Lue keskustelun säännöt.
Vituttaa ihmisten vinkit miesten tapaamiseen!!!
26.07.2016 |
Mikä helvetti siinä on, että kaikki kertovat kuinka pidät vaan silmät auki jossain kuntosalilla ja kysyt laiteopastusta niin kyllä se siitä. Kukaan ei ole yli kymmeneen vuoteen kun olen käynyt missään kuntosalilla, lenkkipolulla, kaupassa tai kirjastossa, koskaan lähestynyt mitenkään! Tuntuu että nää on jotain 10 vuotta parisuhteessa olleitten ihmisten idioottimaisia aivopieruja.
Joo ikävää etten ole enää opiskelija niin ei voi tavata opiskelujen kautta ketään, töissä nyt tosiaan ei ole yhtään potentiaalista ja harrastukseni on tuota salia lukuunottamatta naisten juttuja.
Ihan oikeasti mitään potentiaalista sekaharrastusta ei myöskään ole, missä kävisi tyylisiäni ihmisiä. Tai ainakaan en ole keksinyt. Joku juoksukoulu voisi olla ainoa. Musiikkiharrastukset ei ole mun juttu ja joku lintubongaus vielä vähemmän. Paritansseissakin taitaa käydä vaan jotain maalaisia, en usko että he voisivat olla minulle sopivia, koska maaseudulla nyt vaan on vähän eri jutut. Koulutuksella siis ei väliä niinkään, mutta kiinnostuksenkohteilla ja avarakatseisuudella.
Niin joo ja kaveripiirissä on sitten muuten kaikki varattuja, ja samat kaverit olleet ties kuinka kauan niin heidän piirit tiedetään.
Että sellasta. Baarissa en jaksa käydä, en viihdy niissä, eikä ole seuraa. Kännääminen ei kiinnosta yhtään. Ei kyllä niissäkään kukaan normaali ole lähestynyt kun joskus vielä kävin.
Että etsi siinä sitten miestä! Nää kirjastoehdottelijat vois itse mennä katsomaan sinne miten sitä etsitään "kun on vaan avoin ja kattelee ympärilleen". Ihan oikeasti ehkä joku 0,5% on tavannut jotenkin tuolla tavalla. Ainakaan tosielämästä en tiedä yhtään tapausta. Kaikki on joko opiskeluajoilta, baarista tai netistä. Hyväähän noi kommentit tarkoittaa mutta tekee mieli läpsäistä kun niitä kuulee.
Ja jotta en olisi täysin negatiivinen niin tuntuu että netti ja tinder on niitä ainoita paikkoja, joissa voit päästä edes juttelemaan kenenkään kanssa.
Kommentit (354)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teknisen alan nainen kirjoitti:
(jatkuu)
Lopulta mies on sekä täysin aloitekyvytön/-haluton että pihtaava lahnamies, jolta ei saa edes seksiä kuin kerran kuussa ja senkin vastahakoisesti. Katsos kun nainen ei ole tässä suhteessa se saalis, vaan "ihan kiva" tyyppi jonka mukaan mies tuli lähteneeksi, johon hän on ajan myötä jossakin määrin kiintynyt tai ainakin tottunut, ja joka jo totutusti hoitaa suhteessa kaiken. Ja tietysti se nainenkin (ainakin alitajuisesti) tietää tämän - hän oli se joka vonkasi, ja se jonka piti tehdä aloite. Hän siis on se alempitasoinen, joka vastaa myös suhteessa kaikesta ja jonka tulee pitää mies tyytyväisenä.
Tarvitseeko sanoa, että tällainen suhdehan ei pidemmän päälle millään toimi - mies on suhteessa naisen kanssa johon ei oikeasti ole koskaan ihastunut, ja ennenpitkää joko pettää tai vähintään luisuu tuohon naista kynnysmattona käyttämiseen. Nainen on suhteessa miehen kanssa joka ei oikeasti pidä häntä (tarpeeksi / oman makunsa mukaan) viehättävänä, joka taas pikkuhiljaa syö hänen omanarvontuntonsa olemattomiin.
