Lue keskustelun säännöt.
Kielitoimiston järjettömimmät suositukset
27.07.2016 |
Mitkä kielitoimiston suositukset ovat niin järjettömiä, että niistä voisi luopua?
Minun mielestäni kantarelli voitaisiin hyvin kirjoittaa kanttarelli, vaikka kielitoimisto on kanssani eri mieltä. Perusteluni:
1. Google-hakujen perusteella kanttarelli on lähes yhtä yleinen kuin kantarelli.
2. Suomea kirjoitetaan pääsääntöisesti kuten sitä lausutaan. Jos kanttarelli hyväksyttäisiin, koululaisilla olisi yksi poikkeus vähemmän opittavana ja he voisivat oppia jotain hyödyllisempää sen tilalla. Opettajille jäisi enemmän aikaa varsinaisen viestinnän kuin knoppien opettamiseen.
3. Ketkä muut kuin pedantit valittavat kanttarelli-kirjoitusasusta?
4. Onko mitään järkiperäistä syytä vaatia kansaa kirjoittamaan, saati lausumaan kantarelli?
Mitkä kielitoimiston suositukset ovat teidän mielestänne järjettömiä?
Kommentit (85)
No pitäisikö sitten esim. tervetuloakin saada kirjoittaa myös tervettuloa, koska niin se yleensä lausutaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon melua nyt yhdestä kantarelli-sanasta. Kuten jo todettiin, Kielitoimiston sanakirja hyväksyy molemmat muodot, niin missä on ongelma? Kirjoita kanttarelli niin moneen tekstiin kuin ikinä keksit. Ei edes yo-kirjoituksissa voi ottaa virhettä, koska Kielitoimiston sanakirja antaa molemmat muodot.
Deskriptiivisenä kielitieteilijänä olen sitä mieltä, että luonnollisia sääntöjä, joita puhujat noudattavat vaistomaisesti, tulee vaalia, kun taas niistä kielenhuollon laatimista keinotekoisista säännöistä, joilla ei ole mitään viestintäarvoa ja joilla ei ole kansan enemmistön tukea, tulisi luopua.
Kielen ensisijaisena tehtävänä on viestintä. Kieltä tulisi huoltaa siten, että viestintä olisi mahdollisimman tehokasta. Mutta kantarelli pro kanttarelli -suositus ei edistä viestintää, vaan se on turha knoppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kielitoimiston suosituksissa on aina järkeä.
Ok. Perusteletko miksi kantarelli on järkevämpi kuin kanttarelli, vaikka 99 % ääntää sen jälkimmäisellä tavalla.
Kantarelli on sienen kansainvälinen nimitys (vs. suomenkielinen nimitys keltavahvero). Kaikissa kielissä se kirjoitetaan yhdellä t:llä (tai th-yhdistelmällä). Ei ole mitään perustetta sille, että suomessa sana kirjoitettaisiin toisin.
Lainasanatkin pyritään kyllä suomessa kirjoittamaan samalla tavalla kuin äännetään. Meillähän perinteisesti juuri lisätään kirjaimia vierasperäisiin sanoihin. Ajatellaan esimerkkinä vaikka mikroskooppi, teleskooppi yms., ei niissäkään ole kahta p:tä muissa kielissä.
Vierailija kirjoitti:
No pitäisikö sitten esim. tervetuloakin saada kirjoittaa myös tervettuloa, koska niin se yleensä lausutaan?
Sanojen välillä on kyllä tauko "terve_tuloa" mutta en ole kyllä kuullut että oikeasti lausuttaisiin terveTTuloa. Jossain murtessa ehkä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannatan - ja syön - kantarelleja.
t. Musti-, mansi- ja puolukoita ynnä juolukoita
Vierailija kirjoitti:
No pitäisikö sitten esim. tervetuloakin saada kirjoittaa myös tervettuloa, koska niin se yleensä lausutaan?
Tervetuloa vs tervettuloa on eri juttu kuin kantarelli vs kanttarelli.
Tuskin kukaan kirjoittaa tervettuloa, vaikka suurin osa lausuu sen tuolla tavalla. Kaikki tietävät, että loppukahdennusta ei merkitä.
Kantarelli vs kanttarelli taas johtuu vierasperäisten sanojen kirjoitusasun vakiintumattomuudesta. Kirjoitusasu kanttarelli on yleinen, koska oikeinkirjoituksen säännöllistämiselle on painetta. Lisäksi kantarelli on yksittäispoikkeus, toisin kuin esimerkiksi tervetuloa ja hernekeitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kielitoimiston suosituksissa on aina järkeä.
Ok. Perusteletko miksi kantarelli on järkevämpi kuin kanttarelli, vaikka 99 % ääntää sen jälkimmäisellä tavalla.
