Vauvavakuutus - ottaako vai ei?

Ei ole myöskään itsestään selvää, että sen vakuutuksen raskausaikana saa! Joku pieni poikkeama raskauden kulussa, niin vakuutusyhtiö laskee riskin ja vakuutusta ei tule - esim. sokerit koholla, sikiön kasvunseuranta yms..! Vakuutuksen hinnalla käy jo yksityiselläkin!

Meillä oli n,15putket +kita- ja nielurisat ja muutakin riesaa.Ilman vakuutusta lapsi( nyk.aikuinen)olisi puoli kuuro.Hinta sellaset a'3000 mk/putket .Julkisella ei ikinä olisi onnistunut.Pointti on,että et voi etukäteen tietää.

Ja ennenkuin joku kysyy,diagnoosi liimakorva ja tod.näk ko.korvalääkärin ennätys

Toisille vakuutus voi olla hyvä, toisille turha. Oma tuntuma yksityisistä lääkäreistä on, jotta tutkivat kyllä kaiken mahdollisen, vaikka varmuuden vuoksi. Tutkimusten määrä riippuu siitä, onko maksaja asiakas itse, vai työterveyshuollon kautta lähete. Miksi lääkäri kesken tapaamisen muuten edes viitsii ensin vilkaista, onko lähete vai ei? Ja jos hätääntyneet vanhemmat vaativat antibioottia lapselle korviin, kyllä lääkäri kirjoittaa reseptin. Muuten asiakas vaihtaa lääkäriä, jos diagnoosi ei ole oikea. Ja sitten sanotaan että ensimmäinen läkäri ei tiedä mitä tekee.

Meillä kolme lasta, ei vakuutuksia. Pari kertaa on jonotettu terveyskeskuksessa vähän pidempään, mutta siltikään ei ole kertaakaan mietitty, olisiko sittenkin pitänyt ottaa lapsille vakuutuksia. Ja jos sairastuisivat vakavammin, kyllä kunnallisellakin hoitoon pääsee. Aina tarvittaessa. Eikä valintaa ohjannut raha. Olisi olut varaa, vaan emme nähneet tarpeelliseksi.

Me otettiin vakuutus mutta vasta syntymän jälkeen. Ei tuo nyt hirveitä ole maksanut, jotain parisensataa vuodessa. Siitä oli poisrajattu lonkkaluksaation jälkitila 10 vuoden ajalta, mikä nyt ei mitään haitannut. Tytöllä oli syntyessään lonkkaluksaatio, joka hoidettiin ja sen jälkeen mitään vaivoja ei ole ollut. 

Miksi ihmisillä on sellainen käsitys, ettei yksityiselle voi mennä ilman vakuutusta? Ei se nyt niin poskettoman kallista ole! Me ollaan koko ajan käyty yksityisellä aina tarvittaessa (ei joka vuosi) ja ainoastaan yhden kerran on saatu vakuutuksesta korvauksia tämän 15 vuoden aikana. Silloin kyseessä oli joku syylän jäädytyshoito, jonka puolesta käytiin muutama kerta niin että vakuutuksen omavastuu ylittyi. Muut käynnit ovat olleet yksittäisiä ja jääneet omavastuun (150€) alle. 

Eniten rahaa on mennyt hammaslääkäriin (vaikea alku, ihan omaa syytä, paikattiin kauhea määrä reikiä nukutuksessa, sen jälkeen tiheät käynnit monen vuoden ajan) ja oikomahoitoon, joita vakuutus ei tietenkään korvaa. Puheterapiaankin meni jotain 500€, sitäkään vakuutus ei korvannut. Toinen iso menoerä on ollut silmälasit. Tuhansia euroja on mennyt siis tällaisiin menoeriin, joita vakuutus ei korvaa. Ja vakuutuksen periaatteessa korvaamiin (mutta jäänyt omavastuun alle) on mennyt varmasti alle 2000€ tämän 15 vuoden aikana. Vakuutukseen on maksettu jotain 3000€ joten meidän kohdalla se ei ole ollut taloudellisesti kannattava. Mutta parempi näin, että lapsi on ollut suht terve. Vakuutus otettiin siltä varalta, että tulee joku kauhea korvatulehduskierre tai muu isompi juttu, mutta näiltä on onneksi säästytty.

Jos talous ei kestä jotain 200 euron yllättävää menoa, niin kannattaako edes lasta hankkia? Vakuutus kannattaa ottaa sitten isompien katastrofien varalle ja sen saa halvemmalla, kun ruuvaa omavastuuta suuremmaksi.

