Lue keskustelun säännöt.
Miksi tarvitaan äidinkielen (suomen kieli) opettajia? Tarvitseeko sitä opiskella ja opettaa?
opeliini
26.07.2016 |
Perustele, miksi tarvitaan oman äidinkielen opettajia? Tarkoitan tässä suomen kieltä, en muita kieliä, jos äidinkielesi on siis joku muu kuin suomi, kysymykseen vastataan suomen kielen opetuksen näkökulmasta.
Jos äidinkielen opetus lopetettaisiin peruskoulussa sen jälkeen kun kaikki ovat oppineet lukemaan, mikä aine tulisi tilalle vai jätettäisiinkö vaan sen verran tunteja opetuksesta pois?
Entä jos äidinkieli (suomi) olisi lukiossa kokonaan valinnainen aine? Mitä valitsisitte tilalle?
Kommentit (63)
On todella joskus vaikea ymmärtää av-mamman viestiä, kun pilkut ja lauserakenteet eivät ole kohdillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä paitsi vieraiden kielten opettelu on mahdotonta, jos ei tiedä edes oman äidinkielensä sääntöjä.
Niille, jotka oppivat kieliopin sääntöjen kautta. Toiset oppivat "korvakuulolta".
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni äidinkieli ja kirjallisuus on erittäin tärkeä oppiaine, jonka lopettaminen heikentäisi oppilaiden viestintätaitoja ja vähentäisi sivistyneisyyttä. Perustelen.
1. -6.
Et ole väärässä, mutta suurin osa oppilaista ei saavuta edes minimitasoa kaikissa näissä tavoitteissa. Ellei se minimitaso ole sitten juuri niin alhaalla, kuin näyttäisi olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä paitsi vieraiden kielten opettelu on mahdotonta, jos ei tiedä edes oman äidinkielensä sääntöjä.
Jep. On huippua yrittää opettaa jengille esim ruotsin tai englannin aikamuotoja, kun joillekin tuntuu olevan epäselvää, mitä eroa on vaikkapa imperfektillä tai perfektillä. Puhumattakaan jostain passiivista, konditionaalista jne..
Sanomasi perusteella oppilaalle pitää ensin opettaa yleistä kielitiedettä, ei suomen kieltä.
No ero imperfektin ja perfektin välillä on aika perustietoa, mutta tärkeää ihan minkä tahansa kielen opettelun kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Harva nuori omaehtoisesti on niin kiinnostunut kielen rakenteista, että itsenäisesti perehtyisi pilkutuksen perusteisiin
Harva myöskään itsenäisesti perehtyy metsästykseen vaikka olisi kuinka kiinnostunut lavatansseista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni äidinkieli ja kirjallisuus on erittäin tärkeä oppiaine, jonka lopettaminen heikentäisi oppilaiden viestintätaitoja ja vähentäisi sivistyneisyyttä. Perustelen.
1. -6.
Et ole väärässä, mutta suurin osa oppilaista ei saavuta edes minimitasoa kaikissa näissä tavoitteissa. Ellei se minimitaso ole sitten juuri niin alhaalla, kuin näyttäisi olevan.
Jos ajattelisin, että työni on turhaa, koska suurin osa ei opi läheskään kaikkea, kouluttautuisin uudelleen välittömästi. Se, ettei hyvää tasoa peruskoulun aikana saavuteta, ei ole mikään syy luopua yrittämisestä. Ihan jokainen oppilaani kuitenkin kehittyy vaikka vain yläkoulunkin aikana paljon. Saavat he siis edes jotain välineitä, joiden avulla mahdollisesti kehittävät itseään myöhemmin.
Se pitkän listan kirjoittanut. Äikän opettaja siis olen.
Vierailija kirjoitti:
Provo.
Ihan jo sen takia, että itse et osaa kirjoittaa kyseistä kieltä oikein. Joten sinä ainakin tarvitset sitä suomenkielen opetusta.
Itse et osaa. Se kirjoitetaan suomen kieli, ei suomenkieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva nuori omaehtoisesti on niin kiinnostunut kielen rakenteista, että itsenäisesti perehtyisi pilkutuksen perusteisiin
Harva myöskään itsenäisesti perehtyy metsästykseen vaikka olisi kuinka kiinnostunut lavatansseista.
