Lue keskustelun säännöt.
Menetin kummilapseni(?)
07.08.2016 |
Haluaisin kuulla mielipiteitä ja neuvoja siitä, miten edetä pulmallisessa tilanteessa erään läheiseni kanssa. Täältä saa varmaankin vanhempien perspektiiviä.
Jonkin aikaa sitten halusin antaa kummilapselleni lahjan. Tavaroiden sijaan päätin kutsua hänet käymään luonani kotikaupungissani siten, että maksan kaikki kulut (matkat, ruoka, elämykset jne.). Lapsi asuu maaseudulla, eikä ole koskaan vieraillut kotikaupungissani. Tarkoituksenani oli, että hän kulkisi molemmat matkat erään sukulaiseni seurassa, joka on lapselle hyvin tuttu ja häntä paljon hoitanut henkilö. Lähetin lapselle kortin jonka väliin sujautin kirjelapun, jossa kerroin ajatuksestani.
Muutaman päivän kuluttua sain kummilapsen äidiltä vihaisen tekstiviestin, jossa hän päivitteli miten saatoin ehdottaa jotain niin typerää. Hän oli kiukkuinen siitä, että en ollut keskustellut asiasta hänen kanssaan ensin, vaan kirjoittanut lapselle suoraan. Hän ilmaisi asian niin, että lapsikin oli ollut hämmennyksissään ehdotuksestani, ja pitänyt sitä suorastaan outona.
Olin häkeltynyt lapsen äidin reaktiosta. Tähdensin sitä, että lapsi olisi ollut koko päivän kahden tutun aikuisen seurassa kotiovelta kotiovelle, ja että oletin hänellä olevan hauskaa. Olisin vienyt lasta sellaisiin paikkoihin/nähtävyyksiin jotka olisivat tuon ikäistä kiinnostaneet. Ja että oletin lapsen olevan jo sen ikäinen, että hänellä on jo kokemusta esim. luokkaretkistä, ja siten jo valmiimpi tällaiseen päivän reissuun. Kerroin tarkoittaneeni ehdotuksellani ainoastaan hyvää, ja ajatelleeni tarjota lapselle kahdenkeskistä aikaa ja elämyksiä.
Lapsen äiti ilmoitti, ettei päästä häntä vielä moneen vuoteen minnekään ilman vanhempiaan (mitenköhän ovat hoitaneet/ajattelevat hoitaa luokkaretket ja leirikoulut?) Kun kysyin suoraan, onko kyse siitä, ettei hän luota minuun ja sukulaiseeni, hän vastasi epäsuorasti asian olevan juuri näin.
Olen kolmekymppinen, itsestäni huolehtiva työssäkäyvä ihminen. Sukulaiseni, jonka piti olla seurassamme, on kasvatusalan työstä eläköitynyt aikuisten lapsien vanhempi.
Viestittelyn lopuksi lapsen äiti vielä sivalsi etten voi häntä ymmärtää, koska minulla ei ole lapsia.
Minä korostin lopuksi sitä, että tarkoitin hyvää, ja että olen surullinen jos hän suhtautuu siihen negatiivisesti. Totesin myös olettaneeni hänen pitävän minua aikuisena ja vastuullisena henkilönä.
Hän on tämän jälkeen katkaissut välit kokonaan. Minusta tuntuu, että olen menettänyt kummilapseni, enkä tiedä miten korjata asioita ja onnistuuko se lainkaan. Pelkään ja mietin miten äiti on lapselle minusta puhunut. Jos hän on mustamaalannut minua?
Minua myös loukkaa se, että hän ei katso minua kykeneväiseksi olemaan vastuussa toisesta ihmisestä, vaikka olen kaikin puolin tasapainoista elämää viettävä ja vielä sen ikäinen, että voisin olla itse samanikäisen lapsen äiti.
Olenko toiminut jotenkin väärin ja loukkaavasti?
