Miksi suomalaislapset puetaan kamaliin rytkyihin?

Joillakin ihmisillä on vain silmää kauneudelle ja yhteensopivuudelle, toisilla ei.

Esim. Poikani vaihtoi 3-vuotiaana shortsitkin, jos paita likaantui ja piti vaihtaa. Tämä siis siinä tapauksessa, että paita ei sopinut shortseihin :D

Samainen poika joskus huomautteli omista vaatteistani. Täytyy myöntää, että kommentit olivat totta. Käytänkin nykyisin poikaa makutuomarina vaateostoksilla.

Vierailija kirjoitti:

Minä opetan.

Kaikki lapsen vaatteet sointuvat aina yhteen. Puen lapsen nätisti. Se ei paljoa maksa.

Toki pukeudun itsekin hyvin. Asukokonaisuudet kenkiä laukkuja huiveja myöden on joka aamu tarkkaan valittu.

Minusta se on kivaa. Vähän kuin jokapäiväinen kaunis visuaalinen palapeli.

Jaa. Visuaalinen palapeli. Parerinukke.

Hyvä, jos värit stemmaa... Tärkeämpää on, että niillä vaatteilla on hyvä liikkua ja ne ovat laadultaan sopivat tänän vaihtelevaan säähän.

Ja tärkeintä on, että lapsi SAA liikkua niissä vaatteissa, ettei kurat haittaa. Pestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän ap selviää, kun hänen lapsensa kasvavat teineiksi ja mahdollisesti haluavat pukeutua esim. punkkareiksi?

Äh. En ole ap, mutta ihailen katukuvassa monennäköisiä ihmisiä ja rohkeita pukeutujia, sellaisia joilla on selvästi joku idea vaatetuksen takana ja kokonaisuutta on edes puolitoista minuuttia harkittu. Samantekevää, onko kyseessä hippityyli, punkkari, fiftari... ihan sama. Niskakarvani nousevat pystyyn "pikkukaupunkiuniformujen" kohdalla. Lapsilla se tarkoittaa liian isoja/pieniä, kulahtaneita, venähtäneitä riepuja jotka jo ostettaessa ovat olleet jostain kohtaa vinksallaan. Ja ne pirun feikkicrocsit on ihan olennainen osa tätä asua. Ei tarvitse olla kallista, ei merkkivaatetta, ei mitään ihmeellistä... mutta sopivaa, siistiä ja puhdasta!

"Rumat ne vaatteilla koreilee", unohtakaa nyt tuo lause ihan lopullisesti. On ihan peruskohteliaisuuttakin muita ihmisiä kohtaan mennä ihmisten ilmoille siistinä. En tiedä, mikä tässä on niin vaikeaa.

Ihanasti puit sanoiksi minunkin ajatuksiani. Ei minua haittaisi, jos lapsi haluaisi olla teininä gootti tai punkkari. Enemmän tuntisin epäonnistuneeni, jos lapsi ei välittäisi siitä miltä näyttää. Eikä minua haittaa, jos lapsi nyt haluaa pukea päälleen vaikka Frozen-legginsit tai Rainbow Dash-hupparin(molemmat lapsen lemppareita) niiden kanssa vaan puetaan niihin sopivat muut vaatteet ja ne ovat päiväkotivaatteita. Ulos syömään, teatteriin tai elokuviin mennessä laitetaan ihan toiset vaatteet. Puhumattakaan juhlista. Lisäksi venähtäneet, kulahtaneet ja ne vaatteet, jossa on pinttyneitä tahroja, jäävät kotivaatteiksi. Eikä lenkkareita ja ulkoilutakkia pueta mekon kanssa. Meillä ei lapsi saanut crocseja. Ei feikkejä eikä aitoja, vaikka niitä mankui. Sen sijaan lupasin ostaa glitterkoristellut converset, jotka ovat nyt tytön lempikengät. Ja kun joku puhui täällä tuosta itsemääräämisestä... Meillä tyttö saa ihan vapaasti päättää oman huoneensa sisustuksesta. Ponit ja Frozen ovat valloittaneet pienen tytön huoneen. Ap

No niin tarina eiliseltä, kun kerran Frozen on mainittu!  Meillä kaksi lasta, joista varsinkin ensimmäisen olen mielestäni nätisti vaatettanut. Hänellä onkin hyvä maku. Sitten on tämä kuopus 4 vee, jonka kanssa olin eilen KappAhlissa. Sanoin, että saa valita jonkun vaatteen. Ehdotin ihan stylejä kettukuosisia legginssejä. Ei käynyt, ne olivat "liian kettuiset". Mutta hän halusi Frozen -legginssit.

Mun mielestä Frozen-legginssit on hirveän rumat, mutta kun tyttö niistä niin tykkää ja kaikki Frozen on niin in, niin mikäs siinä sitten. Ja oli hän sitten onnellinen : )  Mietin jo, että valkoisen tai sinisen paidan kanssa niistä saa ehkä ihan ok-asukokonaisuuden. Jos vaan Eräs suostuu juuri sinä päivänä laittamaan päälleen valkoisen tai sinisen paidan..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän ap selviää, kun hänen lapsensa kasvavat teineiksi ja mahdollisesti haluavat pukeutua esim. punkkareiksi?

