Isällä poikaystävä

Mitä vastaisitte kun lapsi ihmettelisi että " Ellalla" on homoisä?



AP

Homot&lesbot on luonnottomia!

ap

monesti enemmän kuin vanhempansa. Kaippa lapsille voisi sanoa etteivät puhu asiasta kavereilleen ym koska kaikki eivät ymmärrä ja hyväksy miespareja. Ja puhumisesta voi seurata vaikeuksia, uskon että lapsi voi ymmärtää tämänkin kun selitetään hyvin. Itse kasvatan lapsiani hyväksyviksi ja salliviksi, mutta kaikki ei näin tee. Voithan sanoa ettei ole aivan tavallista että miehet ovat yhdessä, kun eivät voi lisääntyäkkään, mutta jotkut miehet kehittyvät sellaisiksi. Ihmiset on erilaisia. Juttelehan kyseisten miesten kanssa ja kuinka asian kertoisivat tms kun tilanne on ajankohtainen.

Suhtautuvat asiaan luontevasti, iältään ovat 4v, 7v, ja 9v. Lähipiirissämme ei ole yhtään homopareja, mutta koska emme itse koe asiaa vastenmielisenä niin miksi opettaa lapsille ennakkoasenteita. Mistäpä sen tietää, vaikka joku tytöistämme joskus toisi tyttöystävän näytille.

tämä maailma olisi jo avautunut hieman erilaisuudelle. Meillä ei lähipiiriin kuulu homopareja, mutta kernaasti saavat lapset tutustua ja tulla käymään siinä missä heterovanhempienkin luokse. Eiväthän lapsia tee ennakkoluuloisiksi muut kuin omat vanhemmat. Voisin todeta epäonnistuneeni kasvatustehtävässäni, mikäli lapseni vieroksuisivat erilaisuutta.

olkoon homoja ja olkoon lesboja, mutta älköön olko siinä välissä heteroita, just lapsi parkojen takia.



mikä ennen oli luonnotonta, on tänä päivänä luonnollista ja sen takia maailma ja ihmiset voivat niin huonosti nykymaailmassa...

Myös sitä että kerrotaan lapsille mutta pyydetään heitä olemaan kertomatta muille. Toisaalta tuntuu että ihan kuin sillä opettaisimme että homoutta täytyisi jotenkin piilotella tai se olisi jotenkin huonoa.

Vaikea asia, mutta onneksi ei vielä ajankohtainen.

Ihmetyttää kyllä ihmiset jotka antavat kiusata VIATONTA lasta heidän vanhemmistaan. Ei mulle tulisi mieleenkään antaa lapseni kiusata esim.alkoholisti perhen lasta koska hänen vanhempansa juovat eivätkä huolehdi jälkikasvustaan...Lapset eivät valitse vanhempiaan, eivätkä heidän seksuaalista suuntautumistaan, ihon väriään ym.

niin arkipäivää ettei homovanhempien lapsia kiusata sen enempää kuin muitakaan. Suurempi todennäköisyys kiusatuksi tulemisessa on suvaitsemattomat vanhemmat jotka on antaneet kotoa kuvan ettei erilaisuutta pidä hyväksyä. Hyväksyttehän sitten senkin kun omaa lastanne kiusataan sen takia etteivät hyväksy erilaisuutta? Kyllä se kuvastaa vanhempien epävarmuutta jos ei kyetä opettamaan lapsille että erilaisuus ei ole pahasta.

Lapselle olisi tietty kiva voida esitellä maailma, missä on erilaisia rakastavia ihmisia:)

Jos lapsi tuntee henkilökohtaisesti jonkun vähemmistönedustajan, luo se paremmat edellytykset suvaitsevaisuudelle kuin vain kuulo puheet ja kavereiden homo huutelut.

Vierailija:

olkoon homoja ja olkoon lesboja, mutta älköön olko siinä välissä heteroita, just lapsi parkojen takia.

mikä ennen oli luonnotonta, on tänä päivänä luonnollista ja sen takia maailma ja ihmiset voivat niin huonosti nykymaailmassa...

Pakko kommentoida tätä kun mulla nousee karvat aina pystyyn kun puhutaan luonnottomuudesta ja homoudesta samassa yhteydessä!!!

Homous ei todellakaan ole luonnotonta, sitähän esiintyy monilla eläinlajeilla ja ihmisilläkin on esiintynyt aikojen alusta saakka. Jos homous olisi luonnotonta, niin se olisi jo hävinnyt tai paljon harvinaisempaa: eliöiden haitalliset ominaisuudet häviävät automaattisesti populaatioista.