Esim. omassa tapauksessani JOKA IKINEN itse vonkaamani mies on menettänyt seksuaalisen mielenkiintonsa minuun viimeistään siinä 6kk paikkeilla, eli varmaankin juuri silloin kun uutuudenviehätys ja se "uuuu nainen tuli iskemään" -innostus on loppunut. Voi arvata mitä tekee itsetunnolle kun mies toisensa jälkeen alkaa pihdata, ja lopulta on AINA itse se joka kokee olevansa ruma epäseksuaalinen möykky? En ole toipunut näistä suhteista vielä tänäkään päivänä yli 5 vuotta edellisen päättymisen jälkeen, sillä vuosien vuosien torjunta jättää jälkensä, ja en enää kykene pitämään itseäni seksuaalisena ihmisenä (huomaa, en edes kykene kirjoittamaan "naisena", koska se kuulostaa omaan korvaan naurettavalta. En ole "nainen", olen epäseksuaali ihminen).
Kyse ei ole siis mustavalkoisesti siitä, että haluaisin heti takuun siitä "kultaisesta noutajasta ja hääkelloista", tai että aika on hukkaan heitettyä vain koska suhde ei johtanutkaan siihen. Ei, kyse on siitä että se SUHTEEN AIKAKIN on ollut enimmäkseenkaikkea muuta kuin onnellista, koska naisen iskemä mies ei koskaan tunne naista minkään vaivan arvoiseksi.
Jälkiviisaana tietysti voi sanoa, että minun olisi pitänyt hoksata erota näistä suhteista heti, kun asia kävi ilmi - mutta kun se alkaa paljastua pikkuhiljaa, eikä ihan äkkiä. Se 6-12kk menee helposti laput silmillä, kun mies on vielä siinä huomiossa paistattelu -vaiheessa ihan ok seuraa ja itse tietysti itse rakastuneena tulkitsee kaiken mahdollisimman positiivisesti. Nuorena ja tyhmänä sitä on tullut monen kanssa jo muutettua yhteenkin tuossa vaiheessa, ja koska suhteissa ei ole ollut mitään hirveästi pielessä, ei niistä ole sitten heti erottu kun merkkejä on alkanut näkymään. Ja niinkuin ihmiset yleensä, ne merkit on yrittänyt piiiitkään selittää parhain päin. Pahimmillaan tällainen suhde kesti viisi vuotta, päättyen siihen että seksiä ei harrastettu kahteen viimeiseen vuoteen, mies puhui minulle vain tiuskimalla ja minä olin täysin itseluottamukseni tuhonnut. Eli kyllä, tällaiseen suhteeseen kulutettu aika on todellakin hukkaan heitettyä aikaa monessakin mielessä - se vie hillittömästi henkistä energiaa, tuhoaa itsetuntoa ja saattaa estää sen että ei tutustu siihen "oikeaan" mieheen kun on varattu tuhoon tuomitussa suhteessa. Naisen tekemä aloite siis lähes aina jotaa huonoon suhteeseen, hyvin harvoin hyvään. Siksi naisen tekemä aloite ei pääsääntöisesti kannata, koska huonot suhteet eivät kannata.
Vika ei kuitenkaan ole välttämättä ollut siinä, että sinä olet tehnyt aloitteen vaan siinä, että olet ollut kiinnostunut miehistä, jotka eivät ole kiinnostuneita sinusta tai eivät ainakaan siinä mielessä, että haluaisivat elää kanssasi loppuelämänsä. Mua on lähestynyt monet miehet ja ihan samalla tavalla silti käynyt eli suhde ei ole kestänyt. Jos mies - tai nainen - menettää mielenkiintonsa, niin se tapahtuu ihan riippumatta siitä, kumpi on tehnyt aloitteen.
Tottakai "vika" on ollut siinä että mies ei ole ollut kiinnostunut, niinhän minä juuri kerroin nykyään tajuavani. Jos mies olisi ollut kiinnostunut, hän tekisi aloitteen. Koska hän ei ole kiinnostunut, nainen (eli minä) on joutunut tekemään aloitteen. Ts (lähes) aina jos nainen joutuu tekemään aloitteen, tarkoittaa se, että mies ei ole kiinnostunut. Joka taas tarkoittaa tuhoon tuomittua suhdetta, ja joka taas tarkoittaa sitä, että [b]naisen aloitteesta lähtevät suhteet ovat lähes aina tuhoon tuomittuja[/b]. Koska jos mies olisi kiinnostunut, hän olisi kyllä itse sen aloitteen tehnyt. Ja vielä toisinpäinsanoen: naisen on mahdoton tehdä aloite miehelle joka olisi naisesta kiinnostunut, koska mies kyllä tekee sen itse.
