***Huhtimammat keskiviikkona***

Kävin jo aiemmin kirjoittamassa, mutta viesti hävisi jonnekin mystisesti... Nyt siis uusi yritys, toivottavasti paremmalla onnella.



Aamulla kävin neuvolalääkärissä, jossa kaikki oli ok. Hieman paineet koholla, mutta sen osasin arvatakin. On ollut vieraita (sisko poikaystävän kanssa) viikonlopusta asti, ja vaikka yrittävätkin olla avuksi ja huomaamattomia, olen ollut erittäin stressaantunut. Ihan selvästi eivät tajua millaista on lapsiperheen päivärytmi... Ja siihen päälle muhkea olomuotoni... Huh huh...



Jokatapauksessa lääkärissä kaikki tuota verenpainetta lukuunottamatta ok. Lapsonen köllii raivotarjonnassa, nätisti jo alkanut kiinnittymään. Edellisellä viikolla oli epäilyksenä perätila. Helpotuksen huokaisu siis sen osalta. Kanavaa 2cm jäljellä, pehmeä. Elimistö siis valmistautuu tulevaan koitokseen...

Sf oli 31,5cm. Vauvelin painoarvio nyt 2800g, syntymäarvioksi lääkäri heitti 3800g. Lapsivettä runsaasti, joten se osaltaan hankaloitti arviota. Esikoisesta arvio oli aikoinaan 3400g, syntymäpaino (40+4) 3200g. Nyt siis selkeästi isompi vauva, ja sen kyllä huomaa. Lääkäri arvioi, että mahtuu helposti tulemaan vaikka nelikiloinen. Olisin kyllä osannut tuon itsekin sanoa, sen verran leveä tuo lanne on ;D



Muuten ei kummempaa. Yllättävän hyvin olen saanut nukuttua, eikä vessassakaan ole tarvinnut rampata. Enemmänkin on tuolla ummetuksen puolella... jee.... Liikkuminen on hidasta eikä läheskään kaikkia asioita voi enää tehdä. Se harmittaa, kun tuntuu että vaikka mitä pitäisi saada tehtyä ja olen todella huono pyytämään apua muilta -paitsi mieheltä :)



Olikohan jotain mitä piti kommentoida... Varmaankin, mutta myös minulla on tätä raskausdementiaa todella hälyttävissä määrin. Pitänee siis palata myöhemmin asiaan -jos muistaa.

Illalla käyn katsomassa ystäväni kaksosia laitoksella. Ihana saada syliin pikkuinen tai kaksi. Taitaa tämä oma raskaus ja lähestyvä synnytys konkretisoitua oikein kunnolla, hui!



Aurinkoista päivää kaikille!

S 35+4

Ei ollut muutakaan tekemistä, ni päätinpä kirjotella uudelleen..



Vauvojen koosta ollu puhetta. Viimeks neuvolassa lähettivä ultraan kokoarvioon, ku sf-mitta ei ollu ku 26 cm ja viikkoja kuitenki 32+2.. meinasivat et ois kovin pieni.. Ultrassa sitte seuraavana päivänä lääkäri sano, et on ihan normaalin kokoinen, istukka hyvä, samoin veden määrä. Siellä arvioi painoksi 1900g, et aavistuksen vähemmän ku keskiarvokäyrän mukaan. Lääkäri vaan totes, et mäkään en oo kuitenkaan missään kuulantyöntäjän mitoissa.. Ite oon ollu syntyessä kans pieni, 2600g, vaikka ihan täysaikanen olin.. En oo siis kauheesti ollu huolissani, vaik neuvolassa vähän olivatki ja mieshän on lähes hysteerinen,ku tähän asti ei oo ollu mitään huomautettavaa..



hipsu84 33+3

Kylläpäs painoarviota onkin sadellut. Meillä ens viikolla painoarvio ultra, mielenkiinnolla sitä kyllä odotan. Itse arvelisin tämän suurikokoiseksi, mikä vähän pelottaa synnytyksen osalta. En ole mikään iso lantioinen, mut toivottavasti tarpeeksi.



Yöt on aika huonoja asennon puolesta. Vessareissuja ei niinkään enään hirveesti. Mut ihanaa olla kotona lasten kera. Aamulla käytiin hepoille syöttämässä leivät, kylmä tuuli kävi ja nenät vuoti. Esikoiselle on muutamana kertana noussut poskille ulkoilun jälkeen sellasia kellukoita, jotka lähevät itsellään kun sisälle päästään. Nämä heppa-asiat ei liity siihen, vaan niitä tulee joka kerta vaikka vaan pihalla ollaan. Kummallisia. Onko kokemuksia?? Täytyy kysellä viä neuvolastakin.