Luonnottomaksi sen on tehnyt vasta nykyään jo vanhoilliset uskonnot.

AP:lle vastaisin, että kannattaa kertoa niin kuin asia on, mutta myös selittää, että joitakin tämä asia kovasti kummastuttaa. Kuten sanoitkin niin asian kertomisen kieltäminen tekisi siitä häpeällistä ja ehkä jopa haitallisempaa lapselle! Jos asia on lapselle luonnollinen, niin ei luulisi mahdollisen kiusaamisenkaan niin paljon häiritsevän. Eihän loukkaukset satuta, jos niitä ei koe loukkauksina! Vrt. vaikkapa itsensä kanssa sinut oleva lihava ihminen, joka ei välitä painoonsa kohdistuvista kommenteista , juuri siksi koska hyväksyy itse itsensä sellaisena kuin on.

Kiusaamiseen suhtaudun ylipäätään jyrkän kielteisesti, eikä tällainen tapaus olisi poikkeus. Olen puhunut esikoiseni kanssa myös homoseksuaalisuudesta. Selitin, että on miehiä, jotka rakastavat toista miestä samalla tavalla kuin minä rakastan lasteni isää. Sama tietysti sitten naistenkin kohdalla. Olen myös kertonut, että nykyään mies voi mennä naimisiin miehen kanssa ja nainen naisen kanssa.

että tuolla lasten maailmassa on vielä noista ennakkoluuloisia kiusaaja-lapsia. Nuo asenteet nimittäin siirtyvät suoraan lapsiin. Älkää ihmetelkö sitten noita hakkaaja-lapsianne!



Ap:lle, tehkää asiasta luonnollinen. Eihän pieneille tarvitse kovin tarkkoja asioita selittää, riittää kun teillä on exmiehesi kanssa yhteinen linja. Voittehan aluksi sanoa, että hän on isän tärkeä, tavallista läheidempi ja tärkeämpi ystävä. Ikää kun tulee, niin voi kertoa enemmän.

Mutta olen silti suvaitsevainen, jokainen eläköön elämänsä kuten parhaaksi näkee. Myöskin lapseni haluan opettaa ymmärtämään erilaisuutta. Toisen ihmisen kunnioittaminen on tärkeää, vaikka ei itse hänen kanssaan samaa mieltä olisikaan.



Jos lapseni ystävällä olisi homoisä, en todellakaan antaisi lapseni kiusata tuota lasta. Ketään ei saa kiusata. Lapseni saisi tietenkin käydä leikkimässä homoisän lapsen kanssa,kumman tahansa vanhemman kotona (ellei vanhemmissa olisi jotain muuta syytä, miksi kieltäisin).



Esikoinen (4,5v) on kysynytkin jo, voivatko mies ja mies mennä naimisiin. Olen vastannut hänelle, että kyllä kaksi miestä voi mennä naimisiin, vaikka ei se kovin tavallista ole. Yleensä mies ja nainen rakastuvat ja menevät naimisiin.



Minusta olisi hyvä teidän lapsillenne opettaa asia niin, että voisivat olla rehellisiä isänsä homouden kanssa. Pikkuhiljaa vaivihkaa kerrotte lapsillenne homoudesta yleensä. Kun ovat tottuneempia ajatukseen, voisitte kertoa isästänsä.



Heitä ihan varmasti tullaan kiusaamaan jonkin verran, mutta teidän vain täytyy opettaa lapset olemaan ylpeitä isästään ja perheestään siitä huolimatta, olemaan välittämättä kiusaamisesta. Paljon pahempaa olisi salailu (ja asian kieltäminen siten) ja jos asia paljastuisi, lapsilla olisi PALJON vaikeampaa asian kanssa.



Ymmärrän kyllä ajatuksesi ja huolesi lasten puolesta. Ei kukaan halua omien lapsien joutuvan kiustauksi! Minusta jo päiväkoti-iässä pitäisi vanhempien ja tarhan tehdä enemmän yhteistyötä. Jos vanhemmat aktiivisesti puuttuisivat ja ohjaisivat lapsiaan suvaitsevaiseen " ketään ei kiusata" -käytökseen jo tarha-iässä, ihan varmasti koulussakin kiusaaminen olisi vähäisempää. Mutta...toisia vanhempia ei kiinnosta opettaa lapsiaan ystävällisiksi ja toiset huomioon ottaviksi.



