Harkitsen eroa, koska mies on maatalousyrittäjä

Miettikää kenen kanssa lapsia teette.

Vierailija kirjoitti:

Varallisuus miehessä on tärkeimpiä piirteitä naiselle, että voidaan elää vapaaherran elämää miehen kanssa nauttien reissaamisesta.

Naiset odottavat näitä voittajia maaliviivalla. 

 Erittäin hyvä tiivistys: Naiset odottavat nimenomaan maaliviivalla, harva nainen on valmis tukemaan taistelussa kohti maaliviivaa ja voittoa.   Se maaliviivalla oleva tyyppi on nimenomaan se, joka vaihdetaan nuorempaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me sovittiin tuo asia ennen naimisiinmenoa. Totesin, että minä tai maatila. Mies myi maatilan, asutaan taajamassa ok-talossa, missä mies hoitaa puutarhaa ja myös puoliksi kotitaloustyöt ja lapset. Jännä, että miehen suku oli hyvillään sukutilan myynnistä, tiesivät miten työllistävä paikka oli.

Kaikkeen mies suostuukin, sääliksi käy miestä.

Taidat olla varsinainen pirttihirmu.

Eipä sitä muut sitten säälikään. Maatalous ei ollut hänen eikä isänsä unelma, vaan luulivat tilan jatkamisen olevan pakollista. Isänsä ryhtyi eläkkeellä puusepän hommiin ja mun mies on koulutustaan vastaavassa työssä, joka ei ole maataloudessa. Sukutilalle on kasvamassa mökkikylä, kun ei maatslous enää kannattanut.

Näistä aloituksista huomaa, että isolla osalla ihmisistä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä maatalousyrittäjänä työskentely vaatii... Voitaisiko ruveta viemään porukkaa kaupungeista yms. maatilalle hommiin edes päiväksi niin säästyttäisi moni pettymyksiltä puolin ja toisin. Niin monta perhettä olen nähnyt hajoavan maaseudulla kun kaupungista tullut puoliso ei ole tajunnut maataloelämän realiteetteja ja sitten pudotaan kovaa ja korkealta ja pakataan tavarat ja lapset kainaloon ja palataan takaisin "ihmisten ilmoille". Ei ne maajussit ilkeyttään siellä navetalla tai pellolla vietä 18h päivässä.

Nykyaikana tilaa on pakko kehittää ja investoida. Enää ei tila pyöri kolmella lehmällä ja viidellä hehtaarilla maata. Mies tykkää työstään, samoin minä. Ongelma on se, että tila merkkaa miehelle enemmän kuin perhe. Kaikki, siis Kaikki menee tila edellä. Kyllä keskusteltiin asioista ennen naimisiin menoa, en vaan tiennyt että miehestä tulisi työnarkomaani, mikään määrä työtä ei riitä. Yhtälaillaa teen minäkin tilalla töitä, en todellakaan ole elätti. Meillä parisuhteen määrittää tila emmekä me. Hän lupaa seuraavan vuoden olevan helpomman ja ettei tarvitse investoida. En usko yhtään. Kun sais edes kolme päivää yhteistä lomaa, mutta kun ei.

Maanvilejlijän vaimon eli maatalon emännän rooli on raskas. Pitää olla kovin itsenäinen ja pärjäävä luonne, että jaksaa. Lasten kanssa maalla asuminen on kuitenkin antoisaa ja turvallista, kun järjestät itse ohjelmaa perheelle. Lasten kanssa voit reissata ja mies tekee työnsä, ruokaa pakkasesta lämmittäen :D. Lomittaja nyt viikoksi aina löytyy kuitenkin. Sitkun -elämää ei kannata viettää. Kohta lapset ovat maailmalla.

Nykyaikana tilaa on pakko kehittää ja investoida. Enää ei tila pyöri kolmella lehmällä ja viidellä hehtaarilla maata. Mies tykkää työstään, samoin minä. Ongelma on se, että tila merkkaa miehelle enemmän kuin perhe. Kaikki, siis Kaikki menee tila edellä. Kyllä keskusteltiin asioista ennen naimisiin menoa, en vaan tiennyt että miehestä tulisi työnarkomaani, mikään määrä työtä ei riitä. Yhtälaillaa teen minäkin tilalla töitä, en todellakaan ole elätti. Meillä parisuhteen määrittää tila emmekä me. Hän lupaa seuraavan vuoden olevan helpomman ja ettei tarvitse investoida. En usko enää yhtään.

Siinä se ongelma onkin kun sitä lomittajaa ei niin vaan saa. Jos lomittajaa sairastuu, et saa hänelle sijaista tilalle koska on jo varattu toiselle tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Tai edes hiukan osallistua tilankin töihin ettei miehen tarvitse itseään loppuun polttaa, ei ne kotityöt koko päivää vie.