Toisaalta taas jos kyseessä on mies joka on hieman kiinnostunut, on naisen aloitteellisuus silloinkin ongelma - se hieman kiinnostunut mies muuttuu naisen aloitteen jälkeen "olen mahtavin mies maailmassa kun tuo nainen minua vonkaa, nyt voin olla kuinka sika tahansa koska nainenhan tässä on se joka joutuu todistamaan olevansa arvoiseni" -lahnapossuksi. Jos nainen olisi odottanut, olisi mies saattanut sen aloitteen tehdäkin ja pitää naista ns. arvokkaana. Naisen aloitteellisuus kuitenkin tiputti hänet miestä ala-arvoisemmaksi, joka on suhteen tuho pitkällä tähtäimellä.
Tälläkin palstalla on säännöllisesti kirjoituksia, joissa nainen kyselee että onkohan mies nyt kiinnostunut ja pitäisikö itse tehdä aloite jne jne. Nämä ketjut täyttyvät kannustavilla "on se, se ei vaan uskalla", ja "tottakai teet itse aloitteen" viesteillä. Hyvin harva uskaltaa/ymmärtää/raaskii kertoa kysyjille että "ei, mies ei hyvin todennäköisesti ole sinusta kiinnostunut, ja tuhlaat vain aikaasi jos miestä vonkaat". Suurin osa naisista ei siis suostu uskomaan (kuten en minäkään nuorempana), että MIES KYLLÄ ON ALOITTEELLINEN JOS HÄNTÄ KIINNOSTAA. Kuten minäkin, he sinnikkyydellä änkäytyvät suhteisiin miesten kanssa joita ei kiinnosta. Ja sinisilmäisinä, rakastuneina hölmöinä eivät kuuntele järjen ääniä...
Todella moni mies tänä päivänä EI tee aloitetta, vaikka olisi kiinnostunutkin, koska yhä useampi mies pelkää saavansa pakit tai on saanut jo niin monet pakit, ettei halua enempää. Mutta ihan sama, en jaksa vääntää asiasta enempää kanssasi.
Mä tuolla aiemmin kyllä jossain kommentissa sanoin disclaimerina, että tottakai on olemassa se teoreettinen mahdollisuus että mies ON kiinnostunut mutta vain niin ujo, että ei ole aloitetta tehnyt. Tämä mahdollisuus on kuitenkin niin häviävän pieni, että se ei kumoa yleissääntöä siitä, että naisen ei kannata aloitetta tehdä. Häviävän pieni se on siksi, että jos nainen on sellainen ettei hän saa ikinä miesten huomiota, hän ei voi olla kovin hottis. Hyvin hyvin harva mies on siis hänestä kiinnostunut (koska muutenhan hän niitä aloitteita saisi, daa). Heitetään nyt vaikka että 1 tuhannesta. Jos joku hänestä kerran vuosikymmenessä kiinnostuukin, todennäköisyys sille että juuri tämä mies olisi niin ujo ettei uskalla aloitetta tehdä, on sekin kovin pieni. Suurin osa miehistä kun ON aloitteellisia jos naisesta on kiinnostunut, heitetään nyt vaikka 80% vaikka mielestäni onkin ihan alakanttiin.
Kuvitellaan siis että a) se joku harvinaisuusmies (1/1000) kiinnostuu ko. naisesta ja b) on niin ujo että ei uskalla itse tehdä aloitetta (1/5). Jo tämä on hyvin harvinaista, koska molemmat a ja b ovat jo yksinään harvinaisia tapahtumia. Näiden yhdistyminen tapahtuu 20% * 0,1% = 1 / 5000:sta miehestä.
Mutta kun tämäkään ei vielä riitä, vaan naisen pitäisi kiinnostua JUURI TÄSTÄ miehestä. Ja miten todennäköisestä on, että nainen kiinnostuisi juuri tästä miehestä joka SEKÄ olisi naisesta kiinnostunut ETTÄ liian ujo sen itse sanomaan? Erittäin, erittäin epätodennäköistä. Jos nainen kiinnostuu vaikka joka sadannesta eli 1/100 miehestä (aika yläkanttin arvio), osuu tuo kiinnostus siihen kiinnostuneeseen 1 / 500 000 todennäköisyydellä!