Tsemppiä teidän perheelle :)

Jos lapseni kaverin (vaikka vaan tuttavan) vanhemmat olisivat esim. nyt vaikka lesbovanhemmat, ottaisin sen tavallaan " oppimiskokemukseksi" meille. Juteltaisiin ehkä enemmän erilaisuudesta ja homoseksuaalisuudesta. Korostaisin, että KETÄÄN ei saa kiusata tuollaisen asian vuoksi, päinvastoin pitää asettua kiusatun puolelle. Kenenkään kiusaaminen ei ole hyväksyttävää.



Ihan samantyyppisiä oppimiskokemuksia olemme saaneet esim. vammaissiin suhtautumisesta ja päiväkotiin tulleesta uudesta lapsesta, joka on tummaihoinen. Minusta on hyvä, toivottava asia, että lapsen elämässä on erilaisuutta!



18

Itse en oikein osaa sanoa juuta enkä jaata. Meillä lapset suhtautuvat harvinaisen luontevasti erilaisuuteen, poikapari naapurissa arkipäivää, samoin yh:t, maahanmuuttajalapset jne.



Lapsemme siis eivät olisi varmaan oikein mitään mieltä, jos kaverin isillä olisi asuinkumppanina mies. Enemmän kiinnostaa ne kaverin lelut ;-) Meidän perheen aikuiset varmaan vähän päivittelisi, mutta emme lasten kuullen! (Ja niin päivittelimme myös heteronaapureiden eroa ja yhteenpaluuta ja muuta pihapiirissä tapahtuvaa...)

Mä olen jo 2-vuotiaalleni selittänyt, että jollain lapsilla on äiti ja isä, niin kuin meidän perheessä, jollain on pelkkä äiti ja jollain on kaksi äitiä. Jossain on jopa kaksi isää. Ja kaksivuotias nyökkäsi niin ymmärtäväisesti kuin kaksivuotias nyt voi ymmärtää...



Antaisin todella lapseni leikkiä homo/lesboperheiden lapsien kanssa, ja jos lapseni kiusaisi moisesta toisia lapsia olisin TODELLA vihainen lapselleni, siis vihaisempi, jos lapsi olisi haukkunut jotain vaikkapa silmälaseista (vaikka siitäkin kyllä olisin vihainen).

Minulle aina puhuttiin tätini kavereista, ystävistä jne. Ja tietysti jossain vaiheessa valkeni, että " niinpä tietysti" ja siihen suhtauduin aivan luonnollisesti. Pienet lapset eivät ajattele seksuaalista suuntautumista. Lapsille voi myös sanoa, että jollain on kaksi isää ja kaksi äitiä. Vastata asiallisesti kysymyksiin. Kaikki kiusaaminen on tuomittavaa, ja ongelman lapsille tekevät suvaitsemattomat vanhemmat. Lapsi oppii pelkäämään, jos vanhemmatkin pelkäävät. Vanhempien tulisi päästä omista fobioistaan (minusta homokammo on luonnottomampaa kuin homous), jotta lasten ei tarvitsisi pelätä samoja asioita kuin vanhempansa.

Ainakin toivon niin..



Minulla kun tuntuu olevan tuttavissa enemmän bi-seksuaaleja kuin umpiheteroita niin oikein kummastuttaa nuo " luonnotonta" -kommentit. Sitä niin kuin herää, että aijoo, tuollaisiakin mielipiteitä on olemassa.

Vierailija:

Itse en oikein osaa sanoa juuta enkä jaata. Meillä lapset suhtautuvat harvinaisen luontevasti erilaisuuteen, poikapari naapurissa arkipäivää, samoin yh:t, maahanmuuttajalapset jne.

Lapsemme siis eivät olisi varmaan oikein mitään mieltä, jos kaverin isillä olisi asuinkumppanina mies. Enemmän kiinnostaa ne kaverin lelut ;-) Meidän perheen aikuiset varmaan vähän päivittelisi, mutta emme lasten kuullen! (Ja niin päivittelimme myös heteronaapureiden eroa ja yhteenpaluuta ja muuta pihapiirissä tapahtuvaa...)

Alkavat ihmetellä vasta kun vaistoavat aikuisten suhtautumisessa jotain outoa. Meillä on homoja sekä tuttava- että perhepiirissä ja asia on lapsille ihan luonnollinen, ei mitään ihmeteltävää.