Se Reiman puku Stokkan lehdessä oli tosi edullinen. Edes täältä Reiman tehtaanmyymälästä ei niin halvalla TODELLAKAAN saa mitään.

Muutenkin monessa paikassa on halvempia Reimatecitkin kuin tehtaanmyymälässä. Mutta tehtaanmyymälä myy jo tehtaanmyymälänä varmaan sitten.



Mutta lähdenpäs tästä asioille. Haluisin löytää keittiöön ihan pikkuriikkisen radion tai sit telkkariradion. Ois kiva mammaloma luksarijuttu. Lumo 35+2

Enpäs ole taas pariin päivään muka koneelle ehtinyt. Kiireistä tämä lomalaisen elämä;)



Ensiksi kiitokset mandille ja eusenialle sektiokokemuksista, helpotti kyllä kuulla että haavan ja esikoisen kanssa selviää, jos siihen joudutaan.



Ja tervetuloa kaikille uusille! Hauskaa kuulla myös käytäntöjä muista maista! Ensi kuu on tosiaan jo meidän kuu, HUI!



Painoarviosta sen verran että meillä sitä ei uudelleensynnyttäjä saa, jos ei jostain syystä joudu äitipolille ennen laskettua aikaa. Mutta jos kaikki menee ok, niin eipä ole aavistustakaan vauvelin koosta. On sitten vaan veikkailtava sf-mitasta... Ensisynnyttäjät pääsee täällä vielä 36-viikon ultraan, jolloin tulee myös kokoarvio.



Minä olen niin kapealantioinen että hieman tuo koko jännittää, tosin lantion ulkomitta ei kai välttämättä kerro sisäpuolen koosta, äitini on saman kokoinen ja pikkuveljeni oli aikoinaan 5kg ja syntyi alateitse.

Mullahan on koko ajan ollut sokeria pissassa, mutta koska sokerirasitus oli ok, sitä ei ole sen enempää seurattu. Toivon vaan ettei komala sokerijättiläinen kasva mahassa!



Mutta nyt esikoiselle ruokaa laittamaan!



Lala 33+4

Tervetuloa kaikki uudet tulokkaat mukaan! Kiva saada uusia tuuliakin pinoon. Mielenkiintoista, miten eri tavalla eri maissa nämä neuvola-asiat hoidetaan. Vaikka onhan sitä Suomessakin paikkakuntakohtaisia eroja...



Minä en ole tänään nukkunut päikkäreitä lainkaan, kävin kaupungilla kahvittelemassa ystäväni kanssa. Palattuani olikin jo päivä niin pitkällä, ettei enää oikein ollut päikkäriaika. Saa nähdä kuin tytön nyt käy, kun olen nukkunut päikkärit melkein joka päivä jo monen viikon ajan. Mikäpä siinä on nukkuessa, kun kotona olen ollut. Huomenna alkaa minullakin virallinen äitiysloma, en enää saa niin kummastuneita katseita osakseni, kun kerron olevani äitiyslomalla, sillä erityisäitiysloman aloitin jo syyskuussa... Voitte varmaan kuvitella ihmisten ilmeitä silloin! :) Hyvin minulla on ainakin aika sujunut kotosalla toistaiseksi. Raskas vuorotyö painottuen iltaan ja viikonloppuun ei kuitenkaan ole sieltä helpoimmasta päästä. On ollut ihanaa luxusta käydä lauantaina kaupassa tai lähteä viikonloppureissuun sukulaisille. Tai ihan jo sekin, että voi käydä jossain illalla! Näitä elämän pieniä ihmeitä yhä ihmettelen... enkä ole siis kyllästynyt kotona olemiseen!



Painoarvion olen saanut viikolla 28+1, jolloin ei kerrottu vauvan sen hetkistä painoa, vaan arvio syntymäpainoksi samalla kasvuvauhdilla laskettuna päivänä. Pienehköksi vauvaa silloin luonnehdittiin, syntymäpainoarvio 3200 g (+-200g). Tuo on kuitenkin tehty niin varhaisessa vaiheessa, etten siihen luota oikein. Lääkärikin muistutti, että usein vauva ottaa vielä kasvukirin loppua kohti jossain vaiheessa, että isommaksi vielä kyllä ennättää. Lääkärineuvola on parin viikon päästä, siellä ehkä saan lisäarviota.