Anteeksi, mihin viittaat? Siihenkö, ettei pikutus mielestäsi ole osa kielen rakenteita? Vai siihen, ettei yleiskielen rakenteiden ja normiston hallitseminen ole kaikille tärkeää? On ja on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä paitsi vieraiden kielten opettelu on mahdotonta, jos ei tiedä edes oman äidinkielensä sääntöjä.
Niille, jotka oppivat kieliopin sääntöjen kautta. Toiset oppivat "korvakuulolta".
Miten esimerkiksi yhdyssanat opitaan korvakuulolla? Ei kukaan puhu täydellistä kirjakieltä, joten kuulostaa aika epäilyttävältä, että kielioppi opittaisiin ihan vaan kuuntelemalla. Ellei tietysti kuuntele jotain kieliopin selostusta. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva nuori omaehtoisesti on niin kiinnostunut kielen rakenteista, että itsenäisesti perehtyisi pilkutuksen perusteisiin
Harva myöskään itsenäisesti perehtyy metsästykseen vaikka olisi kuinka kiinnostunut lavatansseista.
No entäs haulikkovalssin sm-kisaajat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä paitsi vieraiden kielten opettelu on mahdotonta, jos ei tiedä edes oman äidinkielensä sääntöjä.
Niille, jotka oppivat kieliopin sääntöjen kautta. Toiset oppivat "korvakuulolta".
Miten esimerkiksi yhdyssanat opitaan korvakuulolla? Ei kukaan puhu täydellistä kirjakieltä, joten kuulostaa aika epäilyttävältä, että kielioppi opittaisiin ihan vaan kuuntelemalla. Ellei tietysti kuuntele jotain kieliopin selostusta. :)
Tarkoitin, että nille, jotka oppivat kielen kieliopin sääntöjen kautta. Itse esim. olen oppinut 2 vierasta kieltä "tyynyn" kautta, mitenkään kielioppia käyttämättä tai suomen kielioppiin turvautumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohta jää aikaa vaikka minkä opiskeluun kun vieraiden kielten opiskelun tarve poistuu tulkkausapuvälinriden takia. Myös koneiden puheohjaaminen postaa käsinkirjoittamisen ja näpyttely.
Nippelitietoaineiden kuten esim. historian, biologian, uskonnon opetus muuttuu ulkoa luvusta ihmettelyksi. Kaikki tieto kun löytyy koneelta parissa sekunnissa vain kysymällä.Voi myös kysyä mihin tarvitsee suomen kielen opetusta jatkossa. Eiköhän kone osaa korjata pahimmat kirjoitus- ja pilkkuvirheet ihan itsekin.
Mutta jonkun pitää ohjelmoida ja tarkistaa ne koneetkin. Eivätkä ne koneetkaan mitään ihmeidentekijöitä ole, jos lähdeteksti on täysin lukukelvotonta.
Vieraan kielen opiskelu ei poistu vaikka tulkkausapuvälineitä tulisikin. Kielten opiskelussa ei ole kyse pelkästään siitä, että tavallaan ymmärtää mitä tekstissä sanotaan. Kone tulkitsee tekstin omalla tavallaan, mutta sinun tulkintasi samasta tekstistä voi olla aivan erilainen. Tietysti tulkkausapuvälineet ovat kiva jossain ulkomailla, kun haluaa tilata kupin kahvia tai löytää vessan, mutta oikeaa kielen osaamista ne eivät koskaan korvaa.
Toisaalta olen samaa mieltä, että monissa oppiaineissa saisi ihmetellä enemmän, mutta ulkoluvulla on paikkansa. Tietoa pitää osata yhdistellä ja jos oppiaineesta ei muista yhtään mitään on tiedon yhdistely melkoisen hankalaa.
Konetulkkaus on nouseva trendi. Suomi on tietysti kielenä ja kielialueena pieni, mutta aivan varmasti se tulee meillekin ja luultavasti paljon nopeammin kuin moni ymmärtääkään.
Tekoäly hoitaa yhdistelyt jatkossa.
Vierailija kirjoitti:
Kohta jää aikaa vaikka minkä opiskeluun kun vieraiden kielten opiskelun tarve poistuu tulkkausapuvälinriden takia. Myös koneiden puheohjaaminen postaa käsinkirjoittamisen ja näpyttely.
Nippelitietoaineiden kuten esim. historian, biologian, uskonnon opetus muuttuu ulkoa luvusta ihmettelyksi. Kaikki tieto kun löytyy koneelta parissa sekunnissa vain kysymällä.Voi myös kysyä mihin tarvitsee suomen kielen opetusta jatkossa. Eiköhän kone osaa korjata pahimmat kirjoitus- ja pilkkuvirheet ihan itsekin.