Vaikka meillä on lasten hampaisiin mennyt vähintään 5000€, niin ei ne maksut ole kerralla tullut. Suurin lasku oli reikien paikkaus nukutuksessa, mutta ei sekään ollut kuin 1000€. Muut kulut ovat tulleet tipoittain, 100-400 euron erissä. Kyllä tällaiset pitää pystyä maksamaan omasta pussista, koska julkinen hampaidenhoito on joillain paikkakunnilla aivan luokatonta ja lapsilla karies etenee todella nopeasti. Lisäksi aikuisena tehty oikomahoito on paljon vaikeampaa verrattuna siihen, että se tehdään ajoissa. Vahingosta viisastuneena sanoisin, että skarpatkaa hampaidenhoidossa alusta asti ja rukoilkaa kädet ristissä, että lapsella on tarpeeksi suuret leuat, jonne ne hampaat mahtuvat. Tuohon jälkimmäiseen ei voi itse vaikuttaa, mutta etukäteen säästämällä voi varautua siihen, että on varaa mahdolliseen oikomahoitoon.

Silmälasitkin on sellainen juttu, että etukäteen ei voi tietää, kenelle se huono arpaonni osuu. 

Oikeasti kalliit jutut on sitten jotain syöpä- ja palovammahoitoja, jotka yhteiskunta maksaa.

Ei saatu syntymättömän lapsen vakuutusta otettua enää, kun laskettuun oli liian vähän aikaa. Vauvalla kuului napsetta lonkasta, kun synnärillä tutkittiin, ja nyt on vakuutuspapereissa merkintä "synnynnäinen lonkkavika", joten mitään siihen liittyvää jatkossa vakuutus ei tule korvaamaan. Onneksi mitään ei ole ilmennyt ja ihan on urheilullinen lapsi tätä nykyä. Asutaan pienemmällä paikkakunnalla, joten yksityisen puolen palveluja ei oikein helposti ole saatavilla ja julkisen palvelut ovat toimineet ihan ok. Tosin esim. korvatulehduskierteiltä ollaan vältytty kokonaan. Silti on lapsilla ollut vauvavakuutus, jota ei onneksi ole tarvittu.

Omille muksuille otettu vakuutukset jo ennen syntymää, nyt 9 ja 10v, alle 210e/v molemmilla maksut, omavastuu 100e, vaikka molemmilla olisi useampia haavereita. Parastahan olisi se, ettei vakuutusta tarvitsisi koskaan käyttää, molemmilla kaikenkattavat "honkkeli"vakuutukset, nuoremmalla ei korvata ihotauteja vauva-atopian takia.

Kyllä ne vakuutukset on jo tähän asti itsensä takaisin haukkuneet. (Tramppaonnettumuus ja pajunvitsamurtuma, pyöräilyonnettomuus x2 ja ranne-  sekä kyynärvarsimurtuma, sylkirauhastulehdus, varvas- ja sormimurtumia 4x, hampaan katkeaminen yms). Kun paljon liikkuu, aina tapahtuu jotain.

Vierailija kirjoitti:

No kyllähän tämä on samanlainen lapsia jakava asia kuin aikuisten työterveyshuolto. Valitettavasti ne lapset, joilla on vakuutus, ovat paremmassa asemassa jos/kun jotain sairautta tulee.

Ei se ole siitä vakuutuksesta kiinni, vaan siitä, onko vanhemmilla rahaa vai ei. Ei se yksityisellä käyminen ole niin kallista kuin ihmiset luulee, siihen vaan tuntuu olevan joku ihmeen kynnys, vähän niin kuin taksilla ajamiseen. Jos ei omista autoa, niin hyvin on varaa ajella taksilla aika useinkin. Ja jos ei ole vakuutusta, niin sillä samalla rahalla pääsee lääkäriin aika monta kertaa. 

Noihin että on sitä yksityisellä varaa käydä ilman vakuutustakin:

Otetaan esimerkki, aika tyypillinen vaikka. Sunnuntaina tulee pediatrille päivystys vo lle muutaman vuoden ikäinen yleensä terve lapsi jolla on ollut kuumetta jo 4 päivää ja on vähän yleisvointikin laskenut . Lääkäri on jonkun 150 mutta labra paketti jonka tarvitsee on jo parisataa, lisäksi ehkä keuhkokuva ja mahdollisesti jotain hoitoa päälle ( esim antibiootti lihakseen tai suonen sisäisesti) Ja jos todetaan esim keuhkokuume ja tulehdusarvot on korkealla kontrolli seuraavana päivänä ( + labra). Tai pienellä obstruktio jonka hoito lääkasemalla kestää useita tunteja--> yöksi kotiin ja seuraavana päivänä kontrolli.

Usein ne käynnit missä tarvii vaan lääkärin ilman mitään tutkimuksia on niitä vähän turhia " kauheeta kun vauvalla on nuha" juttuja. Sitten jos jotain tutkittavaa ja hoidettavaa on oikeasti lasku voi olla jo jonkun 200-400 kerta . Joku yleislääkäri päivystyshän on halpa mutta sen samanhan saa terveysasemalta ilmaiseksikin.

On niitä jotka rasvaa lääkärissä ihan huvin vuoksi mutta meillä esim esikoinen ei ole juuri vakuutustaan tarvinnut kun taas astmainen ja allerginen kuopus on parhaimmillaan käynyt pahoissa obstruktioissa jopa aamulla ja illalla tsekattavana ettei ole tarvinnut mennä osastolle jossa ei tosiaan ole herkkua öitään viettää.