Kantarelli on sienen kansainvälinen nimitys (vs. suomenkielinen nimitys keltavahvero). Kaikissa kielissä se kirjoitetaan yhdellä t:llä (tai th-yhdistelmällä). Ei ole mitään perustetta sille, että suomessa sana kirjoitettaisiin toisin.
Suomea toki yleensä äännetään, kuten kirjoitetaan. Joskus kuitenkin kirjoitetaan yksöiskonsonantti mutta äännetään kaksoiskonsonantti.
Sanopa se! [sanoppa]
Sydämen asia [sydämmen]
Menin internetiin [internettiin].
Kantarelli kuuluu samaan sarjaan. Äännetään [kanttarelli] mutta kirjoitetaan kantarelli.
Ilman kielitoimistoa jokainen voisi kirjoittaa kaiken, kuten lystää, ja lopulta kieli olisi hajonnut tuhansiin variantteihin ja yhtenäinen suomen kieli kadonnut. Tiettyä normatiivisuutta tarvitaan vielä 2000-luvullakin.
Niimppä! ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kielitoimiston suosituksissa on aina järkeä.
Ok. Perusteletko miksi kantarelli on järkevämpi kuin kanttarelli, vaikka 99 % ääntää sen jälkimmäisellä tavalla.
Kantarelli on sienen kansainvälinen nimitys (vs. suomenkielinen nimitys keltavahvero). Kaikissa kielissä se kirjoitetaan yhdellä t:llä (tai th-yhdistelmällä). Ei ole mitään perustetta sille, että suomessa sana kirjoitettaisiin toisin.
Suomea toki yleensä äännetään, kuten kirjoitetaan. Joskus kuitenkin kirjoitetaan yksöiskonsonantti mutta äännetään kaksoiskonsonantti.
Sanopa se! [sanoppa]
Sydämen asia [sydämmen]
Menin internetiin [internettiin].
Kantarelli kuuluu samaan sarjaan. Äännetään [kanttarelli] mutta kirjoitetaan kantarelli.
Ilman kielitoimistoa jokainen voisi kirjoittaa kaiken, kuten lystää, ja lopulta kieli olisi hajonnut tuhansiin variantteihin ja yhtenäinen suomen kieli kadonnut. Tiettyä normatiivisuutta tarvitaan vielä 2000-luvullakin.
Normatiivisuuden säilyttäminen ei silti tarkoita, etteikö joitakin sääntöjä voitaisi välillä viilata. Kielen muutos on joka tapauksessa väistämätöntä, ja olisi hyvä, etteivät puhe- ja kirjakieli etääntyisi liian kauas toisistaan.
Mielestäni esimerkiksi sään ja kelin merkityseron säilyttäminen on tärkeää, kun taas kantarelli-kirjoitusasun säilyttäminen ei ole lähellekään niin tärkeää.
Se, mikä edistää viestintää, tulee hyväksyä. Se, mikä haittaa viestintää, tulee torjua.
Normina tulisi mielestäni pitää sitä, mitä enemmistö käyttää kirjoitetussa kielessä ja mikä edistää viestintää. Muuten kirjakielen hallitseminen jää vain pienen eliitin taidoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kantarelli sikseen, oma suosikkini on roll-on deodorantille tarjottu kieppo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muffinsi, muffinssi vakiintui puheeseen, mutga on Kielitoimiston määräyksestä muffini.
Ymmärrän kyllä, että on englanniksi a muffin, mutta on hyvin käytetty tuo s-muoto.
Know how = taitotieto (ei jo vakiintunut muoto tietotaito).
Klassikko: suomen kieli. Ei järkeä.
Joo tuo muffinssi oli ihan outo päätös kun sana oli jo vakiintunut, vrt. shortsit (=kaksoismonikko), tuonkin pitäisi olla shortit jos mennään samalla kaavalla.
Shortseja ja muffineita ei voi verrata. Sanoilla shorts ja short on eri merkitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kantarelli sikseen, oma suosikkini on roll-on deodorantille tarjottu kieppo.
Kielitoimisto on luopunut kieppo-suosituksesta. Kieppoa ei edes enää ole Kielitoimiston sanakirjan uusimmassa painoksessa eikä nettiversiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kantarelli sikseen, oma suosikkini on roll-on deodorantille tarjottu kieppo.
Kielitoimisto on luopunut kieppo-suosituksesta. Kieppoa ei edes enää ole Kielitoimiston sanakirjan uusimmassa painoksessa eikä nettiversiossa.
Voi ei. Olisin niin toivonut kiepon juurtuvan suomen kieleen :'( niin symppis sana, kuin peippo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että vaikutelmaa ilmaisevien verbien yhteydessä hyväksytään ablatiivin lisäksi myös allatiivin käyttö. Esim. "ilma tuoksuu hyvältä/hyvälle". Molemmat ovat oikein.
Tästä voi aiheutua väärinymmärryksiä. Esim. "ruoka maistuu koiralle" voi tarkoittaa kahta asiaa: sitä, että koira syö hyvällä ruokahalulla tai että ruoka maistuu koiralta.
