Millaista elämäsi oli viisi vuotta sitten?
Kommentit (37)
5 vuotta sitten tienasin 48000€/vuosi, nyt työttömänä ja mietin että mitähän seuraavaksi tekisi kun ei omalla alalla ole hommia.
2011, olin toista vuotta AMKssa, koira pahimmassa murkkuiässä. Vapaa-aika meni koiran lisäksi koneella pelaamiseen. Asuin kaukana perheestä pienessä yksiössä.
2016, valmistunut ja eri alalla töissä. Paikka silti vakituinen ja mukava. 2 koiraa, hyvä parisuhde. Vapaa-aika menee lenkillä ja jonkin verran myös pelaten tai leffoja katsellen. Olen myös paljon sosiaalisempi kuin ennen ja kavereita on enemmän.
5 vuotta sitten olin koulukiusattu, asuin päihdeongelmaisen vanhempani kanssa, oli huono itsetunto ja ylipainoa
Nyt asun omillani, olen hoikka, huono itsetunto, syrjäytynyt, yksinäinen
5 vuotta sitten käytin liikaa alkoholia ja huumeita. Opiskelin lukiossa ja olin töissä. Parisuhteeni oli liikaa sidoksissa alkoholiin ja kamaan.
Nyt opiskelen yliopistossa, minulla on ihania, kunnollisia ja määrätietoisia ystäviä. Olen töissä. Harvoin käytän alkoo ja huumeita en enää käytä. Parisuhde on hyvä ja kumppani tuo musta esille parempia puolia. Elämä on paljon monimuotoisempaa :)
Viisi vuotta sitten olin juuri palannut takaisin työelämään nuorimman lapsen äitiyslomalta. Olo oli sekä iloinen että haikea; oli ihanaa palata omien työprojektien äärelle mutta toisaalta oli haikeaa, sillä tiesin, että en enää ole "kotiäitinä" lasten kanssa kuin lomien aikaan.
Surullinen. Olin juuri läheisen ihmisen menettänyt äkillisesti. Tuntui, että onko yhtään millään loppujen lopuksi yhtään mitään merkitystä, koska kaikki täältä lähdetään joskus kuitenkin.
Vähitellen päivä kerrallaan selvisin siitä eteenpäin, elämän jatkuessa omalla painollaan, uuden kesän tultua seuraavana vuonna ja muidenkin asioiden tapahduttua.
Elin unelmaelämää. Matkustelimme miehen kanssa minkä yliopistolta ehdin, vietimme paljon aikaa yhdessä, nukuin sunnuntaisin pitkään... Nyt olen kahden pienen lapsen äiti ja jumissa Suomessa :D
Yläaste alko ja sain ekan poikaystävän :D jouduin lopettaa ratsastuksen :/ sain paljo uusii kavereit yläasteel ja tuntu et oon jo iso ku täytin 13 :D oli kivaa ja chillii :)
Ei eroa muuten paitsi että nykyään mulla on lääkitys masennukseen ja unettomuuteen. Muuten kaikki AIVAN samanlaista. Yhtä masentunut, ruma ja yksinäinen olen kuin viisi vuotta sitten.
Hyvä silloin, mutta vielä parempi nyt.
Vaimo oli just valmistunu ja itse opiskelin, joten vaimon tulojen myötä elitaso tuntui nousseen huimasti opiskelujen jälkeen. Nautitiin kauniista kesästä yhdessä viikonloppuisin. Tuo oli myös viimeinen kesä kahdestaan. Keväällä syntyi esikoinen. Tuota 5 vuoden takaista kesää muistellaan usein. Se oli ehkä elämämme parasta aikaa, vaikka nykyisessäkään ei ole valittamista..
Olin 10vuotias napero, eipä ihmeempiä :D
Elämä oli täsmälleen samanlaista kuin nytkin. Olen melko varma, että viisi vuotta sitten istuin tässä samassa tuolissa ja samassa asennossa kuin juuri nyt.
2011, olin 13 vuotias. Ajatukset pyöri tosi paljon omassa ulkonäössä ja kriiseilin iha hirmu paljon siitä että miltä näytän, mitä vaatteita käytän ja mitä muut musta ajattelee. Koulu meni vähän huonosti ja sosiaalista elämää ei pahemmin ollut (ei itseasiassa koko yläasteen ainaka..). Riitelin tosi paljon äidin kanssa ja toivoin vain että yläaste loppuu ja pääsen kotoa pois.
2016.. 18 vuotias nyt, syksyllä 19. Erosin poikaystävästäni. Oltiin 2014 lähtien yhdessä. Sain juuri ammattikoulun purkkiin ja teen nyt oman alan töitä. Itsetunto on huomattavasti parempi enkä enää mieti, että mitä muut musta ajattelee. Äidin kanssa välit on todella hyvät! Eli kai tässä vuosi vuodelta parempaan päin mennään joka asiassa :) paitsi toki poikaystävän huolisin takaisin, ikävä :(
Olin juuri palailemassa ä-lomalta takaisin töihin. Vielä muutama viikko ihanaa lomaa jäljellä.
Ei oikeastaan mikään ole muuttunut, lapsi vaan on jo menossa eskariin.
5 vuotta sitten olin valmistunut yliopistosta, töissä, kahden lapsen äiti ja naimisissa. Niin ja asuin ensimmäisessä omistusasunnossa. Illat täyttyivät lasten harrastuksiin kuskaamisista.
Nyt viisi vuotta myöhemmin työpaikka on vaihtunut, saan tehdä enemmän etätöitä. Mies on sama, lapset ovat kasvaneet, mutta asuvat vielä kotona. Asuntokin on sama. Nyt on omia harrastuksia roppakaupalla, kun lapsia ei enää tarvitse kuskata harkkoihin. Aika samanlaista elämää kuin ennenkin. Ehkä olen vähän rennompi kuin ennen.
Koko elämä on muuttunut ja parempaan suuntaan