiseen muodon perusolemuksena. Se on usein keino sitten kun -elämään kosmisessa mittakaavassa: tämän elämän tehtäväni nyt on suorittaa tämä oppiläksy, ehkä joskus seuraavassa se valaistuminen tai herääminen...
On totta, että on aika jolloin tarkoitus on elää ihmisenä miettimättä tuollaisia, elää vain kuin muuta ei olisikaan kuin liha ja veri ja ajallinen mieli, mutta silloin ihminen ei mieti mitään oppiläksyjä ja tietoisuuksia, elää vain uppoutuneena elämäänsä. Sitten kun nuo kysymykset alkavat nousta tietoisuuteen, kun on aika muuttua, ei ole tarvetta juuttua oppiläksyihin jos ei nimenomaan halua - suora tie on aina olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa olen tosi tyytyväinen meditaatioon ja haluasin tehdä sitä paljon enemmän, jollei se vaikuttaisi niin tramaattisesti uneni laatuun. Nyt käy niin, että herään joka yö kolmen, neljän aikaan ja vaikka olen todella väsynyt, en pysty nukkumaan vaan seuraa loputon nukahtamisten ja välittömän heräämisten ketju. Ainoa miten saa loppumaan on, että kampean itseni väkisin ylös sängystä tai vähintäänkin risti-istunta-asentoon, johon yleensä menen ja siinä sitten alan meditoida, joka rauhoittaa sykkeen ja tunnin päästä sitten yritän uudestaan nukahtaa. Joskus siihen voi mennä vielä toinen tunti. Loppuyön uni onkin sitten todella katkonaista ja kun lopulta herään olen väsyneempi kuin nukkumaan mennessä.
Päivät menee melkoisessa aivosumussa ja en pysty keskittymään mihinkään järkevään tekemiseen. Jopa television katsominen on vaikeaa ja joudun pitämään taukoja vartin välein, jos haluan yhtään pysyä kärryillä ohjelmasta. Kevyttä liikuntaa jaksan tehdä reilun tunnin verran päivässä mutta sen aloittaminen on todella vaikeaa, jos olen yksin. Mediointi tuo yleensä heti tyyneyden ja hyvän olon, mutta sitä kun en voi tehdä. Vaikka juuri sitä haluaisin tehdä kaikkein eniten tässä maailmassa.
Jos olet keski-ikäinen nainen, niin tulee mieleen vaihdevuosien aiheuttama unettomuus, mutta saatan toki erehtyä, sillä unettomuudelle on monia syitä.
Oman unettomuuteni syy on kuitenkin se. Olen välillä valvonut kaksi vuorokautta putkeen, kun uni ei vain tule, vaikka väsymys on hurja. Ilman hormonikorvaushoitoa en pärjäisi millään. Se onkin tavallisin hoito uniongelmissa, kun kyseessä on vaihtari-ikäinen nainen. Hormonikorvaushoito auttoi myös valtaisaan väsymykseen, heikotukseen, aivosumuun, keskittymisongelmiin, pääkipuihin ja tietty myös niihin hottis aaltoihin. Ei se täysin niitä vienyt pois, mutta tosi ison osan - joillakin naisilla auttaa vielä paremmin.
Oletko muuten kokeillut nostaa sängynpäätyä ylemmäs esim. 5-10 cm? Meillä se auttoi mieheni kuorsaamisongelmaan, johon liittyi myös hengityskatkoksia, mutta niitä oli sen verran harvemmin, ettei hän vielä sitä "unikonetta" tarvinnut. Itselläni sängynpäädyn nosto auttoi närästykseen ja tukkoiseen nenään. Luin, että se auttaa myös migreeniin ja glaukoomaan, kun kallon sisäinen paine vähenee, eli normalisoituu.
Laitanpa varalta hyvän linkin. Jos aihe ei koske sinua, niin ehkä siitä on apua joillekin toisille. Mystikkokin lienee tulossa näihin ikiin, mutta hän hoitanee vaihtaritkin ihan omilla voimillaan, ja hyvä niin! :)
https://riinakatainen.fi/vaihdevuodet/vaihdevuodet-ja-sairaudet/
Keski-ikäinen kyllä olen, mutta en nainen :). Aika hurjat oireet sullakin ollut. Onneksi olet sanut apua.