Tottakai joku voittaa lotossakin, ja tottakai joskus nainen kiinnostuu juuri siitä miehestä joka häntä salaa katselee. Kuitenkin se on niin epätodennäköistä, että harva nainen haluaa ottaa riskin kerta toisensa jälkeen että taas särkee sydämensä ja kärsii huonosta suhteesta - ja ehkä on varattuna juuri silloin, kun se hänestä aidosti kiinnostunut mies sattuukin eteen. 1 / 500 000 suhteella onnistuvan riskin ottaminen vaan ei kannata
Aaaa no nythän mä vasta hokasin. Sinähän trollaat raskaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eka neuvoisin rauhottumaan. Tuo aloitus oli niin raivokas että voisi kuvitella että miehetkin lähtee käpälä mäkeen jos noin kiihtyneenä olet liikkeellä muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Mistä ja miten teidän sinkkujen kaverit ovat löytäneet puolison? Oletteko miettineet, miksi heistä kiinnostutaan, mutta teistä ei? Miten nämä ihmiset ovat toimineet eri tavalla kuin te? Joskus voi nimittäin ottaa vähän oppia niiltä samoissa piireissä liikkuvilta, joita on onnistanut.
No minun kaverini ovat ainakin löytäneet puolisonsa noin 10 vuotta sitten ja ovat edelleen yhdessä. En minä nyt tiedä, tekeekö se heistä minuun verrattuna jotenkin erilaisen, kun itsekin tuolloin pitkän parisuhteen aloitin. Ihan samalla tavalla minäkin puolison tuolloin löysin, kuin kaverinikin. Suurin ero on siinä, että he eivät ole eronneet eikä se, että heistä jotenkin eri tavalla kiinnostutaan.
Vierailija kirjoitti:
No, mene sinne sopivan miehen luokse ja kun se nostaa katseensa siitä räplättimestä, kysy että "Alakko olla mun kaa?". Mikä siinä on niin vaikeata, tarhalapsetkin sen osaa.
Tai pyydä että sun kaveri sanoo sille että se on sun mielestä söpö ja kysyy sun puolesta olettekste nyt yhdessä - näin ala-asteella toimitaan 😍
Vierailija kirjoitti:
Sinä jonka mielestä naisen ei kannata tehdä aloitetta... Voisitko lakata tuputtamasta katkeria kokemuksiasi muille jonakin totuutena. Minä löysin ihanan miehen tekemällä aloitteen itse ja hän rakastaa minua varmaan enemmän kuin minä häntä. Minun kokemukseni muutenkin on sellainen, että jos mies on aloitteen tekijä niin hän on itse asiassa se, joka kyllästyy nopeasti, jos saa sen, ketä metsästi. Mutta ei näissä jutuissa voi yleistää.
Jos tekee itse aloitteen, kannattaa valita huolella, ketä lähtee yrittämään. Jos lähtee yrittämään sellaista, joka on tottunut saamaan kenet tahansa naisen ja on pelimies ja hyvännäköinen niin saattaa käydäkin kuten sinulle. He joskus etsivät aktiivisesti ns. apumammaa, joka hoitaa kaikki asiat samalla, kun mies saa viettää poikamieselämää ja nai muita. Itse havaitsen jo kaukaa, kuka on tällainen, mutta ilmeisesti muut naiset eivät. Jos mies on todella paljon sinua paremman näköinen, naistenmiehen oloinen tai erityisen hauska ja taitava naurattamaan naisia, riski on jo olemassa.
Jos taas lähtee pokaamaan ujoa, täyspäistä, kultaista ja älykästä miestä, jota ei naiset ehkä joka vuosi piiritä niin tulos saattaa olla jo huomattavasti parempi. Nämä miehet eivät lähesty juuri koskaan naisia. Ei siis ole totta, että jos mies on kiinnostunut, tekee aloitteen. Ei aina tee. Jos et siedä ujoja ja arkoja miehiä, heitä ei tietenkään kannata alkaa iskemään, mutta puheliaan, rohkean, sosiaalisen ja itsevarman miehen saaminen itselleen loppuelämäksi on melko epätodennäköistä. He joko pettävät tai ovat kaikki varattuja. Yllättävän usein molempia.
Jos olet lähtenyt pokaamaan jotain pelimiehiä tai jotain, jotka eivät arvosta kumppaniaan niin kyllä, heidän kanssaan liitto rakoilee muutaman vuoden päästä ja lopulta särjet sydämesi -ihan riippumatta siitä, kumpi teki aloitteen. Ihan samalla tavalla se aloitteen tehnyt mieskin kyllästyy naiseen, kun on sen varmasti koukkuun saanut ja alkaa laiskaksi lahnaksi, jos on kusipäistä sorttia. Siinä ei ole mitään tekemistä sillä, kumpi teki aloitteen. Jos toisella on hyvä luonne, hän ei tekisi noin, vaikka nainen olisikin tehnyt aloitteen. As simple as that...
