Aseksuaali nainen = forever alone?

Epäilen olevani aseksuaali, en ole kuitenkaan määritellyt itseni ainakaan vielä.

Päädyin parisuhteeseen naisen kanssa, itsekin siis nainen. Seksi ei ole koskaan kiinnostanut, välttelin pitkään parisuhteita koska ajatus jatkuvasta seksistä ahdisti. Sitten rakastuneen ajattelin että ehkä se voisi kiinnostaa, mutta nyt muutaman vuoden jälkeen niin olen todennut että en saa seksistä mitään irti, korkeintaan syyllisyyttä.

Kykenen seksiin antavana osapuolena mutta en vastaanottavana. Välillä asia tuntuu ihan oklta, välillä vastenmieliseltä. Ikinä ei kertakaikkiaan oikeasti ole kiihottunut, tunne halua tai tarvetta seksiin.

Lopputulos: aseksuaalin kannattaa pyrkiä toisen aseksuaalin kanssa parisuhteeseen. Seksuaalinen ihminen ei vain voi ymmärtää että ei haluta ikinä. Liikaa syyllisyydentunteita, riittänättömyyttä jne

Vierailija kirjoitti:

Epäilen olevani aseksuaali, en ole kuitenkaan määritellyt itseni ainakaan vielä.

Päädyin parisuhteeseen naisen kanssa, itsekin siis nainen. Seksi ei ole koskaan kiinnostanut, välttelin pitkään parisuhteita koska ajatus jatkuvasta seksistä ahdisti. Sitten rakastuneen ajattelin että ehkä se voisi kiinnostaa, mutta nyt muutaman vuoden jälkeen niin olen todennut että en saa seksistä mitään irti, korkeintaan syyllisyyttä.

Kykenen seksiin antavana osapuolena mutta en vastaanottavana. Välillä asia tuntuu ihan oklta, välillä vastenmieliseltä. Ikinä ei kertakaikkiaan oikeasti ole kiihottunut, tunne halua tai tarvetta seksiin.

Lopputulos: aseksuaalin kannattaa pyrkiä toisen aseksuaalin kanssa parisuhteeseen. Seksuaalinen ihminen ei vain voi ymmärtää että ei haluta ikinä. Liikaa syyllisyydentunteita, riittänättömyyttä jne

Jatkuuko teidän suhde yhä? Olitko lesbo aiemmin vai päädyitkö naisen mukaan aseksuaalisuuden vuoksi? Olen vähän samassa tilanteessa mutta vastapuolella. Seksi ei ole minulle tärkeää, mutta vaikea sanoa eikö olisi ikinä. Haluaisin vaan tietää, mikä suhteessa on liikaa, kun omalle naiselle pussailukin on vähän rajan ylittävää, ja silloin ei kyllä suhde toimi.

Vierailija kirjoitti:

Epäilen olevani aseksuaali, en ole kuitenkaan määritellyt itseni ainakaan vielä.

Päädyin parisuhteeseen naisen kanssa, itsekin siis nainen. Seksi ei ole koskaan kiinnostanut, välttelin pitkään parisuhteita koska ajatus jatkuvasta seksistä ahdisti. Sitten rakastuneen ajattelin että ehkä se voisi kiinnostaa, mutta nyt muutaman vuoden jälkeen niin olen todennut että en saa seksistä mitään irti, korkeintaan syyllisyyttä.

Kykenen seksiin antavana osapuolena mutta en vastaanottavana. Välillä asia tuntuu ihan oklta, välillä vastenmieliseltä. Ikinä ei kertakaikkiaan oikeasti ole kiihottunut, tunne halua tai tarvetta seksiin.

Lopputulos: aseksuaalin kannattaa pyrkiä toisen aseksuaalin kanssa parisuhteeseen. Seksuaalinen ihminen ei vain voi ymmärtää että ei haluta ikinä. Liikaa syyllisyydentunteita, riittänättömyyttä jne

Mulla on kanssa sama, ajatus jatkuvasta seksistä ahdistaa ja tuntuu kauhealta pakkopullalta. Tylsältä rutiinilta, jota pitäisi suorittaa. Seksi ei vaan ole tarpeen mun kohdalla. :/ Tekisin mielelläni mitä tahansa muuta kumppanini kanssa ja nauttisin läheisyydestä. 