Luulen että sängyn päädyn nostaminen ei auta kun nukun kyljelläni. Selälläni en pysty nukkumaan ollenkaan, koska herään melkein välittömästi sen jälkeen kun olen nukahtanut. Joskus olen koittanut laittaa tyynyjä selän alle mutta sama juttu niiden kanssa. "Unikoneen" kanssa käy myös samalla tavalla, eli herään heti kun nukahdan. Olen kokeillut erilaisia maskeja ja asetuksia ja yrittänyt totulla koneeseen, mutta kertaakaan en ole pystynyt nukkumaan puolta tuntia pitempään yhtäjaksoisesti sen kanssa. Ja kokeillujen jälkeen olen ollut moninverroin väsyneempi kuin normaalisti. Meinaan palauttaa laitteen ensi maanantaina.
Kiitos. Onpa harmi, että sulla on noin hankala tilanne. Oletkohan kokeillut mitään tuollaisia kiskoja?
https://www.oloapteekki.fi/nukkumatti-5-mm-1-kpl?gclid=EAIaIQobChMIpeD1…
Juu kokeilin tuollaistakin, en juuri samaa mallia mutta kuitenkin. Ei siitä tullut mitään. Oksennusreaktio meinasi tulla vähän väliä ja mutenkin älytöömän epämukava olo. En montaa minuuttia pystynyt pitämään sitä yhtäjaksoisesti.
Juu on tämä aika harmillista ja välillä olen ollut aika epätoivoinenkin mutta pyrkinyt sitten vain tollemaisesti hyväksymään asian. Se on kyllä auttanutkin mutta ajattelin tästä nyt kuitenkin kertoa täällä, josko vaikka asialle olisi jotain tehtävissä.
Myös Mystikko suosittelee asian hyväksymistä silloin, jos siihen ei muutosta mitenkään saa. Itsekin olen hyväksyntää kokeillut ja se kyllä rauhoittaa, kun osaa antaa jollain tavalla periksi.
Olen miettinyt, ovatko jotkut uskovaiset myös sellaisia tavallaan valaistuneita, kun he usein sanovat jättävänsä joitain asioita Herran haltuun eivätkä taistele asioiden muuttamiseksi egon itsepäisellä asenteella, suomalaisella sisulla, mitä itse olen käyttänyt aika paljon. Toimiihan sisukin joissain asioissa, mutta on tosi kuluttavaa mennä ns. läpi harmaan kiven. Terveyshaasteet ovat sellaisia, että niille ei aina voi mitään, vaikka kaikkensa tekisi ravinnon, levon, liikunnan avulla ja stressiä minimoimalla.
Luulenpa, että sinäkin olet vahvasti valaistumisen polulla. Varmaan paranet viimeistään sitten, kun valaistut tai saat vahvoja kokemuksia siitä, että olet ydinminältäsi yhtä Jumalan/Tietoisuuden kanssa, jonka jälkeen myös manisfestointi on varmaan tehokkaampaa. Tsemppiä ja onnea kaikkeen! <3
Kyllä, antautuminen on yksi tie valaistumiseen, ja sen antautumisen voi tehdä myös uskoen asiansa ja elämänsä Jumalalle. Sen voi tehdä myös ilman uskoa jumaliin, joskus jopa vain masentuneena alistumalla kohtaloonsa ja todeten että ei jaksa taistella, menee miten menee ja minä vaan hyväksyn kun en muuta voi. Mutta usein jos antautumisen tietä käyttää, johonkin korkeampaan voimaan uskova tie on helpompi, koska mieli saa lohtua ajatuksesta että on hyvä Jumala joka pitää huolen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mystikko on sanonut monta kertaa. että ego ja sen kaikki tuotokset ovat illusoria, harhaa.
Se tarkoittaa, että Mystikko ja kaikki mitä hän sanoo on myös illuusiota, harhaa.
Vai mitä Mystikko.
Totta, ja myös sinä ihmisolentona olet harhaa, kuten minäkin. Niin se vain menee sieltä "perimmäisestä todellisuudesta" katsottuna, vaikka sitä onkin vaikea uskoa, kun tämä ihmisenä ilmeneminen tuntuu niin todelliselta, ymmärrettävästi.
Niinpä niin. Vaikea on uskoa, että illuusion aiheuttaja on mielikuva.
Kerroppas Mystikko, mikä on tehokkain tapa illuusion hajoittamiseen.
Sen konkreettinen kokeminen, mikä tai kuka se on, joka kokee illuusion, joka näkee sinunkin illuusiosi juuri nyt.
