Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten pian synnytyksen jälkeen aletaan tehdä asioita kuten ennen?
29.07.2016 |
Siis jos vaikka synnytän alatietä vauvan maanantaina ja pääsen kotiin sairaalasta keskiviikkona, niin miten nopeasti yleensä aletaan kotona taas imuroida, laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, mennä kauppaan jne?
Torstaina, perjantaina vai vasta viikonloppuna?
Vai tekeekö miehet alussa kaiken ja nainen vain makaa sohvalla vauva sylissä?
Kommentit (65)
Ennen vanhaan oli selvää, että nainen kävi saunassa synnyttämässä ja seuraavana päivänä jatkoi töitä heinäpellolla, navetassa ja kaikkialla siellä, missä normaalistikin.
Nykyään ajatellaan, että on hyvä olla vauvan kanssa ihokontaktissa mahdollisimman paljon, jotta maito nousee, vauva oppii imemään ja vuorovaikutus lähtee hyvin ja rauhallisesti käyntiin. Sohvalla ja sängyssä siis oikein käsketään makaamaan.
Mutta eihän mikään estä olemasta jalkeilla, jos oma vointi sen sallii. Kävelylläkin voi käydä, kunhan huolehtii siitä, ettei imetysvälit veny tai rinnat palellu tms. Jos ei imetä, voi tietenkin olla pidempään poissa, koska silloin lasta voi ruokkia myös isä tai joku muu.
"Tehdä asioita kuten ennen" voi jonkun mielestä tietysti tarkoittaa myös sitä, että voi nukkua silloin kun huvittaa, viihtyä ravintoloissa pilkkuun saakka, lähteä Andeille patikoimaan tai Karibian risteilylle aurinkokannelle drinkkejä siemailemaan, niin sitten tietty menee vähän pidempi aika, sanotaan nyt vaikkapa 2-20 vuotta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli selvää, että nainen kävi saunassa synnyttämässä ja seuraavana päivänä jatkoi töitä heinäpellolla, navetassa ja kaikkialla siellä, missä normaalistikin.
Nykyään ajatellaan, että on hyvä olla vauvan kanssa ihokontaktissa mahdollisimman paljon, jotta maito nousee, vauva oppii imemään ja vuorovaikutus lähtee hyvin ja rauhallisesti käyntiin. Sohvalla ja sängyssä siis oikein käsketään makaamaan.
Mutta eihän mikään estä olemasta jalkeilla, jos oma vointi sen sallii. Kävelylläkin voi käydä, kunhan huolehtii siitä, ettei imetysvälit veny tai rinnat palellu tms. Jos ei imetä, voi tietenkin olla pidempään poissa, koska silloin lasta voi ruokkia myös isä tai joku muu.
"Tehdä asioita kuten ennen" voi jonkun mielestä tietysti tarkoittaa myös sitä, että voi nukkua silloin kun huvittaa, viihtyä ravintoloissa pilkkuun saakka, lähteä Andeille patikoimaan tai Karibian risteilylle aurinkokannelle drinkkejä siemailemaan, niin sitten tietty menee vähän pidempi aika, sanotaan nyt vaikkapa 2-20 vuotta :D
Ei ollut selvää. Ennen naisella oli yleensä lapsivuodeaika (ei tietenkään kaikissa tapauksissa mahdollista), jolloin esim. naapurin akat tekivät työt ja äiti makasi sängyssä.
Ihan oman voinnin mukaan.
Esikoinen kun syntyi, oltiin kolme päivää sairaalassa. Kotimatkalla pyysin miestä pysäyttämään ja kävin kaupasta ostamassa liivinsuojuksia (en ollut tajunnut sellaisia tarvitsevani, tai tiennyt niiden olemassa olosta ennen synnytystä)
Ensimmäisenä iltana olin vähän väsynyt. Seuraavana päivänä tein jo kotitöitä ja kävin koiran kanssa pienen lenkin.
Kun toinen lapsi syntyi, oltiin sairaalassa 1,5 vrk. Päästiin kotiin ja lähdettiin anopin 50 vuotis synttäreille, vointi oli heti synnytyksen jälkeen hyvä ja energinen, mihinkään ei sattunut.
