Minkä ikäisten lasten kanssa on omatoimista ja leppoisaa,

Mikä siinä koulun alussa helpottaa? Aika pieniä nuo mielestäni ovat ja sekin on hankalaa kun ei ole ketään katsomassa perään ja pitäisi pitkät iltapäivät yksin pärjätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

8-vuotias tossa juuri tekee vohveleita aamiaiseksi. Helppoa, rentoa ja omatoimista. Mitä laiskempi äiti, sen reippaammat lapset.

Sinun lapset hoitavat tietenkin läksyt itsenäisesti ja heräävät omatoimisesti valmistaen terveellisen ja ravitsevan aamupalan.

Varmaan se on asennekysymyskin. Lapset ovat osa elämää, kun ne on siihen halunnut niiden kanssa eletään yhdessä. Ihmisillä on voimakas yhteenkuuluvuuden tarve, tarve löytää oma, tärkeiden ihmisen piiri joiden kanssa kokee elämänsä mielekkääksi. Täällä palstoilla juuri ne ilman tuota piiriä jääneet kirjoittavat yksinäisyydestään ja rakkauden kaipuustaan.  Jos ihmisellä on kaikki aika tehdä mitä vaan YKSIN, ei se niin kivalta tunnukaan.  Minusta kahden vaippaikäisen kanssa elämä oli aika raskasta univajeen takia, vaikka olikin antoisaa, siitä eteenpäin elämä hepotti. MInusta on ollut mukavaa viettää aikaa lasteni kanssa, en noita aamupalan laittoja, harrastuksiin kuskauksia tai läksyissä auttamisia ajatellut, että ovat pois minun elämästäni, ne oivat minun elämää samalla lailla kuin haasteellinen työ ja antoisat harrastuksetkin.

Eli aika suhteellista taitaa olla tämäkin asia kuitenkin.

Aikuisten lasten