Nuorempana sinulla oli ehkä kokemattomampi ihmistuntemus sen suhteen, millaisia miehiä kannattaa pokata pelkkään seksiin ja keiltä voi sitten odottaa jotain syvällisempää. Ehkä nyt aikuisempana löytäisit helmen, muttet enää uskalla koittaa.
Oho. Fiksu ja täyspäinen AV-mamma kommentoi pitkän ketjun loppupäähän. Jopas jotakin, kaikkea sitä näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Repesin tossa juoksukoulun kohdalla: menin itse sellaiseen viime syksynä, ja siellä oli pelkästään naisia, ei yhtään miestä! Muutenkin kaikissa sellaisissakin harrastuksissa, joissa kuvittelisi tapaavansa miehiä, on joku hemmetin naisinvaasio! En tiedä mitä miehet sitten tekevät ja harrastavat - ehkä ne vaan nysvää kotona! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teknisen alan nainen kirjoitti:
(jatkuu)
Lopulta mies on sekä täysin aloitekyvytön/-haluton että pihtaava lahnamies, jolta ei saa edes seksiä kuin kerran kuussa ja senkin vastahakoisesti. Katsos kun nainen ei ole tässä suhteessa se saalis, vaan "ihan kiva" tyyppi jonka mukaan mies tuli lähteneeksi, johon hän on ajan myötä jossakin määrin kiintynyt tai ainakin tottunut, ja joka jo totutusti hoitaa suhteessa kaiken. Ja tietysti se nainenkin (ainakin alitajuisesti) tietää tämän - hän oli se joka vonkasi, ja se jonka piti tehdä aloite. Hän siis on se alempitasoinen, joka vastaa myös suhteessa kaikesta ja jonka tulee pitää mies tyytyväisenä.
Tarvitseeko sanoa, että tällainen suhdehan ei pidemmän päälle millään toimi - mies on suhteessa naisen kanssa johon ei oikeasti ole koskaan ihastunut, ja ennenpitkää joko pettää tai vähintään luisuu tuohon naista kynnysmattona käyttämiseen. Nainen on suhteessa miehen kanssa joka ei oikeasti pidä häntä (tarpeeksi / oman makunsa mukaan) viehättävänä, joka taas pikkuhiljaa syö hänen omanarvontuntonsa olemattomiin.
Esim. omassa tapauksessani JOKA IKINEN itse vonkaamani mies on menettänyt seksuaalisen mielenkiintonsa minuun viimeistään siinä 6kk paikkeilla, eli varmaankin juuri silloin kun uutuudenviehätys ja se "uuuu nainen tuli iskemään" -innostus on loppunut. Voi arvata mitä tekee itsetunnolle kun mies toisensa jälkeen alkaa pihdata, ja lopulta on AINA itse se joka kokee olevansa ruma epäseksuaalinen möykky? En ole toipunut näistä suhteista vielä tänäkään päivänä yli 5 vuotta edellisen päättymisen jälkeen, sillä vuosien vuosien torjunta jättää jälkensä, ja en enää kykene pitämään itseäni seksuaalisena ihmisenä (huomaa, en edes kykene kirjoittamaan "naisena", koska se kuulostaa omaan korvaan naurettavalta. En ole "nainen", olen epäseksuaali ihminen).
Kyse ei ole siis mustavalkoisesti siitä, että haluaisin heti takuun siitä "kultaisesta noutajasta ja hääkelloista", tai että aika on hukkaan heitettyä vain koska suhde ei johtanutkaan siihen. Ei, kyse on siitä että se SUHTEEN AIKAKIN on ollut enimmäkseenkaikkea muuta kuin onnellista, koska naisen iskemä mies ei koskaan tunne naista minkään vaivan arvoiseksi.