Varmaan se olisi paras yrittää löytää joku, joka olisi myös aseksuaali... :/ Voi olla helpommin sanottu kuin tehty.

Ap

Up

Viesti 84 kirjottaja tässä:

En ole ikinä halunnut määritellä itseäni lesboksi ennen suhdettamme, kuvittelin ehkä olevani lähinnä bi, mutta nykyään ajatus parisuhteesta miehen kanssa tuntuu oudolta.

Suhteemme jatkuu yhä, rakkautta on, mutta seksi on todellinen ongelma, enkä tiedä kestääkö suhteemme sitä. Jotenkin olen ajatellut, että se että seksi ei ole kiinnostanut koskaan johtuisi siitä että oikeaa ihmistä, nyt en enää tiedä.

Joskus kun oli todella voimakkaat rakastumisen tunteet pinnassa niin koin ehkä jotain pientä, mitä voisi kutsua haluksi.

Joka tapauksessa olisi helpompaa, jos olisi aseksuaalin kanssa suhteessa.

Koen myös, että ympäristön asenteiden kannalta on helpompaa olla parisuhteessa, jolloin oletetaan että seksiä on eikä ihmetellä sitä ettei harrasta seksiä.

Mistäköhän sitä vois aseksuaalin itelleen löytää??

up

up

Hmm... en ole koskaan kuullut aseksuaalisuudesta... Onkohan kuinka yleistä?

Hmm, joka toinen tuntuu olevan jos ei bi, niin sitten ainakin transgender tai aseksuaalinen.

Mitenhän tällaiset ihmiset ovat ennen muinoin selvinneet? Ai joo, sopeutumalla ja olemalla vinkumatta omaa erityisyyttään.

Vierailija kirjoitti:

Sinua ei häiritse jos mies kävisi paneskelemassa muita, koska seksuaalisuus ei merkitse sinulle mitään?

Eli jos aloittaja valitsee itselleen miespuolisen vastakappaleensa, käy tämä mies vieraissa? Eikö tuo ole loogisesti täysin epäjohdonmukaista?

Mä olen pitkään miettinyt ja ihmetellyt omaa seksuaalisuuttani, kun ei tuntunut sopivan mihinkään aiempaan. Normaalissa tilanteessa seksi ei kiinnosta yhtään vaan tuntuu mitäänsanomattomalta tai jopa epämiellyttävältä, mutta jos alan tuntea todella syviä tunteita jotakin kohtaan, niin saattaa seksinhalukin herätä. Tätä on käynyt tähän saakka elämässä kahden henkilön kohdalla.

Sitten kuulin termin demiseksuaali ja tunsin heti löytäneeni termin tälle omalle seksuaaliselle suuntaukselle. Ei tämä onneksi ihan niin epätoivoinen tilanne ole kuin puhtaalla aseksuaalilla, mutta vaikeaksi mäkin kuitenkin koen parisuhteen löytämisen. Tarpeeksi syvän rakastumisen syntyminen voi kestää minulla kuukausia tai jopa pidempään ja harvapa mies viitsii tapailla näin pitkään ilman seksiä. 

Noista kahdesta aiemmin syntyneestä yhteydestä, toinen kohdistui ystävääni, joka ei ollut kiinnostunut minusta samalla tavoin. Toinen taas oli nuoruudensuhde iässä, jossa oli ok vaan pidellä toista kädestä ja pussailla kuukausia ilman oletuksia seksistä.

Olen kokeillut pakottaa itseäni seksiin suhteissa aiemminkin, mutta hommasta tulee vaan paha mieli ja koko suhde lopulta kaatuu siihen. 

Moi :) mä olen 18v. Poika ja oon Aseksuaali ja en halua seksiä ei kiinnosta se yhtään olen kokeillut kerran ja oli hankalaa koska ei itseä kiinnostanut. Mutta pussailu ja halailu ja läheisyys kiinnostaa ja se että on kumppani jonka kanssa viettää aikaa, katsoa elokuvia jutella jne. :) eli kyllä täältä Suomestakin löytyy sinun tapaisia ihmisiä :)

Aloittajalle: Älä vielä heitä pyyhettä kehään! Toki kumppanin löytäminen on varmaan normaalia hankalampaa, mutta tuskin mahdotonta.