Ensin se voi näyttää vain tarkkailevalta tietoisuudelta, joka katsoo ulkomaailmaa, ja mieli sanoo asioita "mutta se on osa ulkomaailmaa, se on vain aivojen tuottama tietoinen mieli", mutta tarkemmassa sen kanssa läsnä olossa se osoittautuu olevan Tietoisuus, nykyhetki, kaikki koettu (illuusio), Jumala, minä - Kaikki-mitä-On.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun Jumala/Tietoisuus ei ole mikään olento, joka suunnittelisi mitään kenenkään elämään tulevaan, niin miten sitten se Valaistunut kuitenkin ajattelee, että valaistumisen jälkeen Jumala haluaa hänen toimivan tietyllä tavalla eikä hänen itsensä enää tarvitse miettiä, miten toimia missäkin asiassa?
Mystikkokin kertoi, että vaikka hän olisi mieleellään asunut erakkona jossain syrjässä, niin Jumala/Tietoisuus halusi hänelle toisenlaisen elämän eli kerrostaloasumisen ja ei enää erakkona vaan aika paljon myös ihmisten parissa ollen.
Siis onko Jumalalla/Tietoisuudella oikeasti jokin suunnitelma jokaiselle meille?
On - mutta muista, että se Tietoisuus olet Sinä, ei se ole siis niin että joku ulkopuolinen tulee pakottamaan sinut johonkin... Illuusion maailma on tietyllä tapaa kuin sinfonia, taiteellinen luomus, ei sen ole tarkoitus olla kaoottista kakofoniaa vaan kaikella on yksilöllinen paikkansa ja tapansa olla osana Tietoisuuden itseilmaisua. Sisäiset impulssit ja intuitio ajavat ihmisiä ihan itsestään heille sopiville paikoille, vaikkeivat he välittäisi näistä henkisistä asioista mitään.
Ei mystikko. kirjoitti:
Mystikko, kysymys sinulle.
Ramana Maharshi, mitä mieltä olet hänestä?
Aito valaistunut opettaja. Hänen esittämänsä tapa on osalle oikea tie, toisille ei. Siksi tarvitaan eri opettajia, että eri ihmisille sopii eri menetelmät, eri tavat. Seuratkaa intuitiotanne ja sydäntänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teiltä katoaa koko valaistuminen, jos se takerrutte yhteen persoonaan ja kyselette häneltä miten teidän tulee toimia ja ajatella. Se mitä teidän tulisi tehdä, olisi kääntyä sisäänpäin ja antaa sisäisyytenne ohjata teitä löytämään tie sisältänne, ei suinkaan odottamana ohjeita ja lukemaan valmiiksi pureskeltua teoriaa. Lopettakaa henkilöpalvonta ja siirtykää ykseyden lähteeseen.
Toki, kaikkien todellinen opettaja on Tietoisuus heidän sisällään, mutta kautta historian on ollut myös ihmisiä joiden tie on kulkenut elävän tai (kirjoitusten kautta) edesmenneen opettajan kautta, eikä se ole ollenkaan huono tie niille, jotka tuntevat siihen kutsumusta. Ei ole mitään yhtä tapaa, joka sopisi kaikille. Tosin kaikki opettajat lopulta johdattavat sinne oman Tietoisuuden äärelle.
Hei Mystikko, uskon, ettet mitenkään kaipaa minulta tai keltään muultakaan kiitosten julistamista vastaustesi vuoksi, mutta haluan silti kertoa, että olen tosi kiitollinen noista vastauksistasi - taas. :) <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli tällainen tarina mieleen:
Eräs henkilö kertoi netissä olleensa nuoruudessaan pahasti koulukiusattu sekä syrjitty. Hän sanoi saaneensa elämänsä paremmaksi sitä kautta, että alkoi imemään saamastaan negatiivisuudesta ja "pahuudesta" itselleen voimaa ja nousi demoniensa yläpuolelle. Jotain täysikuun aikana meditaatiota, jonka jälkeen alkoi saamaan pimeydestä energiaa, joka sai hänet muuttumaan lihaksikkaammaksi, pidemmäksi (senteissä aikuisiällä) sekä sillä tavalla habituksen komeammaksi ja itsevarmemmaksi ettei enää sen jälkeen ole kuullut mitään nälvintää keneltäkään. On siis tällä hetkellä todella tyytyväinen elämäänsä, mutta ei koe valaistuneensa, vaan käyttäneensä omien sanojensa mukaan "pimeyden voimaa" hyödykseen. Matkasi meditaatiossa menneisyyteen, kohtasi saamansa "pahan energian" ja siirsi tämän itselleen tavallaan elämänenergiaksi. Koki meditaatiossa sähköistä, kylmää tunnetta minkä koki täksi energiaksi.