Jälkiviisaana tietysti voi sanoa, että minun olisi pitänyt hoksata erota näistä suhteista heti, kun asia kävi ilmi - mutta kun se alkaa paljastua pikkuhiljaa, eikä ihan äkkiä. Se 6-12kk menee helposti laput silmillä, kun mies on vielä siinä huomiossa paistattelu -vaiheessa ihan ok seuraa ja itse tietysti itse rakastuneena tulkitsee kaiken mahdollisimman positiivisesti. Nuorena ja tyhmänä sitä on tullut monen kanssa jo muutettua yhteenkin tuossa vaiheessa, ja koska suhteissa ei ole ollut mitään hirveästi pielessä, ei niistä ole sitten heti erottu kun merkkejä on alkanut näkymään. Ja niinkuin ihmiset yleensä, ne merkit on yrittänyt piiiitkään selittää parhain päin. Pahimmillaan tällainen suhde kesti viisi vuotta, päättyen siihen että seksiä ei harrastettu kahteen viimeiseen vuoteen, mies puhui minulle vain tiuskimalla ja minä olin täysin itseluottamukseni tuhonnut. Eli kyllä, tällaiseen suhteeseen kulutettu aika on todellakin hukkaan heitettyä aikaa monessakin mielessä - se vie hillittömästi henkistä energiaa, tuhoaa itsetuntoa ja saattaa estää sen että ei tutustu siihen "oikeaan" mieheen kun on varattu tuhoon tuomitussa suhteessa. Naisen tekemä aloite siis lähes aina jotaa huonoon suhteeseen, hyvin harvoin hyvään. Siksi naisen tekemä aloite ei pääsääntöisesti kannata, koska huonot suhteet eivät kannata.
Olen samaa mieltä. Yle teki myös kerran artikkelin jossa joku toinen oli huomannut saman ilmiön.
Olen naisena tehnyt aloitteita. Seurasi suhteita joissa särjin vain sydämeni. En taida enää tehdä..
Mietin kyllä että eikö miehillä ole samaa ongelmaa jos he aina tekevät aloitteen. Mutta sitten muistin että naiset on yleensä nirsompia eikä edes ala suhteeseen ilman tunteita. Siis keskimäärin. Joten tämä selittänee asian.
Juuri näin. Samasta syystä naiset ovat yliedustettuina avioerohakemuksien tekijöinä. Kun nainen ei enää rakasta miestä, hän eroaa paljon helpommin kuin mies, joka ei enää rakasta vaimoaan. Monille miehille riittää kun on joku joka siivoaa, laittaa ruokaa, tai edes "on", koska nainen on vielä tänäkin päivänä monille tavallaan statusesine. Se ei-niin-ihana nainenkin on siis parempi kuin ei mitään, ja hyvin hyvin harva mies eroaa jäädäkseen sinkuksi. He eroavat oma-aloitteisesti vain silloin, kun vihdoinkin tulee se Oikea Elämän Nainen vastaan. Ja sinne se rohkea, aloitteen tehnyt ja miehen itselleen vongannut nainen jää kuin nalli kalliolle ja itsetunto riekaleina oltuaan vuosia suhteessa, jossa häntä ei oikeasti rakasteta.
Toisinpäin taas tosiaan naiset ei niin usein (joskus kylläkin) ala suhteeseen miehen kanssa vain siksi, että olisi Joku Mies. Lisäksi keskimäärin useammin tapahtuu niin, että nainen ei ole ehkä kiinnostunut, mutta miehen sinnikäs piiritys herättää sen kiinnostuksen ja ihastuksen. Sinnikkyys ja itsevarmuus kun ovat miehekkääksi miellettyjä piirteitä = tekevät siitä ihan-ok miehestä viehättävän unelmien prinssin. Moni nainen varmaan miettii suhteen alkuaikoja ja hymyilee, kun muistaa miten mies vaikka toi kukkia ja pommitti treffipyynnöillä. (siis ne onnelliset joille näin on suhde alkanut).
Toisinpäin taas tämä ei toimi, sillä erittäin harvoin se ihan-ok nainen alkaa näyttää unelmien prinsessalta vongatessaan miestä. Päinvastoin, naisen tekemät aloitteet ja sitkeä iskeminen nähdään lähes aina vain epätoivoisena ja naurettavana, sekä hieman säälittävänä. Ei kovin imartelevia ominaisuuksia tai jotain, joka saisi miehen rakastumaan naiseen. Enkä ole koskaan kuullut että mies muistelisi sydän pakahtumaisillaan kuinka ihanaa oli, kun Essi-Birgetta soitti kymmenen kertaa illassa vain kuullakseen hänen äänensä...
Choose to be better, instead of bitter.
Tekosyitä sille, etteivät naiset uskalla tehdä mitään parisuhteen eteen.
Öhöm, olen tehnyt. Kuten kerrottu, olen ollut aloitteen tekijä joka ikiseen suhteeseen (niin pari- kuin seksisuhde) joka minulla on elämäni aikana ollut. Olen ollut/joutunut olemaan myös suhteiden aikana se niiden koossa pitävä voima, joka pitää huolen yhteisestä kodista, tekemisestä ja seksielämästä. Miten voit siis väittää että "en ole uskaltanut tehdä mitään"?