Valitettavasti jopa Word ehdottaa ja korjaa väärin, tosin nykyään uudemmat versiot yhä useammin kehottavat vain tarkistamaan, eivät muuttele itsevarmasti omin päin.
Niin ihmeellistä konetta (ohjelmaa) ei ole vielä keksittykään, että se osaisi erottaa sovellettavan säännön tapauksen mukaan. Pilkkusäännötkään kun eivät ole niin yksioikoisia, että jonkin sanan eteen tulisi aina ja kaikkialla pilkku. Yhteen ja erilleen kirjoittaminenkin on tapauskohtaista. "Kone" ei voi tietää, tarkoitatko jälkeenjäänyttä (vähämielistä) vai jälkeen jäänyttä (kilpajuoksijaa). Itse pitää osata oikea muoto valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni äidinkieli ja kirjallisuus on erittäin tärkeä oppiaine, jonka lopettaminen heikentäisi oppilaiden viestintätaitoja ja vähentäisi sivistyneisyyttä. Perustelen.
1. -6.
Et ole väärässä, mutta suurin osa oppilaista ei saavuta edes minimitasoa kaikissa näissä tavoitteissa. Ellei se minimitaso ole sitten juuri niin alhaalla, kuin näyttäisi olevan.
Jos ajattelisin, että työni on turhaa, koska suurin osa ei opi läheskään kaikkea, kouluttautuisin uudelleen välittömästi. Se, ettei hyvää tasoa peruskoulun aikana saavuteta, ei ole mikään syy luopua yrittämisestä. Ihan jokainen oppilaani kuitenkin kehittyy vaikka vain yläkoulunkin aikana paljon. Saavat he siis edes jotain välineitä, joiden avulla mahdollisesti kehittävät itseään myöhemmin.
Se pitkän listan kirjoittanut. Äikän opettaja siis olen.
Eihän työ ole turhaa, mutta eikö elämä olisi mukavampaa, jos tavoitteet olisi asetettu siten, että ne voitaisiin saavuttaa?
Tähänkin ainoa ratkaisu olisi tasokurssit, mutta sehän olisi jo hirmuista syrjintää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohta jää aikaa vaikka minkä opiskeluun kun vieraiden kielten opiskelun tarve poistuu tulkkausapuvälinriden takia. Myös koneiden puheohjaaminen postaa käsinkirjoittamisen ja näpyttely.
Nippelitietoaineiden kuten esim. historian, biologian, uskonnon opetus muuttuu ulkoa luvusta ihmettelyksi. Kaikki tieto kun löytyy koneelta parissa sekunnissa vain kysymällä.Voi myös kysyä mihin tarvitsee suomen kielen opetusta jatkossa. Eiköhän kone osaa korjata pahimmat kirjoitus- ja pilkkuvirheet ihan itsekin.
Valitettavasti jopa Word ehdottaa ja korjaa väärin, tosin nykyään uudemmat versiot yhä useammin kehottavat vain tarkistamaan, eivät muuttele itsevarmasti omin päin.
Niin ihmeellistä konetta (ohjelmaa) ei ole vielä keksittykään, että se osaisi erottaa sovellettavan säännön tapauksen mukaan. Pilkkusäännötkään kun eivät ole niin yksioikoisia, että jonkin sanan eteen tulisi aina ja kaikkialla pilkku. Yhteen ja erilleen kirjoittaminenkin on tapauskohtaista. "Kone" ei voi tietää, tarkoitatko jälkeenjäänyttä (vähämielistä) vai jälkeen jäänyttä (kilpajuoksijaa). Itse pitää osata oikea muoto valita.
10 vuoden päästä voi tekniikka olla sen verran kehittynyt, että ns. riittävä taso saavutetaan. Sillä kuten jo mainittu, ei sitä oikeinkirjoitusta osaa suurin osa kansastakaan kunnolla. On täysin mahdollista, että kansa tottuu virheitä vilisevään tekstiin.
todellakin äidinkieltä tarvitsee opettaa ja mielellään vielä enemmän kuin nykyään. Hermoa repii lukea kirjoituksia täällä ja jopa uutissivustoilla, kun ei osata yhdyssanoja eikä käyttää pilkkua edes suunnilleen oikeassa kohtaa. Parhaassa tapauksessa on kirjoitettu pitkästi ja kaikki yhteen pötköön, ilman minkäänlaisia kappalejakoja tai pilkkuja. Niitä on oikeasti hankala lukea! Kaiken lisäksi nämä uusimmat sanat kuten enään, kuullostaa, puollustaa.. Aaaaargh!