Kommentit (71)
alkup jatkaa kirjoitti:
"Saattajaa" ei mainittu kirjeessä, vaan asia otettiin puheeksi myöhemmin. Kirje oli muotoiltu tyyliin "Olisi mukavaa saada x vierailulle, ja tarjoudun viettämään hänen kanssaan mukavan päivän kotikaupungissani y jäätelön, huvipuiston ja poniratsastuksen parissa. Mitä tuumitte?"
Ymmärrän toki, jos vanhemmat närkästyvät tällaisesta, mutta mielestäni en ole tehnyt mitään sellaista, että mieli pitäisi pahoittaa, arvostella henkilökohtaisella tasolla ja sitten vielä lopuksi katkaista välit. Totta puhuen; maailmassa on paljon pahuutta, näen työssäni runsaasti kaltoinkohdelluiksi tulleita ihmisiä, ja oletin vilpittömästi todellisten loukkaantumisen aiheiden olevan paljon suurempia!
Jaha, tarina lähti muuttumaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen täysin AP:N puolella tässä asiassa, kortin kuitenkin oli mahdollista nähdä vanhempana, paskat ja katkerat vanhemmat sanon minä...
Vierailija kirjoitti:
alkup jatkaa kirjoitti:
"Saattajaa" ei mainittu kirjeessä, vaan asia otettiin puheeksi myöhemmin. Kirje oli muotoiltu tyyliin "Olisi mukavaa saada x vierailulle, ja tarjoudun viettämään hänen kanssaan mukavan päivän kotikaupungissani y jäätelön, huvipuiston ja poniratsastuksen parissa. Mitä tuumitte?"
Ymmärrän toki, jos vanhemmat närkästyvät tällaisesta, mutta mielestäni en ole tehnyt mitään sellaista, että mieli pitäisi pahoittaa, arvostella henkilökohtaisella tasolla ja sitten vielä lopuksi katkaista välit. Totta puhuen; maailmassa on paljon pahuutta, näen työssäni runsaasti kaltoinkohdelluiksi tulleita ihmisiä, ja oletin vilpittömästi todellisten loukkaantumisen aiheiden olevan paljon suurempia!
Kävelit äidin yli ja sitten vielä paljastit että olet organisoinut vierailua ties niten laajalti häneltä kysymättä? Ja vänkäät vastaan etkä osaa pyytää ajoissa anteeksi. Ja jos lapsi on alakouluikäinen, hän on noin viisi vuotta liian vanha poniratsastukseen... Ja pelkkä jäätelökö se sitten on retkipäivän ruoka?
No ilmoita sitten meistä lastensuojeluun. Meidän 3v oli tänä kesänä poniratsastuksessa. Ja meidän jälkeen tuli n. 2v tyttö myös. Retkipäivänä ei voi syödä ruokaa, jos syö jäätelöä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
alkup jatkaa kirjoitti:
"Saattajaa" ei mainittu kirjeessä, vaan asia otettiin puheeksi myöhemmin. Kirje oli muotoiltu tyyliin "Olisi mukavaa saada x vierailulle, ja tarjoudun viettämään hänen kanssaan mukavan päivän kotikaupungissani y jäätelön, huvipuiston ja poniratsastuksen parissa. Mitä tuumitte?"
Ymmärrän toki, jos vanhemmat närkästyvät tällaisesta, mutta mielestäni en ole tehnyt mitään sellaista, että mieli pitäisi pahoittaa, arvostella henkilökohtaisella tasolla ja sitten vielä lopuksi katkaista välit. Totta puhuen; maailmassa on paljon pahuutta, näen työssäni runsaasti kaltoinkohdelluiksi tulleita ihmisiä, ja oletin vilpittömästi todellisten loukkaantumisen aiheiden olevan paljon suurempia!
Kävelit äidin yli ja sitten vielä paljastit että olet organisoinut vierailua ties niten laajalti häneltä kysymättä? Ja vänkäät vastaan etkä osaa pyytää ajoissa anteeksi. Ja jos lapsi on alakouluikäinen, hän on noin viisi vuotta liian vanha poniratsastukseen... Ja pelkkä jäätelökö se sitten on retkipäivän ruoka?