Jos tuntuu siltä että ei jaksa tai johonkin koskee, lepäile vaan niin pitkään kun tarvitsee.
Anna miehesi hoitaa kotityöt jos tiskit tai pölypallerot häiritsee.
Meillä mies oli siivonnut koko talon katosta lattiaan aina sinä aikana kun olin vauvan kanssa sairaalassa. Oli ihana palata siistiin kotiin
Ei minusta edes olisi ollut sohvalla makaajaksi, en kestäisi sellaista. Lapsi liinaan ja menoksi tai sitten vaunuihin nukkumaan ja lenkille, meillä molemmat ovat nukkuneet pitkiä unia vaunuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmantena päivänä tavanomaisesti sujuneesta alatiesynnytyksestä oli puutarhatöissä, kitkin rikkaruohoja, leikkasin pensaita. Ja tein kotitöitä sisällä muutenkin. Vointi hyvä, arki jatkuu vaikka vauva.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, ettei pitäisi miettiä vain äidin kuntoa, vaan myös vauvan parasta: nelipäiväisen kuuluisi olla äidin rinnalla melkeinpä vuorokauden ympäri, vaikka äiti fyysisesti pystyisikin puutarhatöihin. Se ensimmäisten päivien ja viikkojen pesimisvaihe on tärkeä vauvalle, imetyksen onnistumiselle ja kiintymyssuhteelle.
Mulla on neljä lasta, joten mikään pesiminen viikkokausia ei oikein tule kyseeseen. Vauva nukkuu paljon, joten siinä ehtii tehdä vaikka mitä ja silti myös nauttia vauvasta ja läheisyydestä. Imetin muuten jokaista 1-2 vuotta :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvaa vaan ei saisi heti viedä ulos niinkuin moni tuntuu tehneen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi varpajaisista tulee lakanapyykkiä?
Omilla aivoilla ajattelu sallittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu siitä miten synnytys menee ja vauvastakin. Meidän keskimmäinen oli "koliikkivauva" eli moniallerginen ja siinä ei kyllä pariin vuoteen eletty normaalia elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vauvaa vaan ei saisi heti viedä ulos niinkuin moni tuntuu tehneen.
Miksi ei saisi? Pöpöpelko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on nyt kotona 5pv vanha vauva ja itsellä olo on ihan normaali, käydään lenkillä, hoidan esikoisen ja kotityöt. Olen 26v ja alatiesynnytyksessä ei tullut repeämiä eikä edes nirhaumia, joten olin melkein saman tien kunnossa. Ainoastaan pari peräpukamaa ja yölliset jälkisupistukset imettäessä ovat vaivanneet 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvaa vaan ei saisi heti viedä ulos niinkuin moni tuntuu tehneen.
Miksi ei saisi? Pöpöpelko?
Keuhkoissa lapsivettä, talvella pitää olla jopa 2 viikkoa sisällä, totutella pikkuhiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksilöllistä. Ensimmäisen lapsen jälkeen en pystynyt viikkokausiin edes istumaan tai kävelemään. Toisen lapsen jälkeen olisin suunnilleen samantien ollut valmis vaikka maratonille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvaa vaan ei saisi heti viedä ulos niinkuin moni tuntuu tehneen.
Miksi ei saisi? Pöpöpelko?
Keuhkoissa lapsivettä, talvella pitää olla jopa 2 viikkoa sisällä, totutella pikkuhiljaa.
Jep mutta näin kesällä saa lähteä vaikka heti, kun huolehtii että lämpötila on sopiva. Toki kaupat ym. Missä on paljon ihmisiä kannattaa vältellä, mutta vaunulenkille ei ole estettä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvaa vaan ei saisi heti viedä ulos niinkuin moni tuntuu tehneen.
Miksi ei saisi? Pöpöpelko?
Keuhkoissa lapsivettä, talvella pitää olla jopa 2 viikkoa sisällä, totutella pikkuhiljaa.
Jep mutta näin kesällä saa lähteä vaikka heti, kun huolehtii että lämpötila on sopiva. Toki kaupat ym. Missä on paljon ihmisiä kannattaa vältellä, mutta vaunulenkille ei ole estettä
Kesälläkin viikko sisällä.