Niinpä, mihin tarvitaan siivoojia tms., kun jokainen siivoaa sotkunsa?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohta jää aikaa vaikka minkä opiskeluun kun vieraiden kielten opiskelun tarve poistuu tulkkausapuvälinriden takia. Myös koneiden puheohjaaminen postaa käsinkirjoittamisen ja näpyttely.
Nippelitietoaineiden kuten esim. historian, biologian, uskonnon opetus muuttuu ulkoa luvusta ihmettelyksi. Kaikki tieto kun löytyy koneelta parissa sekunnissa vain kysymällä.Voi myös kysyä mihin tarvitsee suomen kielen opetusta jatkossa. Eiköhän kone osaa korjata pahimmat kirjoitus- ja pilkkuvirheet ihan itsekin.
Valitettavasti jopa Word ehdottaa ja korjaa väärin, tosin nykyään uudemmat versiot yhä useammin kehottavat vain tarkistamaan, eivät muuttele itsevarmasti omin päin.
Niin ihmeellistä konetta (ohjelmaa) ei ole vielä keksittykään, että se osaisi erottaa sovellettavan säännön tapauksen mukaan. Pilkkusäännötkään kun eivät ole niin yksioikoisia, että jonkin sanan eteen tulisi aina ja kaikkialla pilkku. Yhteen ja erilleen kirjoittaminenkin on tapauskohtaista. "Kone" ei voi tietää, tarkoitatko jälkeenjäänyttä (vähämielistä) vai jälkeen jäänyttä (kilpajuoksijaa). Itse pitää osata oikea muoto valita.
10 vuoden päästä voi tekniikka olla sen verran kehittynyt, että ns. riittävä taso saavutetaan. Sillä kuten jo mainittu, ei sitä oikeinkirjoitusta osaa suurin osa kansastakaan kunnolla. On täysin mahdollista, että kansa tottuu virheitä vilisevään tekstiin.
Tällaisten kommenttien esittäjät eivät ymmärrä, että automatisaatiosta ja digitalisoinnista huolimatta koululaitos edelleen erottelee ihmiset yhteiskunnallisiin asemiinsa. Ne, jotka osaavat käyttää kieltä normien mukaisesti, tunnistavat toisensa ja erottavat myöskin ne, jotka eivät osaa. Kielen osaamisen taso korreloi yleissivistyksen ja tiettyjen käytöstapojen kanssa. Sydämen sivistyksestä ja hyvyydestä en nyt puhu, vaan siitä että osataan toimia tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa.
"Ns. riittävä taso" ja "kansa" ovat ylimalkaisia, jopa hämäriä käsitteitä tässä yhteydessä.
Tekniikka voi kehittyä, mutta koska kieli koko ajan muuttuu, ei ohjelmia mitenkään ehdi päivittää hallitsemaan uusien sanojen kirjoitusasuja ja tyylilajeja. Jonkinlainen tietämyspohja pitää ihmisellä itsellään olla, rekistereiden taju ja kulttuurin tuntemusta.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, mihin tarvitaan siivoojia tms., kun jokainen siivoaa sotkunsa?!
Tai naisia, kun jokainen voi vetää oman kätensä?
Mutta jonkun pitää ohjelmoida ja tarkistaa ne koneetkin. Eivätkä ne koneetkaan mitään ihmeidentekijöitä ole, jos lähdeteksti on täysin lukukelvotonta.
Vieraan kielen opiskelu ei poistu vaikka tulkkausapuvälineitä tulisikin. Kielten opiskelussa ei ole kyse pelkästään siitä, että tavallaan ymmärtää mitä tekstissä sanotaan. Kone tulkitsee tekstin omalla tavallaan, mutta sinun tulkintasi samasta tekstistä voi olla aivan erilainen. Tietysti tulkkausapuvälineet ovat kiva jossain ulkomailla, kun haluaa tilata kupin kahvia tai löytää vessan, mutta oikeaa kielen osaamista ne eivät koskaan korvaa.
Toisaalta olen samaa mieltä, että monissa oppiaineissa saisi ihmetellä enemmän, mutta ulkoluvulla on paikkansa. Tietoa pitää osata yhdistellä ja jos oppiaineesta ei muista yhtään mitään on tiedon yhdistely melkoisen hankalaa.