Äh. En ole ap, mutta ihailen katukuvassa monennäköisiä ihmisiä ja rohkeita pukeutujia, sellaisia joilla on selvästi joku idea vaatetuksen takana ja kokonaisuutta on edes puolitoista minuuttia harkittu. Samantekevää, onko kyseessä hippityyli, punkkari, fiftari... ihan sama. Niskakarvani nousevat pystyyn "pikkukaupunkiuniformujen" kohdalla. Lapsilla se tarkoittaa liian isoja/pieniä, kulahtaneita, venähtäneitä riepuja jotka jo ostettaessa ovat olleet jostain kohtaa vinksallaan. Ja ne pirun feikkicrocsit on ihan olennainen osa tätä asua. Ei tarvitse olla kallista, ei merkkivaatetta, ei mitään ihmeellistä... mutta sopivaa, siistiä ja puhdasta!

"Rumat ne vaatteilla koreilee", unohtakaa nyt tuo lause ihan lopullisesti. On ihan peruskohteliaisuuttakin muita ihmisiä kohtaan mennä ihmisten ilmoille siistinä. En tiedä, mikä tässä on niin vaikeaa.

Ihanasti puit sanoiksi minunkin ajatuksiani. Ei minua haittaisi, jos lapsi haluaisi olla teininä gootti tai punkkari. Enemmän tuntisin epäonnistuneeni, jos lapsi ei välittäisi siitä miltä näyttää. Eikä minua haittaa, jos lapsi nyt haluaa pukea päälleen vaikka Frozen-legginsit tai Rainbow Dash-hupparin(molemmat lapsen lemppareita) niiden kanssa vaan puetaan niihin sopivat muut vaatteet ja ne ovat päiväkotivaatteita. Ulos syömään, teatteriin tai elokuviin mennessä laitetaan ihan toiset vaatteet. Puhumattakaan juhlista. Lisäksi venähtäneet, kulahtaneet ja ne vaatteet, jossa on pinttyneitä tahroja, jäävät kotivaatteiksi. Eikä lenkkareita ja ulkoilutakkia pueta mekon kanssa. Meillä ei lapsi saanut crocseja. Ei feikkejä eikä aitoja, vaikka niitä mankui. Sen sijaan lupasin ostaa glitterkoristellut converset, jotka ovat nyt tytön lempikengät. Ja kun joku puhui täällä tuosta itsemääräämisestä... Meillä tyttö saa ihan vapaasti päättää oman huoneensa sisustuksesta. Ponit ja Frozen ovat valloittaneet pienen tytön huoneen. Ap

No niin tarina eiliseltä, kun kerran Frozen on mainittu!  Meillä kaksi lasta, joista varsinkin ensimmäisen olen mielestäni nätisti vaatettanut. Hänellä onkin hyvä maku. Sitten on tämä kuopus 4 vee, jonka kanssa olin eilen KappAhlissa. Sanoin, että saa valita jonkun vaatteen. Ehdotin ihan stylejä kettukuosisia legginssejä. Ei käynyt, ne olivat "liian kettuiset". Mutta hän halusi Frozen -Mmlegginssit.

Mun mielestä Frozen-legginssit on hirveän rumat, mutta kun tyttö niistä niin tykkää ja kaikki Frozen on niin in, niin mikäs siinä sitten. Ja oli hän sitten onnellinen : )  Mietin jo, että valkoisen tai sinisen paidan kanssa niistä saa ehkä ihan ok-asukokonaisuuden. Jos vaan Eräs suostuu juuri sinä päivänä laittamaan päälleen valkoisen tai sinisen paidan..

Älkää nyt takertuko siihen Frozeniin. Vaatteen kuviointi on sinänsä yks hailee, minua suomalaislasten pukeutumisessa häiritsee vaatteiden kulahtaneisuus ja nyppyisyys. Vaatteista näkee jo kaukaa että niitä on käyttänyt jo isoveli, vanhempi serkku ja serkun kaveri. Kaikki on venähtänyttä ja roikkuvaa ja värit haalistuneita, ei kai lapsen tarvitse kodittomalta näyttää vaikka Frozen- tai Turtles-kuoseja käyttäisikin?

Mua häiritsee myös se, että vaatteita huolletaan huonosti. Kaikki pyykit rykäistään samaan koneeseen, niin kaikki onkin sitten samaa harmaata kuosia. Itse olen tarkka siitä, että pesen pyykit huolella, niin värit säilyy kirkkaana, ja ne halvimmatkin vaatteet kestää kelvollisen näköisenä pidempään.

Vierailija kirjoitti:

Hahhah mikä ketju :D

Hyvin huomaa että ap ja kamut eivät ole kasvattaneet kuin pikkulapsia! Hyvä sitten kymmenen vuoden päästä tarkastella sitä mahtavaa sävysävykasvatuksen hedelmää ja miettiä mitä siitä jäi käteen :P

Niinpä. Nuorisomuoti erkaantui aikuisten muodista jo 1950-luvulla. Siitä pitäen ovat kapinoineet mammoja vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahhah mikä ketju :D

Hyvin huomaa että ap ja kamut eivät ole kasvattaneet kuin pikkulapsia! Hyvä sitten kymmenen vuoden päästä tarkastella sitä mahtavaa sävysävykasvatuksen hedelmää ja miettiä mitä siitä jäi käteen :P

Niinpä. Nuorisomuoti erkaantui aikuisten muodista jo 1950-luvulla. Siitä pitäen ovat kapinoineet mammoja vastaan.

Tässä sitä lennettiin aiheen ohi niin että pusikko rytisi. Toivottavasti ei sattunut.