Huomenna olisi sitten ihan tavallinen neuvolakäynti. Minulla on tällä viikolla alkanut jalkapohjia kutisuttamaan, ja luin jostain, että saattaa olla oire jostain maksasairaudesta. Heti alkoi pelottamaan, ja nyt tuntuu, että jalkoja kutisee ehkä vain siksi, että jännittää... Pitänee huomenna kysäistä asiasta, ja toivottavasti minun mielenrauhani vuoksi suostuvat asian tarkastamaan. Verikoe pitää joka tapauksessa ottaa, kun rhesus-negatiivinen olen.



Huomenna siis neuvolakuulumisia sitten!



Kissankello 34+6

Hei kaikki ihanat huhtimammat! Täällä yks todella väsynyt tapaus. Seriously: MÄ HALUAN JA TARVIN UNTA!!! Mun rytmini on nykyisin et yhdentoista mais nukahdan ja sit herään yhdeltä pissalle, sen jälkeen koitan aina hiipiä sänkyyn hiljaa ettei poika herää siis masussa ja joka kerta herää kuitenkin ja tekee jonku liikkeen et mun on lähdettävä pissalle uudestaan siis edelliskerrasta on tässä kulunut max 10min!!!!! Ja sen jälkeen me valvotaan. Yleensä kello on yli 4 ku katon viimesen kerran kelloa ennenkuin se soi kuudelta (miehen herätysaika) ja mä tapaan nousta sillon keitteleen huttua ja sumppia. Ja sit jaksan kukkua iltapäivään jolloin nukun max 15 min. Eli mä kärsin unettomuudesta. Sanoin miehelle tänään että mun pitää mennä ostaan ryppyrasvaa ku on semmoset röyhelöt silmien alla ja hän totes että nukkuminen auttas. Mul on perjantaina Neuvola lääkäri ja hän saa kyl sit lyödä vaik nuijalla mutta mä haluan unta. Okei onhan tää hyvää harkkaa siihen et about 5 vkon päästä meillä ei nukuta vuoteen ku poika maailmaan saapuu... Ja arvatkaa mikä mua ärsyttää eniten tässä valvomisessa?? Tiättehän kaikki et ku joskus jää joku biisi soimaan päähän? No, mulla on soinu se Katri Ylanderin Idolsissa laulama veisu joka menee jotenkin " anna mun olla anna jo olla ja unohtaa.." monta päivää ja yöllä mä melkein porua väännän ku päässä raikaa " anna mun olla anna jo olla ja NUKAHTAA " =)



Olin tänään Taysissa parhaan ystävättäreni seurana kun pieni kummipoikani on kitarisaleikkauksessa. Nykyisin on niin vaikeeta löytää yhteistä aikaa keskustella ja tehtiin treffit sit sairaalan kahvioon. Näin semmoisen kuukauden ikäisen vauvan joka oli niin suloinen kun se pikku apina hymyili yhdelle hoitajalle =) Voi herranjestas että taas tuli olo että ihanaa leijonat ihanaa kohta meilläkin on tommonen upeeta ja mahtavaa! =)



SF-mitat on ollu tänään tapetilla ja mulla tais olla 30 kaks viikkoa sitten. Ja siis pe saamme tuoretta tietoa. Viikkoja kasassa 35+0 jippijaijee ja painoa tähän mennessä vajaa 11 kg. Mulla lähti viime neuvolassa se laskuun ja nyt ton painon oikein huomaa ku mulla on tullu se kaikki tohon mahaan. Eli takaa ei huomaa et odotan, kädet, jalat yms kaikki on samankokoiset ku ennen paitti maha joka on sit huge. Mä olen löytäny ittestäni iloisen pienen rasvaajan ja nyt raskausaikana oikeen panostanu kosteusvoiteisiin. Dovella on mun mielestä ihania ja varsinkin se uus joka vähän ruskettaa. Sen kans vaan pitää olla varovainen ettei ole sit keltanen ku maksatautinen ja neuvolantäti saa väärän hälytyksen =)



Kyl tää kömpelyys ylipäätään alkaa risoa mua. Niinku esim varpaankynsien leikkaus ja lakkaus. Niinku miten? Melkoisen akrobatin tässä on itsestään löytäny ja ähisten ja puhisten pitää itseensä jollain tapaa kuosissa.

Oletteko muut aikoneet ottaa laitokselle omia vaatteita pidettäväksi? Mä olen ainakin t-paitoja sillä mua jotenkin hinkaa aina ne sairaalan mekot ja ostin varta vasten jätti paitoja joita saan sit pitää. Ja eipä noista oo sit vaivaa pestä ku pääsee kotio.



Vaan tulipa tästä pitkä =)



Palataan taas aiheeseen mammakullat =)



Kauniita unia kaikille!