Kuten myös todettu, yhtäkään kertaa oma-aloitteisuuteni ei ole kuitenkaan kannattanut, vaan on johtanut suhteeseen, jossa mies pitää itsestäänselvänä että kaikki suhteessa on myös jatkossa minun vastuullani. Eikö siis olisi äärimmäisen typerää kerta toisensa jälkeen jatkaa jo kokeiltua käytöstä (ts. aloitteiden tekemistä), kun se näyttää olevan varma keino joutua huonoon suhteeseen? Mieluummin sinkku, kuin huonossa suhteessa. Tyhmähän sellainen ihminen on, joka jatkaisi huonoksi todettua käyttäytymismallia kerta toisensa jälkeen jo todettuaan, että se ei toimi.
Saanko kysyä mistä olet miehes löytäny? Aika huono tuuri käyny :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mixu kirjoitti:
Repesin tossa juoksukoulun kohdalla: menin itse sellaiseen viime syksynä, ja siellä oli pelkästään naisia, ei yhtään miestä! Muutenkin kaikissa sellaisissakin harrastuksissa, joissa kuvittelisi tapaavansa miehiä, on joku hemmetin naisinvaasio! En tiedä mitä miehet sitten tekevät ja harrastavat - ehkä ne vaan nysvää kotona! :)
Omassa piirissä miehet käy vaan salilla (ja/tai lenkillä).
Mun mielestä ihan helvetin hyvää settiä tuolta, joka on aina tehnyt aloitteen ja pettynyt. Mulla on just sama kokemus! Ne äijät on aina henganeet mukana siinä mun jutussa, koska tietty se on kiva kun joku hoitaa sulle jonkun parisuhteen siihen ja on ihan mukava. Ei ne ole koskaan sanoneet suoraan että hei lähdes nyt ettii jotain muita. Kun niitten mielestä on ollut kivaa ja silleen mut ei sit tarpeeks kivaa.
Oon muuten tosi ylpeä, että oon saanu näin pitkän ketjun aikaseksi ja jopa melko asialliselle pohjalle, ei hirveesti jankkaajia ja idiootteja ole tullut kommentoimaan tänne! Selkeesti mulla on samaa mieltä olevia kohtalotovereita.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mixu kirjoitti:
Repesin tossa juoksukoulun kohdalla: menin itse sellaiseen viime syksynä, ja siellä oli pelkästään naisia, ei yhtään miestä! Muutenkin kaikissa sellaisissakin harrastuksissa, joissa kuvittelisi tapaavansa miehiä, on joku hemmetin naisinvaasio! En tiedä mitä miehet sitten tekevät ja harrastavat - ehkä ne vaan nysvää kotona! :)
Omassa piirissä miehet käy vaan salilla (ja/tai lenkillä).
Joo ongelma taitaa olla se, että miehiä ei kiinnosta ohjattu harrastus. Miehet mielummin puuhailevat yksin mielenkiintonsa kohteen parissa. Ja tosi monet istuu vaan perse liimautuneena koneen tai pkeikkarin eteen.
Mä käyn myös salilla (kahdella, varmuuden vuoksi!), enkä todellakaan missään ryhmäliikunnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mixu kirjoitti:
Repesin tossa juoksukoulun kohdalla: menin itse sellaiseen viime syksynä, ja siellä oli pelkästään naisia, ei yhtään miestä! Muutenkin kaikissa sellaisissakin harrastuksissa, joissa kuvittelisi tapaavansa miehiä, on joku hemmetin naisinvaasio! En tiedä mitä miehet sitten tekevät ja harrastavat - ehkä ne vaan nysvää kotona! :)
Omassa piirissä miehet käy vaan salilla (ja/tai lenkillä).
Joo ongelma taitaa olla se, että miehiä ei kiinnosta ohjattu harrastus. Miehet mielummin puuhailevat yksin mielenkiintonsa kohteen parissa. Ja tosi monet istuu vaan perse liimautuneena koneen tai pkeikkarin eteen.
Eipä juuri, ainakaan mua. Sali, lenkki, uinti lähinnä. Ryhmäliikunnasta joogaa voisin kokeilla joskus. Tietysti joukkuelajit futis, salibandy, mutta niihin on vaikea löytyy ryhmää mihin pääsee mukaan. Ovat yleensä jotain työpaikan tai muun yhteisön porukan ihmisille.
