Miksi meitä naisia jotka emme halua sitoutua "epäillään"?
Tiesin jo lapsena etten koskaan tahdo mitään romanssia kummempaa. Ei avoliittoa, avioliitosta puhumattakaan. En usko että voisin edes seurustella. Ihmettelen suuresti miten valtaosa naisista tahtoo pariutua, mielestäni se on lähinnä luonnotonta.
Rakkaus ja kiintymys ovat väliaikaisia ja ne kuihtuvat. Sitten tapellaankin loppuelämä hammastahnatuubeista ja katsellaan pornoaddiktia vierellä. Todella romanttista.
Saan jatkuvasti kuulla kehotuksia hankkia mies tai "kyllä se sieltä löytyy" - mutta kun en halua löytää. Miksi sinkuksi jäävää naista ei uskota? Nykyään nainen pärjää taloudellisesti omillaan eikä ole syytä pitää vierellä pettävää sovinistia.
Kommentit (12)
Ketään ei voi pakottaa, mutta väitteesi:
Rakkaus ja kiintymys ovat väliaikaisia ja ne kuihtuvat..
Tämä kertoo enemmän omista ongelmistasi kuin muiden.
Jos haluat elää yksin senkus elät, mutta kerro kaikille avoimesti että näin toimit
Tee mitä haluat mutta kyllä ihmiset ovat luonnostaan uteliaita, minkä me luonnolllemme voimme. Ei siitä kannata suuttua, ehkäpä tuo reaktiosi kertookin siitä että alitajuisesti kaipaat suhdetta mutta jokin ongelma blockaa sinut näkemästä ongelman ydintä. On esimerkiksi ihmisiä jotka ovat sitoutumiskammoisia.
Minä en halua lapsia ja se on monelle hyvin vaikea ymmärtää.
Mutta itselläni on 15 vuoden onnellinen parisuhde, jossa välittäminen vain kasvaa. En tällä tarkoita, etteikö yksin olisi hyvä olla, vaan että löytyy myös onnellisia pitkiä parisuhteita, eli ei kaikki roiku suhteessa jossa tapellaan hammastahnasta. Sinulle yksin olo on varmasti paras ratkaisu (oma toiveesi), toisille se on olosuhteiden sanelemaa, toisilla on onnellinen parisuhde ja toiset ei saa vain erottua. Ei pidä arvostella suuntaan eikä toiseen.
Ilmiöllä on hyvin pitkät historialliset syyt. Ihmisen rooli yhteiskunnassa alkoi jo syntymähetkellä sen mukaan, syntyikö lapsi tyttönä vai poikana. Kun jokainen yksilö noudatti hänelle määrättyä roolia, jokainen tiesi oman paikkansa maailmassa. Vielä muutama sata vuotta sitten roolistaan poikkeavaa naista saatettiin pitää jopa noitana, joka tapauksessa hänessä täytyi olla jotain "pahaa" ja häntä piti varoa. Sukupuolirooleista on päästy eroon vasta muutama vuosikymmen sitten ja sen vuoksi vanhat asenteet elävät edelleen. Alitajunnassa, jos ei muuten. Parin sadan vuoden päästä kukaan ei ihmettele, jos nainen - tai mies - ei haluakaan elää näiden vanhojen roolien mukaan.
Ei siinä mitään jos ei halua sitoutua mutta vituttaa tollanen "kaikki miehet on pettäjäsikoja ja sovinistialkoholisteja ja pornoaddiktikusipäitä eikä mikään suhde voi olla onnellinen".
Ikisinkku tulee kertomaan millaista muilla on parisuhteissa. Vakuuttavaa!
Eikö tuo nyt ole ihan tilastojen valossakin aika yleistä, tuskin kukaan oikeasti ihmettelee. Sen kun jos tuolla tyylillä onnellinen olet ja niitä samanlaisia miehiä tuntuu ainakin tällä palstalla riittävän. Mutta hyväksy sinä myös se, että osa ihmisistä voi elää elämänsä ihan onnellisina parisuhteissa, niin ainakin minä teen.
En seurustele, koska olen sitoutumiskammoinen ja tarvitsen paljon omaa tilaa. Kaikki voittavat tässä, sekä minä että ne potentiaaliset kumppanit, jotka voivat etsiä sopivampaa naista. End of story. Ihastun välillä ja nautin siitä tunteesta, mutta siinäpä se. Täytyisi olla joustava ja kaikin puolin perfect match, että harkitsisin seurustelua.
En minä ainakaan epäile. Olit siis jo lapsena miesvihaaja ja varmistanut sinkkuuden jo ennen karvojen kasvua.
Itsellä on niin hyvä olla tasa-arvoisessa, arvostavassa parisuhteessa, jossa toisen kanssa voi jakaa kokemuksia, että ihmettelen,miksei jotain samankaltaista muutkin haluaisi. En kuitenkaan arvostele, kunnioitan ihmisten yksilöllisiä päätöksiä.
Eihän se mikään pakko ole seurustella, jos ei taho. Ihmetyttää vain tuo miesten syyllistäminen. Kyllä sitä naisissa ja miehissä on yhtä paljon vikaa ja molemmat osapuolet tuovat haastetta yhteiseloon.