Lue keskustelun säännöt.
Yksi ongelma estää minua hahmottamasta historiallisia tapahtumia
01.08.2016 |
Jos puhutaan esim Iivana Julmasta (tuli mieleen patsashankkeesta), niin minun on vaikeaa ymmärtää hänen asemaansa, sillä en tiedä kuinka paljon ihmisiä Venäjällä asui, minkälaisia kaupunkeja silloin oli ja miltä ne näytttivät, mitä teknologiaa heillä oli käytössä jne.
Tuo sama pätee aina kun alan tutkimaan historiaa, en jotenkin osaa antaa arvoa joillekin henkilöille ja tapahtumille, koska en täysin ymmärrä miltä yhteiskunnat näyttivät. Mikä opus pitäisi lukea, josta selviäsi nuo seikat hyvin? Ehkä olen jotenkin visuaalinen ja minun täytyy aina nähdä asiat mielessäni ennen kuin voi ymmärtää niitä.
Kommentit (22)
Se ainakin historiaa lukemalla selviää, että Venäjällä on aina ollut paska armeija ja epäpätevät sotilasjohtajat. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Kaarle XII vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Ruotsille läpihuutojuttu. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Napoleonia vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Ranskan johtamalle koalitiolle läpihuutojuttu. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Hitleria vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Saksalle läpihuutojuttu.
Silti nämä ylivoimaiset superarmeijat ottivat joka kerta kakkoseen Venäjän vanhanaikaiselta ja huonosti organisoidulta armeijalta, jonka johtavatkin olivat täysin epäpäteviä maalaistolloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu. Tietoa kumuloituu, kun lukee paljon. Sillä tiedolla voi sitten täyttää aukkopaikat. Yksittäistä teosta voi olla vähän vaikea suositella. Jos sua nyt vaikka kiinnostaa tuo Iivana Julman aika, niin suosittelen, että menet kirjastossa Venäjän (tai itä-Euroopan) historiaa käsittelevälle hyllylle ja katselet sieltä.
Niin, ehkä mitää oikopolkua ei ole. Tuntuu myös ettei asiat oikein jää edes muostiin jos niitä ei osaa yhdistää mihinkään. Olisi tosin helpottavaa jos olisi jokin kirja jossa näytettäisiin selkeästi eri aikakausien pukeutumistyylejä. Pitää varmaan tutustua historiaan enemmän...
Ap
Ei saa nauraa: lue Wikipediasta iivana julmaa käsittelevä teksti. Siinä on kätevästi niitä linkkisanoja joista pääsee lukemaan muita kirjoituksia. Kannattaa aloittaa niistä aikakautta kuvailevista artikkeleista ja välillä tehdä vaikka kuvahakuja.
Vierailija kirjoitti:
Se ainakin historiaa lukemalla selviää, että Venäjällä on aina ollut paska armeija ja epäpätevät sotilasjohtajat. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Kaarle XII vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Ruotsille läpihuutojuttu. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Napoleonia vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Ranskan johtamalle koalitiolle läpihuutojuttu. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Hitleria vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Saksalle läpihuutojuttu.
Silti nämä ylivoimaiset superarmeijat ottivat joka kerta kakkoseen Venäjän vanhanaikaiselta ja huonosti organisoidulta armeijalta, jonka johtavatkin olivat täysin epäpäteviä maalaistolloja.
Mutta eiväthän natsit tai Napoleon toisaalta onnistuneet valtaamaan Venäjää, vaan homma tyssäsi Moskovan porteille.
Ap
Grimberg. Sitä minä luin lapsena. .Se on noin 23-osainen kirjasarja maailmanhistoriasta.
Jotain tällaista tarvitset.
Mars kirjastoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu. Tietoa kumuloituu, kun lukee paljon. Sillä tiedolla voi sitten täyttää aukkopaikat. Yksittäistä teosta voi olla vähän vaikea suositella. Jos sua nyt vaikka kiinnostaa tuo Iivana Julman aika, niin suosittelen, että menet kirjastossa Venäjän (tai itä-Euroopan) historiaa käsittelevälle hyllylle ja katselet sieltä.