Mitä sanot Mystikko tästä? Onko mahdollista että ko. henkilö on valaistunut tietämättään? Toisaalta hän kokee edelleen jonkinsorttista dualismia, koska pahuuttahan ei todellisuudessa ole olemassa. Mutta selkeästi hän on saanut manifestoitua itselleen ainakin maallisella tasolla paremman elämän, koska muutti ilmeisesti sisäisiä uskomuksiaan varsin voimakkaasti kostomentaliteetilla. Ja nyt siis käyttää pahuutta voimanaan elämässä.
Kysymys kuuluu, onko siis jotenkin mahdollista valaistua hengellisesti, mutta ikään kuin kapinoida silti sisäistä Itseä vastaan ja käyttää sisäisen Itsen voimaa jotenkin "pahalla" tavalla saadakseen egonsa mahtavammaksi? Ikään kuin että tietää totuuden, mutta samaan aikaan taikoo ihmisminälleen paremman elämän?
Vai onko vaan niin, että hän käyttää todellisen Itsensä voimaa hyödykseen pelkällä henkisellä tasolla manifestoimalla, ja itse omilla uskomuksillaan luo tämän "pimeyden kylmän voimansa"?
Erittäin mielenkiintoinen tarina, ja tähän olisi mielenkiintoista saada Mystikolta ja muiltakin oman elämänsä mystikoilta näkemyksiä.
"Vai onko vaan niin, että hän käyttää todellisen Itsensä voimaa hyödykseen pelkällä henkisellä tasolla manifestoimalla, ja itse omilla uskomuksillaan luo tämän "pimeyden kylmän voimansa"?"
Luulen, ettei hän käytä todellisen Itsensä voimaa, vaan egonsa voimaa. Hänen historiassaan on paljon ikäviä tapahtumia, ja kosto sekä viha ovat suuria voimavaroja, joita voi hyödyntää manifestoinnissakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Vai onko vaan niin, että hän käyttää todellisen Itsensä voimaa hyödykseen pelkällä henkisellä tasolla manifestoimalla, ja itse omilla uskomuksillaan luo tämän "pimeyden kylmän voimansa"?"
Luulen, ettei hän käytä todellisen Itsensä voimaa, vaan egonsa voimaa. Hänen historiassaan on paljon ikäviä tapahtumia, ja kosto sekä viha ovat suuria voimavaroja, joita voi hyödyntää manifestoinnissakin.
Voi hyvin olla. Kertauksena vielä, eikö egon voima ole kuitenkin periaatteessa peräisin todellisesta Itsestä, ego on vain sen luoma vääristymä?
Esim jotkut nuoret miehet saattavat kasvaa pituutta vielä esim. 23-vuotiaana. Jotkut jo pelkästään kun alkavat harrastaa liikuntaa ja suoristavat ryhtinsä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei Mystikko tai kuka tahansa, kerrothan, miten pääsee eroon liiallisesta ajattelemisesta, vaikka oikeastaan siitä ei ole edes kyse, vaan paremminkin siitä, että ajatuksia vain tulvii päähäni. Jos en saa yöllä nukuttua, suurin syy siihen on, että ajatuksia vain tulvii mieleen. Sama juttu meditoidessa.
Yhtäkkiä saattaa tulla mieleen vaikka joku ruoka, joten olen syönyt viimeksi n. 20 vuotta sitten. Tai jonkun henkilön nimi, jotan en ole koskaan tavannut ja joku on hänestä kertonut minulle jotain ihan pientä vuosikausia sitten.
Sitten voi tulla mieleen vaikka joku joulujuhla koulussa tai kahvimerkin nimi, tai että pitäisköhän laittaa joku lipasto myyntiin tai Intiassa on kyllä ihan liikaa ihmisiä huonoissa oloissa. Lista on todella loputon ja käsittämättömän laaja.
Tiedän toki, milloin ajattelen aktiivisesti, vaikka sitä, mitä pitää ostaa ruokakaupasta, mutta nämä mieleen tulvivat ajatukset ovat todella väsyttäviä - ja todella yllättäviä. Nytkin kesken kirjoittamisen tuli mieleen joku vaaleanruskea koiranpentu, jonka samantien näin mielessäni. Ei aavistustakaan, mikä sen rotu on. En ole ajatellut koiria enkä mitään muitakaan lemmikkejä pitkiin aikoihin, eikä minulla lemmikkiä ole.