Annu

ihan ensin sulle AnnuM75, mulla on kans ollut vaikeuksia saada iltaisin unta, mutta en ole kokenut sitä ongelmaksi (vielä) ja sitten olen aamupäivisin nukkunut kuin pieni possu 2-4 tunnin jatkot, joten hirveää väsymystä ei ole päässyt kertymään, mutta viimeksi oli neuvolassa asiasta puhetta ja mun terkkari sanoi että aika usein (loppu)raskaudessa odottajalle suositellaan/määrätään nukahtamislääkkeitä, jotta ennen synnytystä ja ensimmäisiä vauvaviikkoja äiti olisi saanut mahdollisimman paljon lepoa, eikä ainakaan kerännyt univelkoja varastoon. näin täällä meillä: odottajan univaikeudet koetaan siis ihan hoitamisen arvoisiksi jutuiksi.



eipä tässä muuta nyt ehdikään kirjoittaa.



-lotta ja vauveli 35+1-

Nyt taitaa olla hyvä päivä pinoutua uusien, kun on muitakin tullut tänään! Jäin eilen ä-lomalle pari päivää etuajassa, joten nyt ehtii ja jaksaa hyvin kirjoitella ja varmaan tulee roikuttua netissäkin, ja kiva lukea samoissa meneviä. Meillä on laskettu aika 10.4., esikoinen tulossa.



Annu, mua on vaivannut myös unettomuus ja kauhea väsymys, jonka vuoksi olin viikon kotonakin tuossa hiljattain, ja nyt samasta syystä jäin vähän aikaisemmin kotiin. Koska se ettei saa nukuttua on ihan kauheaa, kaikki tuntuu ihan mahdottomalta, ja mua alkoi jo stressaamaan kaikki ostamattomat jututkin (vauvalle) ihan älyttömästi. Mä herään aina kolmelta, ja sitten olen hereillä aamuun jonka jälkeen voin taas mennä nukkumaan, tai siis nyt voi kun jäin kotiin. Toivottavasti alkaa helpottamaan, koska tosiaan tuntuisi tärkeältä ennen synnytystä nukkua hyvin!



Ulkomailta on tosi kiinnostavaa lukea juttuja, koska omankin raskauden alkutarkastukset tehtiin Keski-Euroopassa, ja on kiva tietää, miten siellä oltaisiin asiassa edetty.



KOkoarviosta, meillä taitaa olla joukon pienin. Viikolla 33+0 panoarvio oli 1600-1700g, ja olemmekin kokoajan käyneet kokoarvioultrissa pienuuden vuoksi. Syytä pienuuteen ei tiedetä, mutta hyvällä tarkkailulla huolta tuskin on. Vauva kuitenkin liikkuu tosi paljon, onneksi.



jaipur 34+2

...tosin nukun kyllä n. klo 21-24, mutta sitten valvon yleensä neljään, ja esikoinen herättää seitsemältä. Ja noitten uni-jaksojenkin aikana käyn pissalla pari kertaa. Ruvetaanko notkumaan täällä palstalla öisin kun ei nukuta?



Olen muuten samaa mieltä erään jenkkikirjailijan kanssa, että MIKSI LUONTO OLISI NIIN OMITUINEN ETTÄ VALMISTAISI UNETTOMUUTEEN LISÄÄMÄLLÄ UNIVELKAA? Siis jos väsyttää eikä jaksa, unilääkkeet vaan kehiin että jaksaa sitten vauva-arkea!



Tosin ajattelin itse juuri yksi päivä, etten ole nukkunut yhteen putkeen yötä kohta 3 vuoteen, ja kyllä tähänkin näköjään turtuu. Kun ensin odotin esikoista, sitten esikoinen imi maitoa 12kk 1-3 tunnin välein kaiken yötä, vieroituksen jälkeen alkoi järjetön korvakierre ja nyt ollaan taas tässä...



Sellaista. Täytynee lähteä laittamaan esikoinen yöpuulle ja lopettaa täällä notkuilu!



Lala taas

Hitsi, masu on niin alhaalla, ettei meinaa jalkoja saada ristiin kun tähän käy istumaan. Esikoista nukuttaessa ja hyvää yötä suukottaessa taipuminen tosi vaivalloista. Tyttö myös haluaa aina hiihtää, kun menemme ulos: ihan überhankalaa turata niitä onnettomia muovirempuloita toisen makaronijalkoihin. Lisäksi sukset tipahtavat lähes aina, kun pimu menee nurin. Mutta ei auta, toinen niin tykkää!