No ilmoita sitten meistä lastensuojeluun. Meidän 3v oli tänä kesänä poniratsastuksessa. Ja meidän jälkeen tuli n. 2v tyttö myös. Retkipäivänä ei voi syödä ruokaa, jos syö jäätelöä?
Eli just senikäisiä siis kuin pitää? Eli mitä? Ja jos matkustaa jostakin maalta koko päiväksi niin olis hyvä kyllä kertoa että muutakin ruokailua on luvassa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin vain iloinen tuollaisesta ehdotuksesta! Toki jotkut voisivat toivoa etukäteen puhumista ja sopimista, mutta hyväähän vain olet tarkoittanut. Eli aika vaikea ymmärtää miksi katkaista välit. Luulen, että tuohon liittyy jotain muutakin miksi reaktio oli tuollainen.
Jos tämä aloitus ei ole provo, niin se on kuitenkin vain osatotuus ja yhden osapuolen näkemys.
Miellä on suvussa yksi lapseton täti-ihminen jolla on tapana lupailla lapsille kaikenlaista josta ne innostuvat ja jättää sitten lupaksensa toteuttamatta. Kiva sitten selitellä vanhempana niitä pettyneelle lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
alkup jatkaa kirjoitti:
"Saattajaa" ei mainittu kirjeessä, vaan asia otettiin puheeksi myöhemmin. Kirje oli muotoiltu tyyliin "Olisi mukavaa saada x vierailulle, ja tarjoudun viettämään hänen kanssaan mukavan päivän kotikaupungissani y jäätelön, huvipuiston ja poniratsastuksen parissa. Mitä tuumitte?"
Ymmärrän toki, jos vanhemmat närkästyvät tällaisesta, mutta mielestäni en ole tehnyt mitään sellaista, että mieli pitäisi pahoittaa, arvostella henkilökohtaisella tasolla ja sitten vielä lopuksi katkaista välit. Totta puhuen; maailmassa on paljon pahuutta, näen työssäni runsaasti kaltoinkohdelluiksi tulleita ihmisiä, ja oletin vilpittömästi todellisten loukkaantumisen aiheiden olevan paljon suurempia!
Kävelit äidin yli ja sitten vielä paljastit että olet organisoinut vierailua ties niten laajalti häneltä kysymättä? Ja vänkäät vastaan etkä osaa pyytää ajoissa anteeksi. Ja jos lapsi on alakouluikäinen, hän on noin viisi vuotta liian vanha poniratsastukseen... Ja pelkkä jäätelökö se sitten on retkipäivän ruoka?
No ilmoita sitten meistä lastensuojeluun. Meidän 3v oli tänä kesänä poniratsastuksessa. Ja meidän jälkeen tuli n. 2v tyttö myös. Retkipäivänä ei voi syödä ruokaa, jos syö jäätelöä?
Eli just senikäisiä siis kuin pitää? Eli mitä? Ja jos matkustaa jostakin maalta koko päiväksi niin olis hyvä kyllä kertoa että muutakin ruokailua on luvassa.
Poneilla ratsastaa usein ihan aikuisetkin naiset, joskus aikuiset miehetkin.
Vierailija kirjoitti:
Olen täysin AP:N puolella tässä asiassa, kortin kuitenkin oli mahdollista nähdä vanhempana, paskat ja katkerat vanhemmat sanon minä...
Oletko kuullut kirjesalaisuudesta? Se koskee myös lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootte te kyllä niuhoja ja nipoja. Olen neljän lapsen äiti ja minusta on aivan mahtavaa, kun lasteni kummit ovat aloitteellisia lasteni suuntaan ja osoittavat halunsa viettää aikaa kummilastensa kanssa. Olisin ap:n kaltaisesta kummista aivan onnesta soikea.