Kesävauvan saa viedä heti ulos, talvivauvaa ruvetaan totuttelemaan ulkoilmaan vähitellen. Meillä lapset ovat syntyneet keväällä ja heti on aloitettu vaunulenkit, koska lämpöä on ollut yli 10 astetta.
Vierailija kirjoitti:
No älä ainakaan ole siinä uskossa, että alatien jälkeen ponkaiset heti sairaalasängystä ja olet elämäsi kunnossa. Itse olin 3 päivää sairaalassa täysin lamaantuneena kivusta synnytyksen jälkeen. En pystynyt nostamaan vauvaa tai vaihtamaan vaippoja saati kävelemään tai istumaan. Voi toki olla että pääset helpommalla, mutta mulla oli vähän vähemmän zombiolo ehkä kuukausi synnytyksen jälkeen. Valmista siis miestä siihen tai hanki muita apujoukkoja. Ja tee pakastin valmiiksi täyteen ruokaa. Alku vauvan kanssa voi olla siis aika kauheaa, vielä jos tulee päälle imetysvaikeuksia ym.
Sori kauhuskenaariot, mutta oikeesti ei kannata liikaa vauva-ajalta.
Kannattaa toki varautua tähän, mullakin oli esikoisen synnyttyä vähän samat fiilikset. Mutta kolmannella kerralla kyllä ponkaisin synnytyssalista reippaasti osastolle. Että ei kannata silti pelätä pahinta, voi mennä ihan hyvinkin.
Miksi mä luen näitä keskustaluja vaikka oon 22 ja en oo hankkimassa lapsia varmaan koskaan :D
Aika jännää, ennen vanhaa naisilla ei yleensä ollut minkäänlaista omaa aikaa, vaan piti painaa tukka putkella pellolla ja pirtissä, mutta kun vauva syntyi, suotiin ns. lapsivaimolle parin kolmen viikon lepo, jotta hän ehti toipua synnytyksestä. Nyt kilpaillaan sillä, kuka ehtii ensimmäisenä suursiivouksen tai perunankaivun kimppuun. Hyvät naiset, älkää pitäkö kiirettä, kotityöt eivät karkaa mihinkään. Teette sitten kun jaksatte. Ja suostukaa ottamaan vastaan apua. Älkää leikkikö marttyyria.
Vierailija kirjoitti:
No älä ainakaan ole siinä uskossa, että alatien jälkeen ponkaiset heti sairaalasängystä ja olet elämäsi kunnossa. Itse olin 3 päivää sairaalassa täysin lamaantuneena kivusta synnytyksen jälkeen. En pystynyt nostamaan vauvaa tai vaihtamaan vaippoja saati kävelemään tai istumaan. Voi toki olla että pääset helpommalla, mutta mulla oli vähän vähemmän zombiolo ehkä kuukausi synnytyksen jälkeen. Valmista siis miestä siihen tai hanki muita apujoukkoja. Ja tee pakastin valmiiksi täyteen ruokaa. Alku vauvan kanssa voi olla siis aika kauheaa, vielä jos tulee päälle imetysvaikeuksia ym.
Sori kauhuskenaariot, mutta oikeesti ei kannata liikaa vauva-ajalta.
Ai jaa? Kyllä vaan täällä sairaalassa oli oletus, että sieltä sairaalasängystä heti ponkaistiin ylös. Tokihan siellä joitakin sektiopotilaita yms. oli, joille vaikka ruoka vietiin sänkyyn asti, mutta suurin osa ei todellakaan missään sängyssä vaan makoillut. Vaipat vaihdettiin itse jne.
Itse esimerkiksi kävelin pian (alatie)synnytyksen jälkeen salista ihan omin jaloin vuodeosastolle (ja jo sitä ennen olin käynyt pikaisesti suihkussa). Näin nyt suurimman osan kohdalla. Ihmeellisiä kauhuskenaarioita tosiaan viljellään.
Alue: Aihe vapaa
Nyt ei kyllä auennut, miksi se on turhaa.