Tolle sanoi joskus, ette emme ajattele itse, vaan meitä ajatellaan. Joku muu valaistunut sanoi, että meitä eletään. Mitähän se tarkoittaa?
Onko kenelläkään samanlaista ongelmaa?
Kiitos mahdollisista vastauksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vai onko vaan niin, että hän käyttää todellisen Itsensä voimaa hyödykseen pelkällä henkisellä tasolla manifestoimalla, ja itse omilla uskomuksillaan luo tämän "pimeyden kylmän voimansa"?"
Luulen, ettei hän käytä todellisen Itsensä voimaa, vaan egonsa voimaa. Hänen historiassaan on paljon ikäviä tapahtumia, ja kosto sekä viha ovat suuria voimavaroja, joita voi hyödyntää manifestoinnissakin.
Voi hyvin olla. Kertauksena vielä, eikö egon voima ole kuitenkin periaatteessa peräisin todellisesta Itsestä, ego on vain sen luoma vääristymä?
On. Mutta kyse oli varmaan siitä, että voima ei tule ns. suoraan Jumalasta itsestään, vaan suodattuneena tuon egovääristymän lävitse, joten manifestaatiokin on sitten sen mukainen. Muita voimiahan ei ole kuin Jumala, mutta psyykkisellä tasolla se ihmismieli on aika välikappaleena.
T. Eri
Kuuleeko valaistuneet ääniä pistorasiasta?
Miten Mystikko mielestäsi tulisi suhtautua yliluonnollisiin kokemuksiin, kuten enkeleihin? Onko sinulla tällaisia kokemuksia?
Vierailija kirjoitti:
Hei Mystikko tai kuka tahansa, kerrothan, miten pääsee eroon liiallisesta ajattelemisesta, vaikka oikeastaan siitä ei ole edes kyse, vaan paremminkin siitä, että ajatuksia vain tulvii päähäni. Jos en saa yöllä nukuttua, suurin syy siihen on, että ajatuksia vain tulvii mieleen. Sama juttu meditoidessa.
Yhtäkkiä saattaa tulla mieleen vaikka joku ruoka, joten olen syönyt viimeksi n. 20 vuotta sitten. Tai jonkun henkilön nimi, jotan en ole koskaan tavannut ja joku on hänestä kertonut minulle jotain ihan pientä vuosikausia sitten.
Sitten voi tulla mieleen vaikka joku joulujuhla koulussa tai kahvimerkin nimi, tai että pitäisköhän laittaa joku lipasto myyntiin tai Intiassa on kyllä ihan liikaa ihmisiä huonoissa oloissa. Lista on todella loputon ja käsittämättömän laaja.
Tiedän toki, milloin ajattelen aktiivisesti, vaikka sitä, mitä pitää ostaa ruokakaupasta, mutta nämä mieleen tulvivat ajatukset ovat todella väsyttäviä - ja todella yllättäviä. Nytkin kesken kirjoittamisen tuli mieleen joku vaaleanruskea koiranpentu, jonka samantien näin mielessäni. Ei aavistustakaan, mikä sen rotu on. En ole ajatellut koiria enkä mitään muitakaan lemmikkejä pitkiin aikoihin, eikä minulla lemmikkiä ole.
Tolle sanoi joskus, ette emme ajattele itse, vaan meitä ajatellaan. Joku muu valaistunut sanoi, että meitä eletään. Mitähän se tarkoittaa?
Onko kenelläkään samanlaista ongelmaa?
Kiitos mahdollisista vastauksista.
Muutama lisätieto tuohon tekstiini, eli pystyn kyllä olemaan ajattelematta usein silloin kun keskityn tekemään jotain. Joskus tosin silloinkin tulee joitain asioita mieleen, mutta harvemmin. Nautin niistä hetkistä, kun ajatuksia ei tulvi mieleeni. Ongelma on siis se, että meditointi ei onnistu ja nukahtaminenkin on usein vaikeaa ajatustulvan vuoksi.
Mistä ajatukset tulevat? Tuottaako mieli niitä egolle vai ego mielelle, vai poimiiko joku osa ihmisolennon mielestä asioita kollektiivisesta mielestä?
olle on joskus kertonut asiaa siten, kuin olisi joku olento, mikä tuottaa näitä ajatuksia. Tietenkään kyse ei ole oikeasta olennosta, mutta tulos on vähän sama kuin jokin olento työntäisi koko ajan ajatuksia ihmisen mieleen.
En enää muista, mikä on egon ja mielen ero, kun usein puhutaan egomielestä. Kerrottehan, kiitos.