Niin, ehkä mitää oikopolkua ei ole. Tuntuu myös ettei asiat oikein jää edes muostiin jos niitä ei osaa yhdistää mihinkään. Olisi tosin helpottavaa jos olisi jokin kirja jossa näytettäisiin selkeästi eri aikakausien pukeutumistyylejä. Pitää varmaan tutustua historiaan enemmän...
Ap
Jos eri aikakausien pukeutumistyylit kiinnostavat, lue Kaari Utrion Bella Donna.
Vierailija kirjoitti:
Se ainakin historiaa lukemalla selviää, että Venäjällä on aina ollut paska armeija ja epäpätevät sotilasjohtajat. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Kaarle XII vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Ruotsille läpihuutojuttu. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Napoleonia vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Ranskan johtamalle koalitiolle läpihuutojuttu. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Hitleria vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Saksalle läpihuutojuttu.
Silti nämä ylivoimaiset superarmeijat ottivat joka kerta kakkoseen Venäjän vanhanaikaiselta ja huonosti organisoidulta armeijalta, jonka johtavatkin olivat täysin epäpäteviä maalaistolloja.
Koska näiden armeijoiden johtajat eivät ottaneet huomioon Venäjän armeijan ainaista liittolaista: talvea ja Venäjän luontoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu. Tietoa kumuloituu, kun lukee paljon. Sillä tiedolla voi sitten täyttää aukkopaikat. Yksittäistä teosta voi olla vähän vaikea suositella. Jos sua nyt vaikka kiinnostaa tuo Iivana Julman aika, niin suosittelen, että menet kirjastossa Venäjän (tai itä-Euroopan) historiaa käsittelevälle hyllylle ja katselet sieltä.
Niin, ehkä mitää oikopolkua ei ole. Tuntuu myös ettei asiat oikein jää edes muostiin jos niitä ei osaa yhdistää mihinkään. Olisi tosin helpottavaa jos olisi jokin kirja jossa näytettäisiin selkeästi eri aikakausien pukeutumistyylejä. Pitää varmaan tutustua historiaan enemmän...
Ap
On semmoisiakin kirjoja, joissa esitellään pukeutumistyylejä! Lisäksi voit katsella elokuvia. Vaikka elokuvat ovat aina elokuvia ja aikansa tuotteita, voi niistä saada ainakin osviittaa siitä, mitä sen ajan muoti oli.
Tavallaan ymmärrän, mitä tarkoitat. Olin aikoinani koulussa todella pettynyt historian opiskelun alkaessa, sillä olin ymmärtänyt oppiaineen luonteen eri tavalla. Kuvittelin, että olisimme opiskelleet, miltä eri aikoina missäkin näytti ja miten ihmiset elivät, kun tosiasiassa kouluissa opetettava historia rakentuu poliittisen historian ympärille. Listat siitä, missä järjestyksessä mihinkin maahan hyökättiin ja kuinka monta sotilasta kaatui missäkin taistelussa ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa eivät jääneet mieleeni. Sen sijaan eriväriselle pohjalle (merkki siitä, että teksti ei kuulu koealueeseen vaan on vain "lisätietoa") painetut tarinat Henri VIII:n vaimoista ja Kleopatran kohtalosta upposivat. Aloin jossain vaiheessa lukea historiallisia romaaneja, ja mukaansatempaavien ihmiskohtaloiden myötä kiinnostuin myös ns. virallisesta historiankirjoituksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ainakin historiaa lukemalla selviää, että Venäjällä on aina ollut paska armeija ja epäpätevät sotilasjohtajat. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Kaarle XII vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Ruotsille läpihuutojuttu. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Napoleonia vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Ranskan johtamalle koalitiolle läpihuutojuttu. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Hitleria vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Saksalle läpihuutojuttu.
