Lue keskustelun säännöt.
Narsistien aikuiset lapset - välit vanhempaan tänä päivänä
02.08.2016 |
Te, joilla toinen vanhemmista on narsisti tai huomattavasti narsistisia piirteitä omaava. Minkälaiset välit teillä on narsistiseen vanhempaanne? Entä oletteko koskaan keskustelleet lapsuudestanne ja vanhempanne narsistisuudesta ja mitä se on teille mahdollisesti aiheuttanut?
Itse olen hieman hämmentynyt. Olen vasta viime aikoina tajunnut, tai hyväksynyt, toisen vanhempani olevan narsisti. Tämä on herättänyt erilaisia tunteita, enkä oikein tiedä, miten tästä eteenpäin. Narsistiset piirteet kun hänessä ovat yhä hyvin läsnä.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa, että miksi välit on mennyt myös narsistivanhemman puoleiseen sukuun?
Alunperin välini sukuun olivat hyvät. Tosin huomasin lapsesta lähtien, että jotkut sukulaiset jotenkin välttelivät minua, jotain outoa oli. Myöhemmin aikuisena kuulin, että narsistiäiti oli koko ikäni ajan levittänyt suvulle valheita minusta, että olisin jotenkin viallinen. Järkytyin. Yritin luoda uudelleen kontaktia joihinkin sukulaisiin ja kun äitini sai tästä tietää, levitti hän vielä enemmän valheita minusta suvulle. Ei kukaan sellaista jaksanut, ihmetellä ensin äitini puheita, selvitellä niitä minulle ja minä selvittelen takaisin. Vaikka läheisille sukulaisille valkeni, että äitini on vaikea narsisti, ei se tietenkään lopettanut äitiä mustamaalaamasta minua. Elämä meni vaikeaksi, minun piti kuin kadota, narsistilta. Odotan päivää, jolloin äidin voisi haastaa oikeuteen narsistin henkisestä väkivallasta ja vainoamisesta,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa, että miksi välit on mennyt myös narsistivanhemman puoleiseen sukuun?
Minun tapauksessani siksi että ko. jäljelläoleva suku täynnä tämän narsistivanhemman myötäilijöitä. Siis sitä porukkaa jossa narsistivanhempani jutut menevät täysin kritiikittä läpi.
Tämä! Ihmetyttää suuresti, miten nykyaikana riittää tyhmiä ihmisiä, jotka nielevät kaiken kuulemansa. Uskotaan narsistia, vanhempaa ja jätetään narsistin puheiden perusteella LAPSI sivuun, hyljeksitään, ei kyseenalaisteta, unohdetaan, annetaan olla, kuin kuollu. Mikä ihmisiä vaivaa???
En puhu enää isälle ihan oman mielenterveyden vuoksi. Koko lapsuusiän olen koittanut saada hyväksyntää ja vastarakkautta mutta mikään ei tuolle ukolle ole riittänyt. Isän mielikuva minusta on jämähtänyt teini-ikäni angsti-kiukkuvaiheeseen ja näin aikuisenakin olen saanut kuulla sivistäviä kommentteja siitä miten olen "raivohullu" ym. Vastaanpistäminen on aina aiheuttanut että isäni täytyy kostaa minulle tai äidilleni. Välillä saan edelleen viestejä isältä, mutta nekin koskevat sitä mitä hän on ostanut tai saavuttanut, kuulumisia hän kysyi viimeksi vuosi sitten syntymäpäivänäni. En ole vastaillut viesteihin pitkään aikaan. Synttärit on parin viikon päässä niin katsotaan jaksaako vaivautua edes sitä vaivaista viestiä laittamaan. En vain jaksa enää tulla lytätyksi.