Meillä edellinen painoarvio vkolta 29+5, jolloin lääkäri arvioi vauvan painavan 1400g. Ei maininnut mitään mahd. syntymäpainoarviota. Esikoinen painoi vajaat 3200g (39+4) - mutta tämähän nyt on asia ihan erikseen...



Tosiaan ensi kuussa pitäisi olla vauva kotona! Hui! Mä kylläkin olen varautunut, että toukokuulle menee. Toivottavasti ei kuitenkaan menisi!



Eilen taisi olla puhetta mammalomista... Mullahan on suht' tuore (vuoden ollut) duuni. Tarkoitus olisi olla perus äitiys+vanhempainlomat, sen päälle pitää sitten kesäloma. Eli töihinmeno edessä joskus ensi helmikuussa. Mutta katsellaan nyt, että mimmoinen veijari sieltä on tulossa ja miten hommat lopulta hoituvat. Elämä aina tuppaa heitellä, en mitään valmiita käsikirjoituksia yritä vielä tehdä.... Mutta kyllä karmistuttaa ajatus viedä pienet päiväkotiin! Esikoisen kanssa oli onnellinen juttu, mummo hoiti tyttöä kotona.



Onpa kyllä lyhyitä äitiyslomat muualla Euroopassakin! Eikä välttämättä edes hoitopaikkoja. Onkohan siis yleensä tapana, että äiti jää kotiin ja mies elättää tai sitten pitää hommata kotiin hoitaja? Mutta eipä Suomessakaan aina ole niin hienosti ollut, äitini vei isosiskoni hoitoon 6n viikon ikäisenä. Ja mieheni äiti on puhunut kaikenkarvaisista hoitopaikoista, kun ei ollut päivähoitopaikkoja kuten nyt. Ja 3kk oli silloin ä-loma.



Mutta kyllä nuo kotiin vai töihin-ajatukset mietityttävät. Enkä kyllä lähde kenenkään valintoja tuomitsemaan! Jokaisella on omat tilanteensa ja niiden mukaan valintoja ja kompromisseja tehtävä.



Meilläkin joskus oli puhetta, että mies jäisi joksikin aikaa hoitovapaalle. Mutta katsellaan, sillä kuitenkin meistä kahdesta surkealiksaisesta se parempi palkka...



Yhdyn muuten valituskuoroon: tympii nuo ainaiset samat vaatteet! Ja voih, lauantaina miehen mummon 80-v synttärit ja pitäisi jotain siistiä keksiä päälle. Soputeltta juhlaviirein koristeltuna?



Tulihan taas juttua, huh ja moi!



Tilp. 31+6

piti vielä tulla tänne koneelle notkumaan, kun saatiin lapsukaiset syötettyä, kylvetettyä ja nukkumaan.



tänään on ollut puhetta vauvelin arvioidusta painosta. edellisellä kerralla (tämän päivän aikaisempi viesti) en ehtinyt ' meidän' mittoja laittamaan. elikkäs noin viikko sitten (rv 33+6) lääkäri sai ukon painoksi 2300kg ja sf oli silloin 31. mulle on jostain iskeytynyt alitajuntaan sellainen, etten jaksa noihin painoarvioihin kovin paljon luottaa, koska muutamilla tutuilla on heittänyt niin pahasti. yksi esimerkki: muutamia tunteja ennen synnytystä lääkäri sanoi kaverin vauvan painoksi max 3.5kiloa, noh 4200g painoinen neito syntyi samana päivänä ja olihan siinä pienikokoisella kaverilla ponnistamista (henkilökunta äimisteli, että miksi se ei sieltä jo tule?) joo, touhutessa tapahtuu ;) ja hoitoalan heputkin ovat vain ihmisiä. ja kai ne enimmäkseen arvioi oikein, mutta tämä nyt on mun mielipide.



toinen juttu: onko täällä ihmisiä jyväskylästä tai iisalmesta? tai sellaisia jotka tietää myydäänkö niissä BRIOn hoitopöytää? meillä on etsinnässä se basic-malli ja täällä niitä ei myydä, joten ajattelin hyödyntää talvilomareissua ja hankkia samalla hoitopöydän jos kauppa sattuu matkan varrelle. laitoin tämän kysymyksen tuonne vaatteet ja tarvikkeet (?) puolellekin, että jospa saisin vastauksia. ja korjatkaa jos olen väärässä, mutta mun mielestä lastentarvike ketju ei myy BRIOa (ei vaunuja eikä hoitokalusteita) ?!



-lotta taas-

painoarvio viikko sitten: 2.3 kiloa (ei 2300kiloa!)