Vierailija kirjoitti:
Se, että vaikutelmaa ilmaisevien verbien yhteydessä hyväksytään ablatiivin lisäksi myös allatiivin käyttö. Esim. "ilma tuoksuu hyvältä/hyvälle". Molemmat ovat oikein.
Tästä voi aiheutua väärinymmärryksiä. Esim. "ruoka maistuu koiralle" voi tarkoittaa kahta asiaa: sitä, että koira syö hyvällä ruokahalulla tai että ruoka maistuu koiralta.
Tämä on yksi sellainen distinktio, jonka olisin halunnut säilyvän pidempään.
Mutta koska kansa sanoo itsepintaisesti "maistuu hyvälle" tarkoittaessaan "maistuu hyvältä", tämä lienee menetetty tapaus. Siksi kielitoimistokin taipui.
Kielitoimiston pahimpia mokauksia on alkaa satamaan -muodon salliminen. Puhtaan ja yhdenmukaisen kielen vaaliminen takaa, että viestiminen on selkeää ja samalla tavalla yhteisesti ymmärrettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa kantarelli asiassa olen samaa mieltä.
Mutta monet haluaisi melkein kaikki säännöt uusiksi tyyliin vielä - viellä, kuulostaa - kuullostaa. Nykyään monet nuoret eivät osaa kirjoittaa kunnolla suomea. Kauan on kauvvan (ihan oikeasti) , jos on jonkun kanssa niin se on aina Jukankaa, anninkaa. Aina yhteen. Paraskaveri, enään ym. Some on romuttanut ihmisten oikeinkirjoituksen.
Pakko sanoa tuosta "Jukankaa, Anninkaa" kohdasta, että rakkaassa sukulaiskielessämme virossa on olemassa tällainen sijamuoto (jonkun kanssa= sana+ga). Siispä todennäköisesti se on löytynyt/löytyy edelleen joistain suomen murteista! Suomen yleiskieli on vain nippu sopimuksia, jotka on tehty eri murteiden säännöistä, nekin lähinnä Varsinais-Suomen alueelta.
Vierailija kirjoitti:
Kielitoimiston pahimpia mokauksia on alkaa satamaan -muodon salliminen. Puhtaan ja yhdenmukaisen kielen vaaliminen takaa, että viestiminen on selkeää ja samalla tavalla yhteisesti ymmärrettävissä.
Savolaisena en ole koskaan ymmärtänyt miksi meitä sorretaan. Itämurteiden puhekielessä käytetään aina verbiparia alkaa -maan/-mään ja jouduin kirjoittaessa aina tarkastamaan nuo verbiparit huolella. Onneksi nykyään ei tarvitse!
Vierailija kirjoitti:
Kielitoimiston pahimpia mokauksia on alkaa satamaan -muodon salliminen. Puhtaan ja yhdenmukaisen kielen vaaliminen takaa, että viestiminen on selkeää ja samalla tavalla yhteisesti ymmärrettävissä.
"Alkaa sataa" vs "alkaa satamaan" on murre-ero. Toinen esiintyy lounaismurteissa, toinen itämurteissa. Kumpaakin on esiintynyt ainakin 1600-luvulta lähtien.
Suomen kirjakieli on sekoitus eri murteita. Normi, jonka mukaan piti kirjoittaa "alkaa sataa" eikä "alkaa satamaan", on varsin mielivaltainen eikä sille ole kielitieteellistä perustetta. Kyseinen normi tuli vasta 1815. Mitä haittaa siitä olisi ollut, jos molemmat olisivat aina olleet yhtä hyväksyttyjä kirjakielessä? Ne tarkoittavat samaa asiaa ja kyseessä on samanlainen vaihtelu kuin vaikkapa tapauksessa "keritä syödä" vs "keritä syömään".
Kantarelli on sienen kansainvälinen nimitys (vs. suomenkielinen nimitys keltavahvero). Kaikissa kielissä se kirjoitetaan yhdellä t:llä (tai th-yhdistelmällä). Ei ole mitään perustetta sille, että suomessa sana kirjoitettaisiin toisin.
Suomea toki yleensä äännetään, kuten kirjoitetaan. Joskus kuitenkin kirjoitetaan yksöiskonsonantti mutta äännetään kaksoiskonsonantti.
Sanopa se! [sanoppa]
Sydämen asia [sydämmen]
Menin internetiin [internettiin].
Kantarelli kuuluu samaan sarjaan. Äännetään [kanttarelli] mutta kirjoitetaan kantarelli.
Ilman kielitoimistoa jokainen voisi kirjoittaa kaiken, kuten lystää, ja lopulta kieli olisi hajonnut tuhansiin variantteihin ja yhtenäinen suomen kieli kadonnut. Tiettyä normatiivisuutta tarvitaan vielä 2000-luvullakin.