Toki pienten lasten kyläilyistä täytyy sopia ensin vanhempien kanssa (ja tässäkin tapauksessa tarkemmat kuviot olisi tietysti sovittu aikuisten kesken), mutta outoa on, jos alakouluikäisen lapsen kanssa tiiviisti yhteydessä oleva kummitäti ei voisi osoittaa kutsua suoraan lapselle vanhempineen. He voivat sitten yhdessä pohtia, kuinka kutsuun vastataan. Sitten pitäisin ap:n toimintatapaa outona, jos lapsi olisi alle kouluikäinen / erityislapsi / ap:lle etäinen. Tässä tapauksessa kummitädin kiinnostus kummilastaan kohtaan on vain ja ainoastaan hieno juttu!
Juuri viime viikolla alakouluikäinen tyttäreni oli yökylässä kummitätinsä mökillä. Yökylän jälkeen lapsi kertoi, että olivat kummitädin kanssa jutelleet, että hän voisi mennä heille joskus talvellakin ihan itse junalla (muutaman tunnin matka). Pohtivat yhdessä, että olisiko tytär jo tarpeeksi iso menemään aivan itse koko matkan. Minusta tuo oli vain ja ainoastaan positiivista! Kotona sitten mietitään, voiko lähteä yksin, vai keksitäänkö joku muu kuvio, jolla kyläreissu saadaan talven aikana toteutumaan.
Tsemppiä ap. Kummityttösi äiti on törppö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
alkup jatkaa kirjoitti:
"Saattajaa" ei mainittu kirjeessä, vaan asia otettiin puheeksi myöhemmin. Kirje oli muotoiltu tyyliin "Olisi mukavaa saada x vierailulle, ja tarjoudun viettämään hänen kanssaan mukavan päivän kotikaupungissani y jäätelön, huvipuiston ja poniratsastuksen parissa. Mitä tuumitte?"
Ymmärrän toki, jos vanhemmat närkästyvät tällaisesta, mutta mielestäni en ole tehnyt mitään sellaista, että mieli pitäisi pahoittaa, arvostella henkilökohtaisella tasolla ja sitten vielä lopuksi katkaista välit. Totta puhuen; maailmassa on paljon pahuutta, näen työssäni runsaasti kaltoinkohdelluiksi tulleita ihmisiä, ja oletin vilpittömästi todellisten loukkaantumisen aiheiden olevan paljon suurempia!
Kävelit äidin yli ja sitten vielä paljastit että olet organisoinut vierailua ties niten laajalti häneltä kysymättä? Ja vänkäät vastaan etkä osaa pyytää ajoissa anteeksi. Ja jos lapsi on alakouluikäinen, hän on noin viisi vuotta liian vanha poniratsastukseen... Ja pelkkä jäätelökö se sitten on retkipäivän ruoka?
No ilmoita sitten meistä lastensuojeluun. Meidän 3v oli tänä kesänä poniratsastuksessa. Ja meidän jälkeen tuli n. 2v tyttö myös. Retkipäivänä ei voi syödä ruokaa, jos syö jäätelöä?
Eli just senikäisiä siis kuin pitää? Eli mitä? Ja jos matkustaa jostakin maalta koko päiväksi niin olis hyvä kyllä kertoa että muutakin ruokailua on luvassa.
Poneilla ratsastaa usein ihan aikuisetkin naiset, joskus aikuiset miehetkin.
No ei se silti ole mikään jippii alakoululaisten parissa vaan taaperokamaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tämä äiti ylireagoi ja pahasti. Vaikka ap:n ehdotus olisikin ollut vanhempien mielestä epäsopiva, miksi tästä ei voinut keskustella asialliseen sävyyn?
On ikävää, jos tällaisen asian vuoksi välit kummilapseen katkeaa, joten neuvoisin ap:ta lähestymään asiaa vielä kerran diplomaattisesti: voit pahoitella sitä, ettet keskustellut asiaa ensin vanhempien kanssa, mutta että voisiko tämän asian ratkaista kuitenkin jollakin toisella tapaa kuin katkaisemalla välit. Kun... onhan tuo nyt ylimitoitettua, herran tähden.
Jos et pösilö ymmärrä,että näistä jutellaan ENSIN vanhempien kanssa niin sitten et vaan ymmärrä. Yritä silti vielä itteksesi ajan kanssa pohtia mikä meni pieleen.