Rahallisen avun vastaanottaminen
Olen 21 vuotias nainen, perheen ainoa lapsi ja tähän asti asunut aina toisen vanhempani luona. Nyt sain kuitenkin opiskelupaikan yliopistosta toiselta paikkakunnalta ja pitäisi pian muuttaa. En haluaisi ottaa opintolainaa, koska valitsemallani alalla ei ole mikään maailman paras työllisyystilanne. Isäni ja äitini haluavat auttaa minua rahallisesti, mutta minua jotenkin hävettää ottaa heiltä rahaa vastaan. Häpeänkö turhaan? Mitä mieltä te palstalaiset olette, onko ok jos vanhemmat auttavat niin kauan, että pääsee työelämään ja kuinka paljon vanhempien on hyvä auttaa rahallisesti?
Kommentit (13)
Miksi? Saat kaiken kuitenkin jonain päivänä perinnöksi verojen kanssa. Joten nyt voitte vältää veroja ja anna vanhempien auttaa
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Saat kaiken kuitenkin jonain päivänä perinnöksi verojen kanssa. Joten nyt voitte vältää veroja ja anna vanhempien auttaa
No totta. Olet oikeassa, mutta minusta aina tuntuu siltä, ettei tässä maailmassa katsota hyvällä täysi-ikäisiä ihmisiä, joita vanhemmat vielä elättävät. Koen jotenkin kauheana paineena sen etten jo näin "vanhana" ole täysin itsenäinen.
Äitini, vaikka onkin todennut auttavansa mua, hokee useasti kuinka minulla pitäisi jo olla töitä ja olen jo aikuinen, jonka pitäisi hoitaa omat asiansa (isäni puolestaan on todennut, että poikasiaan pitää aina auttaa vaikka ne olisivat miten vanhoja :D)
Monet kavereideni perheistä eivät auta lapsiaan juurikaan, mutta toisaalta heillä on useita sisaruksia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Saat kaiken kuitenkin jonain päivänä perinnöksi verojen kanssa. Joten nyt voitte vältää veroja ja anna vanhempien auttaa
No totta. Olet oikeassa, mutta minusta aina tuntuu siltä, ettei tässä maailmassa katsota hyvällä täysi-ikäisiä ihmisiä, joita vanhemmat vielä elättävät. Koen jotenkin kauheana paineena sen etten jo näin "vanhana" ole täysin itsenäinen.
Äitini, vaikka onkin todennut auttavansa mua, hokee useasti kuinka minulla pitäisi jo olla töitä ja olen jo aikuinen, jonka pitäisi hoitaa omat asiansa (isäni puolestaan on todennut, että poikasiaan pitää aina auttaa vaikka ne olisivat miten vanhoja :D)
Monet kavereideni perheistä eivät auta lapsiaan juurikaan, mutta toisaalta heillä on useita sisaruksia.
Ap
Isäsi on selvästi fiksu, äidistäsi en menisi sanomaan. No jos kaupan kassalle (ovat muuten häviävä luonnonvara sillä voidaan korvata itsepalvelukassoilla) tms. lapsensa haluaa, niin silloin neuvoo menevän töihin nuorena ja skippaamaan opiskelut (monissa maissa vanhemmat säästävät sievoisen summan, jotta voivat kustantaa lastensa yliopisto-opinnot).
Siinä ei ole mitään pahaa, että saa vanhemmilta tukea opiskeluun. Opiskelu on sijoitus tulevaan.
Mutta ota ihmeessa kaikki mahdollinen opintolaina. Tee tämä ehdottomasti! Tiedätkö, että kun valmistut ajallaan, niin saat välittömästi suuren osan lainastasi "anteeksi" eli suurta osaa ei tarvitse maksaa pois. Lisäksi kyseisen lainan korko on todella pieni.
Tee vaikka niin, että avaat ASP-tilin ja siirrät opintolainarahat sinne. Tämä kannattaa. Jos haluat kovempaa tuottoa (tosin riski nousee), niin sijoita opintolainarahat pörssiin, mutta älä treidaa tai tulorajat paukkuvat nopeasti.
