Miten hankkia sosiaalinen elämä?

up

Liity johonkin lukupiiriin. Se on vähän niinkuin ystäviä tapaisi.

Olen kyllästynyt yksinäisyyteen ja oikeastaan tähän introverttiyteeni.

Tuttu tunne. Täällä lisävaikeutena vielä kahden yksinäisen introvertin hyvin pitkä symbioottinen parisuhde. Olemme toistemme parhaat ja ainoat ystävät. Muuta sosiaalista elämää ei ole, kuin tämä kahdestaanolo. Vaikea tempaista ja lähteä kodin ulkopuolelle, kun se toinen jää sitten sinne yksin. Tämä on ajan kuluessa mennyt niin pahaksi, että jos toisen tai molempien on jostain syystä mentävä ihmisten ilmoille, niin seurauksena on hirveä stressi ja jälkeenpäin pitää varata aikaa toipumiselle. Olemme myös kiinnostuneita niin erikoisista asioista niin erikoisilla näkökulmilla, että vaikea edes kuvitella, että voisi löytyä samanhenkistä seuraa.

Kohta 1. Häivy täältä kirjoittelemasta.

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllästynyt yksinäisyyteen ja oikeastaan tähän introverttiyteeni.

Tuttu tunne. Täällä lisävaikeutena vielä kahden yksinäisen introvertin hyvin pitkä symbioottinen parisuhde. Olemme toistemme parhaat ja ainoat ystävät. Muuta sosiaalista elämää ei ole, kuin tämä kahdestaanolo. Vaikea tempaista ja lähteä kodin ulkopuolelle, kun se toinen jää sitten sinne yksin. Tämä on ajan kuluessa mennyt niin pahaksi, että jos toisen tai molempien on jostain syystä mentävä ihmisten ilmoille, niin seurauksena on hirveä stressi ja jälkeenpäin pitää varata aikaa toipumiselle. Olemme myös kiinnostuneita niin erikoisista asioista niin erikoisilla näkökulmilla, että vaikea edes kuvitella, että voisi löytyä samanhenkistä seuraa.

Mitä hittoa?! Olisin voinut kirjoittaa tämän sanasta sanaan.

Jos on vaikka joku juhla, stressaamme etukäteen, olemme juhlassa epämukavuusalueella ja jälkikäteen kamalan väsyneitä. Ei tarvitse kuin käydä jonkun sukulaisen luona, niin tulos on tuo. Todella rasittavaa.

Jos on vaikka joku juhla, stressaamme etukäteen, olemme juhlassa epämukavuusalueella ja jälkikäteen kamalan väsyneitä. Ei tarvitse kuin käydä jonkun sukulaisen luona, niin tulos on tuo. Todella rasittavaa.

No varmasti hyvin tyypillinen skenaario tämä, jos on luonnostaan huono sosiaalisuudessa ja lisäksi sosiaalisia tilanteita on hyvin niukasti, joten taitojen ylläpitoa ei pääse tapahtumaan. Ei hyvältä näytä kehityssuunta meillä, koska tässä on alkanut esiintyä myös niistä harvoista sukujuhlista laistamista, kun sosiaaliset tilanteet ovat alkaneet kuormittaa niin vahvasti. Emme edes kaipaa säännöllistä muiden ihmisten tapaamista, mutta kyllähän tämä alkaa vähän patologiselle puolelle mennä.

Harrastuksista löytää ystäviä ne, jotka on jo ennestään sosiaalisia ja ekstroverttejä. Oma kokemukseni on, että jossain työväenopiston kursseilla voi ehkä pari sanaa vaihtaa muiden kurssilaisten kanssa, mutta ei siellä mitään kahvikutsuja tai puhelinnumeroita jaeltu. Olen käynyt sellaisilla kursseilla, joilla on ollut porukkaa haarukassa 25-65 v.

Hanki joku ammatti missä olet ns ihmisten ilmoilla..hoitaja,tarjoilija,kaupan kassa...

tai hanki koira..:-)

Harrastuksista löytää ystäviä ne, jotka on jo ennestään sosiaalisia ja ekstroverttejä.

Tämä on totta. Toiset imuroivat itselleen uuden setin kavereita paikasta kuin paikasta, mutta niillä vähemmän ulospäin suuntautuneilla ei ole ko. taitoa. Kun panostan, niin pääsen jopa jossain kokkareilla hyvinkin juttuun ihmisten kanssa, mutta en vain osaa ns. pankittaa orastavaa kaveruutta, vaikka olisi kohtuullisesti synkannutkin. Olen siis elämäni aikana harrastanut ja tehnyt asioita, joista muut usein saavat kavereita, mutta minä en.

Vierailija kirjoitti:

Harrastuksista löytää ystäviä ne, jotka on jo ennestään sosiaalisia ja ekstroverttejä.

Tämä on totta. Toiset imuroivat itselleen uuden setin kavereita paikasta kuin paikasta, mutta niillä vähemmän ulospäin suuntautuneilla ei ole ko. taitoa. Kun panostan, niin pääsen jopa jossain kokkareilla hyvinkin juttuun ihmisten kanssa, mutta en vain osaa ns. pankittaa orastavaa kaveruutta, vaikka olisi kohtuullisesti synkannutkin. Olen siis elämäni aikana harrastanut ja tehnyt asioita, joista muut usein saavat kavereita, mutta minä en.

Minä en joudu edes panostamaan. Olen hyvää seuraa kaikenlaisissa porukoissa ja tulen toimeen vaikka kenen kanssa, mutta ystävystyä en osaa. Viime vuosina ovat ne kaikenlaiset porukatkin jääneet sivuun kun tunnen ystävättömänä itseni kaikkialla ulkopuoliseksi.

Noin radikaali muutos ei ole mahdollinen. Muutaman vähän introvertimman ystävän voit saada.

Up