Silti nämä ylivoimaiset superarmeijat ottivat joka kerta kakkoseen Venäjän vanhanaikaiselta ja huonosti organisoidulta armeijalta, jonka johtavatkin olivat täysin epäpäteviä maalaistolloja.
Koska näiden armeijoiden johtajat eivät ottaneet huomioon Venäjän armeijan ainaista liittolaista: talvea ja Venäjän luontoa.
Ehkä venäläiset ovatkin olleet fiksuja ja tietoisia Venäjän luonnon oikullisuudesta? Miksi satsata armeijaan kun luonto hoitaa hommat? Nykyään on tosin ohjukset ja lentokoneet... ...ja venäläisillä ydinohjuksia.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän, mitä tarkoitat. Olin aikoinani koulussa todella pettynyt historian opiskelun alkaessa, sillä olin ymmärtänyt oppiaineen luonteen eri tavalla. Kuvittelin, että olisimme opiskelleet, miltä eri aikoina missäkin näytti ja miten ihmiset elivät, kun tosiasiassa kouluissa opetettava historia rakentuu poliittisen historian ympärille. Listat siitä, missä järjestyksessä mihinkin maahan hyökättiin ja kuinka monta sotilasta kaatui missäkin taistelussa ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa eivät jääneet mieleeni. Sen sijaan eriväriselle pohjalle (merkki siitä, että teksti ei kuulu koealueeseen vaan on vain "lisätietoa") painetut tarinat Henri VIII:n vaimoista ja Kleopatran kohtalosta upposivat. Aloin jossain vaiheessa lukea historiallisia romaaneja, ja mukaansatempaavien ihmiskohtaloiden myötä kiinnostuin myös ns. virallisesta historiankirjoituksesta.
Juuri noin se menee minullakin :) Esim Venäjästä tiedän sen mitä olen lukenut vanhoista venäläisistä romaaneista. Historia tosiaan keskittyy hyvin paljon sotiin ja politiikkaan, mutta yleinen ilmapiiri ja usein syrjään. Jos kolmen sadan vuoden päästä suomalaiset pohtivat meidän aikaamme, heille varmaan jää mieleen vain jotkin poliittiset tapahtumat, vaikka pelkästää Pokemonilla on ollut suurempi vaikutus ihmisten arkeen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ainakin historiaa lukemalla selviää, että Venäjällä on aina ollut paska armeija ja epäpätevät sotilasjohtajat. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Kaarle XII vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Ruotsille läpihuutojuttu. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Napoleonia vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Ranskan johtamalle koalitiolle läpihuutojuttu. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Hitleria vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Saksalle läpihuutojuttu.
Silti nämä ylivoimaiset superarmeijat ottivat joka kerta kakkoseen Venäjän vanhanaikaiselta ja huonosti organisoidulta armeijalta, jonka johtavatkin olivat täysin epäpäteviä maalaistolloja.
Koska näiden armeijoiden johtajat eivät ottaneet huomioon Venäjän armeijan ainaista liittolaista: talvea ja Venäjän luontoa.
Luulisi nyt, että tuollaiset sotastrategian nerot osaisivat ottaa talven ja luonnon huomioon.
Tiedän tuon tunteen! Tosin olen todella kiinnostunut historiasta ja luen yms. aiheesta paljon, mutta käsittelen historiallisia tapahtumia ja henkilöitä juuri noin. Minun tarvii "nähdä" päässäni se koko ympäristö ja konteksti: kuvittelen pukeutumistyylit, arkkitehtuurin, käytössäännöt, uskonnot ja esim. sen, miten tyypillinen ihminen on reagoinut vaikka johonkin kyseiseen historian tapahtumaan. Ehkä olen myös visualisti oppijana, mutta tämä tapa todella tuo historian eloon :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään tehdään tosi hienoja dokkareita, joissa asioita käsitellään myös arjen historian näkökulmasta. Niissä poliittisen historian tapahtumat asettuvat melko jouhevasti selkeämmin hahmotettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tuon tunteen! Tosin olen todella kiinnostunut historiasta ja luen yms. aiheesta paljon, mutta käsittelen historiallisia tapahtumia ja henkilöitä juuri noin. Minun tarvii "nähdä" päässäni se koko ympäristö ja konteksti: kuvittelen pukeutumistyylit, arkkitehtuurin, käytössäännöt, uskonnot ja esim. sen, miten tyypillinen ihminen on reagoinut vaikka johonkin kyseiseen historian tapahtumaan. Ehkä olen myös visualisti oppijana, mutta tämä tapa todella tuo historian eloon :D
En jaksanut panostaa aloitukseeni, mutta JUURI tuota tarkoitin :) Kaikki se mistä yhteiskunta koostuu täytyy nähdä omin silmin! En ymmärrä miten joku pystyy hahmottamaan historiaa ilman ymmärrystä ympäristöstä, ilmapiiristä ja noista mainitsemistasi asioista. Ehkä me olemme kaikki erilaisia oppijoita?