On ok. Mun isovanhempani avustivat aikoinaan vanhempiani, kun he olivat opiskelijoita. Samoin vanhempani avustivat minua ja siskoani, kun me olimme opiskelijoita. Ja vastaavasti minä ja siskoni olemma avustaneet omia lapsiamme nyt, kun he ovat opiskelijoita. Olen sanonut lapsilleni kuten äitini aikoinaan sanoi minulle, että perintöä he eivät välttämättä tule aikanaan meille jättämään, mutta opiskeluamme he tulevat tukemaan niin pitkälle kuin haluamme opiskella. Avustan tällä hetkellä taloudellisesti myös opiskelevaa miniääni eli makselen nuorenparin laskuja, koulutarvikkeita, ruokia, lääkärissäkäyntejä yms aina tarpeen tullen.
Jos vanhemmilla on varaa, ja apu vapaaehtoista, sen ottaminen vastaan on luonnollista ja oikein. Moni tekee sitä vielä paljon vanhempanakin, tosiaan verosuunnittelunkin kannalta. Ja näin vanhemman näkökulmasta, oman lapsen auttaminen on hienointa, mitä rahallaan voi tehdä.
Yks kaveri teki vanhemmilleen työsuorituksia, kävi esim. siivoamassa ja sai sillä varjolla avustusta. Mutta ihan hyvin voit ottaa rahaa vanhemmiltasi ilman vastiketta.
Ite lähdin 30+ ikäsenä opiskeleen ja vanhemmat tuki maksamalla vakuutukset ja välillä joitain muita välttämättömyysmenoja ja jos niitten kans meni ruokakauppaan ostivat ruokaa mukana vietäväks.
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Saat kaiken kuitenkin jonain päivänä perinnöksi verojen kanssa. Joten nyt voitte vältää veroja ja anna vanhempien auttaa
Juuri näin. Totta kai omaisuutta on hyvä siirtää tuleville sukupolville vähitellen.
Opintolainaa kehottaisin sinua kuitenkin ottamaan. Siitähän saa useamman tonnin ihan ilmaiseksi jos valmistuu kohtalaisessa ajassa.
Jos vanhemmat haluavat auttaa, niin ota apu vastaan. Mutta älä silti tuhlaa!
Jos haluat tehdä vastapalveluksen, niin varmasti vanhemmilta löytyy kotoa jotain sellaista, johon he tarvitsevat apua. Vähintäänkin siivousapu tai ruuanlaitto silloin tällöin.
Mä oon 22, asunut 6 vuotta omillani ja edelleen äiti maksaa mun puhelin- ja nettilaskun ja käyttää yleensä kerran kuussa kaupassa. Ei hävetä, se kuitenkin itse haluaa nuo maksaa enkä ole mitään pyytänyt joten olen vain kiitollinen.
Itse muutin pois kotoo 16 vuotiaana ja pärjäsin oikein hyvin lähes ilman apua. Äitini väkisin halusi maksaa minulle bussikortti (33€/KK) ja noin puolet kirjoista. Muuten eläminen kesätyön tuloilla ja osa-aikatyön tuloilla. Kyllä sitä ihmisen tulee toimeen kun ottaa asiakseen elättää itsensä. Pienen avun ottaminen silloin tällöin ei ole kuitenkaan häpeälista
Miksi pitäisi pärjätä ilman apua? Luuletteko että oikeasti rikkaissa suvuissa ei lapsille anneta yhtään rahaa tai annetaan vain jotain pientä?
On täysin normaalia että opiskelevaa lasta autetaan taloudellisesti. Se on jopa suotavaa. Monissa maissa jopa ainoa keino elää opiskellessa
ota rahaa vastaan esim. synttäreiden/joulun yhteydessä. minun äidillä oli tapana laittaa joko kuukausi pieni määrä rahaa ilman että edes olisin tarvinnut saati sitten pyytänyt.