Nimenomaan ei missään nimessä.

Nainen osallistuu tienaamalla omat rahansa ja maksamalla puolet kodin yhteisistä kuluista.

Mies maksaa oman yrityksensä eli maatalouden kulut ja tekee työt. Ja maksaa puolet yhteisistä kodin kuluista.

Tuo yhtälö toimii vain, jos kummallakin on oma työ ja omat rahat.

Avioehto pitää myös olla ilman muuta.

Vierailija kirjoitti:

Nykyaikana tilaa on pakko kehittää ja investoida.

...tai niin maatalouskauppiaat ainakin uskottelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varallisuus miehessä on tärkeimpiä piirteitä naiselle, että voidaan elää vapaaherran elämää miehen kanssa nauttien reissaamisesta.

Naiset odottavat näitä voittajia maaliviivalla. 

 Erittäin hyvä tiivistys: Naiset odottavat nimenomaan maaliviivalla, harva nainen on valmis tukemaan taistelussa kohti maaliviivaa ja voittoa.   Se maaliviivalla oleva tyyppi on nimenomaan se, joka vaihdetaan nuorempaan.

Juuri näin. Pätee sukupuolesta riippumatta. Vaihdoin 20 vuotta nuorempaan mieheen. Aluksi vain kesämieheksi.

Vierailija kirjoitti:

Näistä aloituksista huomaa, että isolla osalla ihmisistä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä maatalousyrittäjänä työskentely vaatii... Voitaisiko ruveta viemään porukkaa kaupungeista yms. maatilalle hommiin edes päiväksi niin säästyttäisi moni pettymyksiltä puolin ja toisin. Niin monta perhettä olen nähnyt hajoavan maaseudulla kun kaupungista tullut puoliso ei ole tajunnut maataloelämän realiteetteja ja sitten pudotaan kovaa ja korkealta ja pakataan tavarat ja lapset kainaloon ja palataan takaisin "ihmisten ilmoille". Ei ne maajussit ilkeyttään siellä navetalla tai pellolla vietä 18h päivässä.

Eipä niin ilkeyttään. Ihan tyhmyyttään.

Kakkahattutäti kirjoitti:

Olisi hyvä, jos naisella olisi oma koulutus, ura ja ammatti. Jos nainen menee miehen elätiksi, niin ei se mitään helppoa elämää ole, vaikka ehkä ajatuksena alussa tuntuu kivalta.

Vanha ketju, mutta pakko kommentoida...

Naisella voi hyvinkin olla oma ura ja ammatti. Meillä (mies maanviljelijä) tarkoittaavain sitä, että oman urani lisäksi hoidan lapset, lasten harrastukset, kotityöt ja autan tilan töissä tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Näistä aloituksista huomaa, että isolla osalla ihmisistä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä maatalousyrittäjänä työskentely vaatii... Voitaisiko ruveta viemään porukkaa kaupungeista yms. maatilalle hommiin edes päiväksi niin säästyttäisi moni pettymyksiltä puolin ja toisin. Niin monta perhettä olen nähnyt hajoavan maaseudulla kun kaupungista tullut puoliso ei ole tajunnut maataloelämän realiteetteja ja sitten pudotaan kovaa ja korkealta ja pakataan tavarat ja lapset kainaloon ja palataan takaisin "ihmisten ilmoille". Ei ne maajussit ilkeyttään siellä navetalla tai pellolla vietä 18h päivässä.

Miksi sen maatilan isännän ei tarvitse tajuta elämän realiteetteja, kun on perheenkin mennyt perustamaan? Lasten kanssa pitää viettää aikaa, ne ei kauan ole pieniä. Varmaan kivat muistot jää lapsille isästä, joka on kirjaimellisesti aina töissä. Eikä siitäkään ole takeita että vaimo sellaista jaksaa. Ja se on ihan ok! Isäntä voi palkata navettaan työvoimaa (ei pelkkää vaimon ilmaista työpanosta tämän päivätyön ohella) tai jos ei ole varaa palkata, miettiä kannattaisiko systeemiä jotenkin muuttaa. 

T. Kohta entinen emäntä

Meillä on samanlaista, vaikka ala on eri. Taitaa yrittäjän kanssa olla aina vähän tuollaista. Vähän vapaa-ajan mies ei jaksa muuta kuin levätä sohvalla. Korona toi paljon velkaa. Odotan parempia aikoja, eipä niitä taida tulla.

Mun serkku sai kaksi lasta pienellä ikäerolla maitotilallisen miehen kanssa. Heille tuli ero kun nuorempi lapsi oli vasta pikkuvauva ja mies ei ekan vuoden aikana juuri ollenkaan tavannut lapsiaan, kun kuulemma oli niin kiirettä töissä.