Muille: Eräillä kommentoijilla näyttää vallitsevan sellainen käsitys että parisuhde=seksi, mikä ei tosiaan pidä paikkaansa. Mutta on ilo huomata, että on niitä miehiäkin olemassa, joille seksi ei ole yksi elämän tärkeimmistä asioista. 

ootko lukenu ton mallityttö jennan tarinan

http://terveydenasialla.com/20-vuotias-jenna-seksi-on-minulle-vieras-as…

Vierailija kirjoitti:

Mä olen pitkään miettinyt ja ihmetellyt omaa seksuaalisuuttani, kun ei tuntunut sopivan mihinkään aiempaan. Normaalissa tilanteessa seksi ei kiinnosta yhtään vaan tuntuu mitäänsanomattomalta tai jopa epämiellyttävältä, mutta jos alan tuntea todella syviä tunteita jotakin kohtaan, niin saattaa seksinhalukin herätä. Tätä on käynyt tähän saakka elämässä kahden henkilön kohdalla.

Sitten kuulin termin demiseksuaali ja tunsin heti löytäneeni termin tälle omalle seksuaaliselle suuntaukselle. Ei tämä onneksi ihan niin epätoivoinen tilanne ole kuin puhtaalla aseksuaalilla, mutta vaikeaksi mäkin kuitenkin koen parisuhteen löytämisen. Tarpeeksi syvän rakastumisen syntyminen voi kestää minulla kuukausia tai jopa pidempään ja harvapa mies viitsii tapailla näin pitkään ilman seksiä. 

Noista kahdesta aiemmin syntyneestä yhteydestä, toinen kohdistui ystävääni, joka ei ollut kiinnostunut minusta samalla tavoin. Toinen taas oli nuoruudensuhde iässä, jossa oli ok vaan pidellä toista kädestä ja pussailla kuukausia ilman oletuksia seksistä.

Olen kokeillut pakottaa itseäni seksiin suhteissa aiemminkin, mutta hommasta tulee vaan paha mieli ja koko suhde lopulta kaatuu siihen. 

Minä olen joko heteroromanttinen aseksuaali tai demiseksuaali, joka ei ole koskaan kunnolla ihastunut tai rakastunut. Mutta sitten toisaalta sairastan myös masennusta, mikä voi viedä seksuaaliset halut. Eli voisko ollakin niin, että olen ihan hetero, mutta sairastanut masennusta jo siinä vaiheessa kun normaalisti ihmisellä seksuaaliset halut heräävät, enkä siksi ole niitä juuri koskaan kokenut? Fantasiani ovat romanttisia ja suuntautuvat vastakkaiseen sukupuoleen. Seksuaalista kiihottumista en juuri koe. Joskus vain hyvin pienesti ja ohimenevästi. Seksikokemuksistani en ole nauttinut, ne ovat tuntuneet aika turruttavilta ja olen lähinnä harrastanut seksiä vain silloisen kumppanin mieliksi tai koska muut kokevat sen "normaaliksi" ja olen halunnut myös itseni sellaiseksi tuntea. Nyt olen ollut ilman seksiä jo 10 vuotta. Elän elämääni myös ilman parisuhdetta, koska en halua painostusta siihen mahdolliselta kumppanilta. Ja tietenkin masennukseen sairastuminen on vienyt innon yleensäkin parisuhteiluun, koska koen itseni monin tavoin riittämättömäksi ja epäkelvoksi ihmiseksi. On tämä seksuaalisuuden määrittely vähän liian monimutkaista. No ehkä joskus itsekin saan asialle selviön.

Mitä järkeä seurustella aseksuaalina? Ikisinkun elämässä ei ole mitään vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä seurustella aseksuaalina? Ikisinkun elämässä ei ole mitään vikaa.

Koska seksihalujen puutteesta huolimatta kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä ja kumppanuutta, romanttista läheisyyttä, arjen jakamista, yhdessä vanhenemista...

Pystyisitkö itse antautumaan seksille koko yöksi miehen kanssa?

Up