Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin kouluttautua psykiatriksi
30.07.2016 |
Kauanko koulutus kaikkineen peruskoulun jälkeen yhteensä kestää? Mitä pitää ottaa lääkiksessä huomioon, pärjäävätkö siellä muut kuin rikkaista perheistä tulleet kympin tytöt?
Kommentit (32)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luepa tuolta:
http://www.opiskelupaikka.fi/Virtuaaliopo/Kysymykset/Psykiatrin-koulutus
En tiedä miten kurinalaisesti kasvatettu kympin tyttö kestää akateemista vapautta, vaara on että ns. mopo karkaa käsistä ja railakas opiskelijaelämä alkaa viehättää liikaa, kun se ennen on ollut kielletty hedelmä. Parempi opetella jo hyvissä ajoin kohtuullisuuteen kaikessa, niin opiskelussa kuin bailaamisessa.
Pohjana on ensin lääkärin koulutus, siihen erikoistuminen päälle. Eli olisko se n. 10 vuotta yhteensä? Ja pitää olla kiinnostus sekä lääketieteellisiin että psykologisiin asioihin. Hyvän psykiatrin pitää olla myös hyvä ihmisten kanssa eli kovat vaatimukset kaiken kaikkiaan.
Peruskoulun jälkeen?
Sen jälkeen yleensä kannattaa mennä lukioon. Se vie 3 vuotta. Jos pääsee ensimmäisellä yrittämällä lääkikseen, siellä ollaan vähintään 6 vuotta että valmistutaan lisuriksi. Sen jälkeen joutuu olemaan hetken töissä, minkä jälkeen on ajankohtaista erikoistuminen psykiatriaan, tämä paketti vie n.3 vuotta. 15-vuotiaana voi siis ajatella, että jos on onni, opiskelukyky ja äly myötä, niin 30-vuotiaana voi toimia psykiatrina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukio 3-4 vuotta + lääketieteen lisensiaatiksi 6-7 vuotta + psykiatriaan erikoistuminen 6-7 vuotta. Siitä laskemaan yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun jälkeen?
Sen jälkeen yleensä kannattaa mennä lukioon. Se vie 3 vuotta. Jos pääsee ensimmäisellä yrittämällä lääkikseen, siellä ollaan vähintään 6 vuotta että valmistutaan lisuriksi. Sen jälkeen joutuu olemaan hetken töissä, minkä jälkeen on ajankohtaista erikoistuminen psykiatriaan, tämä paketti vie n.3 vuotta. 15-vuotiaana voi siis ajatella, että jos on onni, opiskelukyky ja äly myötä, niin 30-vuotiaana voi toimia psykiatrina.
Töitä voi tosin tehdä suurimman osan ajasta (erikoistuminenhan on palkallista työtä ja jo perusopintovaiheessa voi muutaman vuoden jälkeen tehdä töitä), eli rahallisesti ei tule olemaan ongelma, vaikka opinnot kestävätkin kokonaisuutena kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä haluat kouluttautua epäpäteväksi puoskariksi? Eikö neurologia olisi huomattavasti parempi ja tieteellisesti pätevämpi erikoistumisala? Miksi lukea lääketiedettä ollenkaan, jos aikoo erikoistua hömppään... :D Eikö silloin kannattaisi pyrkiä ennemmin opiskelemaan psykologiaa, jos diipadaapa kiinnostaa? Kysyn vain ihan mielenkiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
0/5
Tämä ei ole mikään trolli/provo, vaan olen aivan tosissani asian suhteen. Olen koulussa sellainen 8-9 tyttö, vieraat kielet tuottavat hankaluuksia mutta muuten olen hyvä koulussa, etenkin äidinkielessä sekä fysiikassa ja kemiassa. Ihmisen terveys, mielenterveys ovat kiinnostaneet minua aina. Aspergerin syndroomani vuoksi pystyn omaksumaan valtavat määrät tietoa asioista jotka minua kiinnostavat. Tulen ihmisten kanssa ihan hyvin toimeen niin hassulle kuin se kuullostaakin, sillä syndroomani on onneksi vain lievä ja sen lisäksi minulla on ADHD, joka hieman hankaloittaa opiskelua mutta sen vuoksi olen sosiaalisempi kuin mitä assit yleensä ja myöskin lahjakkaampi. Kaikki eivät edes usko että minulla koko syndroomaa olisi, kun olen heidän mielestään sosiaalisesti sen verran lahjakas. Osaan ottaa muut huomioon ja olen hyvä kuuntelija, jos jollakin on joitain murheita niin kuuntelen parhaani mukaan enkä koskaan tuomitse tai vähättele toisen ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Psykiatri (AMK), 4 vuotta.