Missä muuten työttömät ei-korkeakoulutetut kohtaavat? Baareissa en käy, koska ei ole varaa ja Tinderissä melkein kaikki ovat vähintään AMK. Onko Suomi24 paras kohtaamispaikka ei-tasokkaille ihmisille vai mistä olette seuraa löytäneet, jos täällä edes on muita kuin taviksia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä muuten työttömät ei-korkeakoulutetut kohtaavat? Baareissa en käy, koska ei ole varaa ja Tinderissä melkein kaikki ovat vähintään AMK. Onko Suomi24 paras kohtaamispaikka ei-tasokkaille ihmisille vai mistä olette seuraa löytäneet, jos täällä edes on muita kuin taviksia...
Jos olet nainen niin ihan missä vaan, kaikki netin deittipalvelut on pullollaan miehiä joille koulutuksesi on toissijainen seikka, jos sillä edes mitään väliä. Panosta ulkonäköön, eli läskit pois.
Jos olet mies....sitten onkin vaikeampaa. Ehkä tuttavien kautta, mutta jos niitäkään ei ole niin aika hiljaiselta näyttää.
Ei tälle ketjulle voi enää muuta kuin nauraa. Et siis halua tehdä aloitteita itse. Ei sun tarvitsekaan. Et halua, että sinuun tehdään aloitteita sellaisissa paikoissa, joissa et halua sinua lähestyttävän. No anna pakit. Haluat, että mies tekee aloitteen, koska vain silloin parisuhteesi voi edes alkaa. Odota siis, että mies tekee aloitteen, mutta älä syytä niitä miehiä, joiden mielestäsi yli kolmekymppinen kiukkuinen unelmien prinssiään odottava nainen ei ole kiinnostava.
Vierailija kirjoitti:
yli kolmekymppinen kiukkuinen unelmien prinssiään odottava nainen ei ole kiinnostava.
Niin, tässähän se totuus tuli Yli kolmekymppinen nainen ei ole kiinnostava. Niin että ihan turhaan etsitte, miehet on kiinnostuneita vain alle kolmekymppisistä naisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yli kolmekymppinen kiukkuinen unelmien prinssiään odottava nainen ei ole kiinnostava.
Niin, tässähän se totuus tuli Yli kolmekymppinen nainen ei ole kiinnostava. Niin että ihan turhaan etsitte, miehet on kiinnostuneita vain alle kolmekymppisistä naisista.
Miehet ovat kyllä kiinnostuneita yli kolmekymppisistäkin, mutta yli kolmekymppinen nainen ei voi enää odottaa tulevansa kohdelluksi prinsessana.
Älä edes yritä saada miestä, jos olet yli kolkyt, sulla on kaksi kiloa tai enemmän ylipainoa tai olet yh-äiti. Yksikin näistä on jo liian iso virhe, mutta kaikki yhdessä... toivotonta. Miehet ovat PINNALLISIA, uskokaa jo!!!
Kuules nyt, mä olen ainakin helvetin kaukana prinsessasta. En ole koskaan odottanut minkäänlaista erityiskohtelua, ihan olen itse hankkinut kaiken, mitä mulla on. Olen opiskellut pitkään ja päässyt koulutustani ja osaamistani vastaavaan mielekkääseen työhön, olen hankkinut itse kivan ja viihtyisän kodin, itse olen sen myös rempannut ja sisustanut. En ole koskaan odottanut saavani apua keneltäkään. Itse asiassa mua alkaa itkettää se, että joku kuvittelee sinkkunaisten olevan jotain prinsessoja, jotka odottaa prinssiä valkoisella ratsulla. Parisuhteen etsimiseenkin olen panostanut paljon, esimerkiksi ulkonäköäni parantamalla, liikkumalla ja huolehtimalla itsestäni. Näiden lisäksi olen käynyt treffeillä, mutta eipä ketään kiinnosta, kun olen yli kolmekymppinen prinsessa.
Mitä sinä, joka haukut meitä prinsessoiksi, olet tehnyt oman hyvinvointisi eteen?
Onko tämä asia sulle joku valtataistelu? Sinä haluat olla se prinsessa siellä jalustalla? Alkaa pikkuisen jo ärsyttämään tuo vimma millä selität mustaa valkoiseksi! Tuo myytti "miehen ei kuulu tehdä aloitetta!!!" nostaa tasaisin väliajoin päätään tällä palstalla, ja se on ihan täyttä paskaa!