Haastava aihe. Olisi kiva saada tähän vertaistukea ja tietenkin mielellään myös Mystikon vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei Mystikko tai kuka tahansa, kerrothan, miten pääsee eroon liiallisesta ajattelemisesta, vaikka oikeastaan siitä ei ole edes kyse, vaan paremminkin siitä, että ajatuksia vain tulvii päähäni. Jos en saa yöllä nukuttua, suurin syy siihen on, että ajatuksia vain tulvii mieleen. Sama juttu meditoidessa.
Yhtäkkiä saattaa tulla mieleen vaikka joku ruoka, joten olen syönyt viimeksi n. 20 vuotta sitten. Tai jonkun henkilön nimi, jotan en ole koskaan tavannut ja joku on hänestä kertonut minulle jotain ihan pientä vuosikausia sitten.
Sitten voi tulla mieleen vaikka joku joulujuhla koulussa tai kahvimerkin nimi, tai että pitäisköhän laittaa joku lipasto myyntiin tai Intiassa on kyllä ihan liikaa ihmisiä huonoissa oloissa. Lista on todella loputon ja käsittämättömän laaja.
Tiedän toki, milloin ajattelen aktiivisesti, vaikka sitä, mitä pitää ostaa ruokakaupasta, mutta nämä mieleen tulvivat ajatukset ovat todella väsyttäviä - ja todella yllättäviä. Nytkin kesken kirjoittamisen tuli mieleen joku vaaleanruskea koiranpentu, jonka samantien näin mielessäni. Ei aavistustakaan, mikä sen rotu on. En ole ajatellut koiria enkä mitään muitakaan lemmikkejä pitkiin aikoihin, eikä minulla lemmikkiä ole.
Tolle sanoi joskus, ette emme ajattele itse, vaan meitä ajatellaan. Joku muu valaistunut sanoi, että meitä eletään. Mitähän se tarkoittaa?
Onko kenelläkään samanlaista ongelmaa?
Kiitos mahdollisista vastauksista.Muutama lisätieto tuohon tekstiini, eli pystyn kyllä olemaan ajattelematta usein silloin kun keskityn tekemään jotain. Joskus tosin silloinkin tulee joitain asioita mieleen, mutta harvemmin. Nautin niistä hetkistä, kun ajatuksia ei tulvi mieleeni. Ongelma on siis se, että meditointi ei onnistu ja nukahtaminenkin on usein vaikeaa ajatustulvan vuoksi.
Mistä ajatukset tulevat? Tuottaako mieli niitä egolle vai ego mielelle, vai poimiiko joku osa ihmisolennon mielestä asioita kollektiivisesta mielestä?
olle on joskus kertonut asiaa siten, kuin olisi joku olento, mikä tuottaa näitä ajatuksia. Tietenkään kyse ei ole oikeasta olennosta, mutta tulos on vähän sama kuin jokin olento työntäisi koko ajan ajatuksia ihmisen mieleen.
En enää muista, mikä on egon ja mielen ero, kun usein puhutaan egomielestä. Kerrottehan, kiitos.
Haastava aihe. Olisi kiva saada tähän vertaistukea ja tietenkin mielellään myös Mystikon vastaus.
Sangen monta tärkeää kysymystä esität. Tärkein kysymys monista kysymyksistäsi oli kuitenkin se:
Mistä ajatukset saavat alkunsa.
Se on kaikkien kysymysten ydin.
Sen kun saat selville niin saat vastaukset kaikkiin muihinkin kysymyksiisi.
On vain yksi kysymys jonka sinun tarvitsee esittää itsellesi.
Se on: Kuka minä olen.
Suuntaa tuo kysymys ajatuksen takana olevalle Tietoisuudelle.
Tärkein asia on kysymyksen suuntaaminen Tietoisuutta kohti.
Tarkoitus ei ole ajatella tai miettiä kuka minä olen.
On tärkeää, että ymmärrät tämän eron ja teet tämän kyselyn oikein.
Tiedän kokemuksesta, että tämä kysely on eritäin tehokas jos sen tekee oikein. Mieli hiljenee väistämättä kun harjoituksen tekee oikein.
Olen edelleen tulinen ja vilkas, äänekäs ja räiskyvä. Ronski ja tietyllä tapaa junttimainen, tai kansanomainen, näkökulmasta riippuen. Tiedostan itsekin miksi Tietoisuus haluaa minun pysyvän tällaisena - ihmiset kokevat sen aitoudeksi ja miellyttäväksi.