Psykiatsiseksi hoitajaksi tai psykologiksi kouluttautuu tuossa ajassa ja lukio täytyy olla käytynä. Psykiatri on lääkäri, erikoislääkäri ja kymmenisen vuotta menee siihen koulutukseen ja tutkinto tehdään yliopistossa ei ammattikorkeakoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0/5
Tämä ei ole mikään trolli/provo, vaan olen aivan tosissani asian suhteen. Olen koulussa sellainen 8-9 tyttö, vieraat kielet tuottavat hankaluuksia mutta muuten olen hyvä koulussa, etenkin äidinkielessä sekä fysiikassa ja kemiassa. Ihmisen terveys, mielenterveys ovat kiinnostaneet minua aina. Aspergerin syndroomani vuoksi pystyn omaksumaan valtavat määrät tietoa asioista jotka minua kiinnostavat. Tulen ihmisten kanssa ihan hyvin toimeen niin hassulle kuin se kuullostaakin, sillä syndroomani on onneksi vain lievä ja sen lisäksi minulla on ADHD, joka hieman hankaloittaa opiskelua mutta sen vuoksi olen sosiaalisempi kuin mitä assit yleensä ja myöskin lahjakkaampi. Kaikki eivät edes usko että minulla koko syndroomaa olisi, kun olen heidän mielestään sosiaalisesti sen verran lahjakas. Osaan ottaa muut huomioon ja olen hyvä kuuntelija, jos jollakin on joitain murheita niin kuuntelen parhaani mukaan enkä koskaan tuomitse tai vähättele toisen ongelmia.
Psykologi on ehkä lähempänä sitä mitä odotat työnkuvalta ja mitä kuvasta vahvuuksiasi
Lievä Aspergerin syndrooma ei estä sinua kouluttautumasta lääkäriksi. Mutta sinulle voisi kyllä sopia paremmin jokin toinen erikoisala kuin psykiatria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lievä Aspergerin syndrooma ei estä sinua kouluttautumasta lääkäriksi. Mutta sinulle voisi kyllä sopia paremmin jokin toinen erikoisala kuin psykiatria.
Samaa mieltä. Kirurgia tai radiologia ehkä myös anestesialääkäri, jos matikka sujuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0/5
Tämä ei ole mikään trolli/provo, vaan olen aivan tosissani asian suhteen. Olen koulussa sellainen 8-9 tyttö, vieraat kielet tuottavat hankaluuksia mutta muuten olen hyvä koulussa, etenkin äidinkielessä sekä fysiikassa ja kemiassa. Ihmisen terveys, mielenterveys ovat kiinnostaneet minua aina. Aspergerin syndroomani vuoksi pystyn omaksumaan valtavat määrät tietoa asioista jotka minua kiinnostavat. Tulen ihmisten kanssa ihan hyvin toimeen niin hassulle kuin se kuullostaakin, sillä syndroomani on onneksi vain lievä ja sen lisäksi minulla on ADHD, joka hieman hankaloittaa opiskelua mutta sen vuoksi olen sosiaalisempi kuin mitä assit yleensä ja myöskin lahjakkaampi. Kaikki eivät edes usko että minulla koko syndroomaa olisi, kun olen heidän mielestään sosiaalisesti sen verran lahjakas. Osaan ottaa muut huomioon ja olen hyvä kuuntelija, jos jollakin on joitain murheita niin kuuntelen parhaani mukaan enkä koskaan tuomitse tai vähättele toisen ongelmia.
Psykologi on ehkä lähempänä sitä mitä odotat työnkuvalta ja mitä kuvasta vahvuuksiasi
Miksi psykologi? Osaatko perustella? Ja miten psykologiksi sitten kouluttaudutaan ja kauanko se kestää?
Täällä sinulle ap ensimmäinen potilas!
Jos et omaksu vieraita kieliä, se tulee olemaan ongelma. Lääkärikoulutuksessa iso osa aineistosta on vieraskielistä. Psykiatriassa etenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä Aspergerin syndrooma ei estä sinua kouluttautumasta lääkäriksi. Mutta sinulle voisi kyllä sopia paremmin jokin toinen erikoisala kuin psykiatria.
Samaa mieltä. Kirurgia tai radiologia ehkä myös anestesialääkäri, jos matikka sujuu
Kirurgiaa voisin muuten harkita sillä en ole mitenkään herkkävatsainen, kestän nähdä verta ja olen huolellinen ja tarkka työssäni. Ainoa vaan että olen taipuvainen stressiin sekä herkkä luonteeltani, en tiedä kestäisinkö jos joku kuolisi tekemäni virheen vuoksi.
Täytyy olla kaiken asiaosaamisen lisäksi myös sopivan empaattinen ja hyvä sietämään tiettyä emotionaalista stressiä, koska voi joutua tekemisiin erittäin haastavien potilaiden kanssa. Tällöin täytyy pystyä myös halutessaan unohtamaan työasiat, ettei hankalat tapaukset pyöri päässä kaiken aikaa. Hyvällä psykiatrilla täytyy olla oma mielenterveys vahva, muuten homma voi käydä liian raskaaksi. Psykiatrit usein ovat kyllä itsekin vähän erikoisia tyyppejä, mutta se ei sinänsä haittaa varmaaan.
0/5