Ap
Suosittelen neliosaista kirjasarjaa Suomalaisen arjen historia. Nimensä mukaisesti siinä kuvataan suomalaista arkea. Itse muistan ainakin kuvauksia savupirteistä, hollitalleista, siitä mitä syötiin, jotain rangaistuksista ja oikeudenkäynneistä. Sitä perusihmisen arkea. Toki vain Suomen näkökulmasta, mutta sekin auttaa kuvittelemaan aikakauden yleistä tilannetta.
Mukava että otit juuri Iivana Julman puheeksi, ap. Luin taannoin kyseistä miestä käsittelevän kirjan. Henri Troyat oli kirjoittajan nimi.
Siinä oli juuri sellaisia yksityiskohtia, joita kuvittelisin sinun kaipaavan. Kuten millaista ruokaa venäläinen ylimystö söi juhlissaan (kaalikeittoa ja muuta varsin maanläheistä), tai miksi naiset meikkasivat vahvasti.
Venäjän tapahistoria tuntuu olevan hyvin toisenlainen kuin länsimaiden.
Historialliset romaanit (sekä tietenkin oikeasti vanhat romaanit) ja niiden pohjalta tehdyt elokuvat ja telkkarin pukudraamasarjat auttavat luomaan ajankuvaa. Usein näissä on taustalla historiankirjoista tuttuja tapahtumia, mutta niitä tarkastellaan yksittäisten ihmiskohtaloiden kautta, jolloin niihin saa ihan erilaisen näkökulman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ainakin historiaa lukemalla selviää, että Venäjällä on aina ollut paska armeija ja epäpätevät sotilasjohtajat. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Kaarle XII vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Ruotsille läpihuutojuttu. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Napoleonia vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Ranskan johtamalle koalitiolle läpihuutojuttu. Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Hitleria vastaan, vaan Venäjän valtaaminen oli Saksalle läpihuutojuttu.
Silti nämä ylivoimaiset superarmeijat ottivat joka kerta kakkoseen Venäjän vanhanaikaiselta ja huonosti organisoidulta armeijalta, jonka johtavatkin olivat täysin epäpäteviä maalaistolloja.
Koska näiden armeijoiden johtajat eivät ottaneet huomioon Venäjän armeijan ainaista liittolaista: talvea ja Venäjän luontoa.
Eivät ne ihan ainaisia Venäjän liittolaisia ole tainneet olla. Mulle tulee ainakin mieleen eräs sota, jossa talvi ja luonto olivat nimenomaan Venäjän vihollisen puolella.
Venäjälle on moni yrittänyt, mutta järjettömiin välimatkoihin ja huoltoon se on aina kaatunut.
Jännä juttu. Tietoa kumuloituu, kun lukee paljon. Sillä tiedolla voi sitten täyttää aukkopaikat. Yksittäistä teosta voi olla vähän vaikea suositella. Jos sua nyt vaikka kiinnostaa tuo Iivana Julman aika, niin suosittelen, että menet kirjastossa Venäjän (tai itä-Euroopan) historiaa käsittelevälle hyllylle ja katselet sieltä.