Lue keskustelun säännöt.
Media vilisee kielioppivirheitä - yhä enemmän
25.07.2016 |
Iltalehden toimittaja Ilona Vehmas kertoo jutussa, että lapsi täytti vuosia kesäkuun 5:s (Chrisin ja Madeleinen nuorempi). Maikkarin mukaan Turkissa vangittiin (tuhansia) akateemikkoja, sama termi pääsi jopa uutislähetykseen saakkka! Ylen aamuteeveessä Soininvaara puhuu "ulkolaisista".
Kirjailija Hannu Mäkelä kertoo muistelmakirjassaan täyttäneensä 50-vuotta ja puhuu niin ikään ulkolaisista. Hän toimi 20 vuotta kustannustoimittaja Otavalla, joten aika järkyttävää...
Yrittäkää nyt vähän pitää edes jonkinlaista tasoa
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se pitäis olla jos akateemikko ei kelpaa?
Riippuu henkilöstä. Hän voi olla korkeakoulutettu tai yliopiston lehtori tai professori jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se pitäis olla jos akateemikko ei kelpaa?
Riippuu henkilöstä. Hän voi olla korkeakoulutettu tai yliopiston lehtori tai professori jne.
Akateemikko on parempi koska se on yleisnimitys joka pätee joka maassa,joka asiassa ei ole tarpeen ilmoittaa tarkkaa nimitystä varsinkaan kun niitä ei tiedetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jostain syystä ärsytti kun kanadalainen puollustaja oli lehdessä "kanukkipakki".
Kanukkipakki on ihan yhtä hyvä termi kuin puollustaja :D
Mutta vakavasti ottaen olen huomannut saman. Puhekielisyyksiin ei enää kiinnitetä niin paljon huomiota. Ilmeisesti toimittajat ajattelevat (tai eivät ajattele mitään...), että ilmaisut ovat riittävän vakiintuneita yleiskieleen, ja että niitä voi käyttää virallisemmissakin yhteyksissä. Esimerkiksi joskus uutisten lukijat puhuvat [j]enkeistä (sekä ihmisistä että maasta) ja joskus sitä saattaa nähdä myös kirjoitettuna iltapäivälehdissä... 'Jenkki' ei mielestäni ole vakiintunut suomen yleiskieleen muuten kuin purkkabrändinä. Virallisissa yhteyksissä ei voi kirjoittaa "ampumavälikohtaus Jenkeissä".
Iltapäivälehtien otsikoissa on jo näkynyt "Briteissä" ja "Ausseissa".
Vierailija kirjoitti:
Minua jostain syystä ärsytti kun kanadalainen puollustaja oli lehdessä "kanukkipakki".
Toivottavasti tuo puollustaja oli leikkisyyttä sinun taholtasi :)
Samoin sanojen ymmärtäminen on selkeästi heikkompaa kuin aikaisemin. Esimerkiksi nyt akateemikko, joka siis tarkoittaa pelkästää kyseisen arvonimen saanutta henkilöä. Sanaa suorukainen käytetään joskus sekä naisista että miehistä. Huvittava tapaus oli, kun joku käytti nuoresta koirastaan nimitystä nuorikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se pitäis olla jos akateemikko ei kelpaa?
Riippuu henkilöstä. Hän voi olla korkeakoulutettu tai yliopiston lehtori tai professori jne.
Akateemikko on parempi koska se on yleisnimitys joka pätee joka maassa,joka asiassa ei ole tarpeen ilmoittaa tarkkaa nimitystä varsinkaan kun niitä ei tiedetä.
Akateemikkohan nimenomaan ei ole yleisnimitys vaan sillä on tarkka merkitys Suomessa. Vain presidentti voi myöntää akateemikon arvonimen. Eli sitä ei pitäisi käyttää yleisnimityksenä. Voi puhua akateemisista ihmisistä tai korkeakoulutetuista, muttei akateemikoista, koska sille termille on eri merkitys suomen kielessä. Voi olla, että merkitys jossain vaiheessa muuttuu, kun ihmiset käyttävät termiä riittävän sinnikkäästi väärässä merkityksessään, mutta tällä hetkellä akateemikko ei tarkoita ketä tahansa akateemista ihmistä, vaan tiettyjä presidentin nimeämi henkilöitä.
Vierailija kirjoitti:
Samoin sanojen ymmärtäminen on selkeästi heikkompaa kuin aikaisemin. Esimerkiksi nyt akateemikko, joka siis tarkoittaa pelkästää kyseisen arvonimen saanutta henkilöä. Sanaa suorukainen käytetään joskus sekä naisista että miehistä. Huvittava tapaus oli, kun joku käytti nuoresta koirastaan nimitystä nuorikko.
Eli heikompaa ja nuorukainen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä. Tilanne on heikko ja se vaikuttaa sekä lehtijuttujen ymmärtämiseen. Pahinta on se, että kun kielenhuollossa ja käännöstyössä säästetään, se ei näy vain lehdissä vaan myös ulkomaisten tv-ohjelmien, elokuvien ja kirjojen käännöksissä.
Tämä ei siis ole haitta vain aikuisille, vaan etenkin nuorille, jotka vasta oppivat kieltä. Moni nuorihan lukee pääasiassa nettiä eli juuri noita ip-lehtiä, seuraa tv:stä ja elokuvista lähinnä amerikkalaisia tuotoksia, sekä altistuvat somen villille kielelle ja ehkä lukaisevat kesälomalla pari (heikosti ja hätäisesti) suomeksi käännettyä hittipokkaria.
Luen itsekin nykyisin uusista kirjoista aina sen alkukielisen version, jos mahdollista, koska suomenkieliset käännökset alkavat olla heikkolaatuisia, ettei jostain dekkarista edes tajua kaikkia johtolankoja.
Vierailija kirjoitti:
Samoin sanojen ymmärtäminen on selkeästi heikkompaa kuin aikaisemin. Esimerkiksi nyt akateemikko, joka siis tarkoittaa pelkästää kyseisen arvonimen saanutta henkilöä. Sanaa suorukainen käytetään joskus sekä naisista että miehistä. Huvittava tapaus oli, kun joku käytti nuoresta koirastaan nimitystä nuorikko.
Venäläismiehiä näkyy kutsuttavan venakoiksi ja hyvämaineinenkin nainen käy naikkosesta. Ja lähiaikoina viittaa jollain kierolla tavalla myös menneisyyteen.
Näissä esimerkeissä alkaa se "eiks riitä kunhan vain ymmärtää" -periaate olla jo koetuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
HS nimittelee kuorma- ja pakettiautoja rekoiksi ja käyttää superlatiivin komparatiivia hyvä-sanasta.
Parhaampi? En ole nähnyt, mutta parhain on aika yleinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jostain syystä ärsytti kun kanadalainen puollustaja oli lehdessä "kanukkipakki".
Toivottavasti tuo puollustaja oli leikkisyyttä sinun taholtasi :)
Pääsi virhe livahtamaan kommenttiin ja huomasin sen vasta jälkeenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jostain syystä ärsytti kun kanadalainen puollustaja oli lehdessä "kanukkipakki".
Kanukkipakki on ihan yhtä hyvä termi kuin puollustaja :D
Mutta vakavasti ottaen olen huomannut saman. Puhekielisyyksiin ei enää kiinnitetä niin paljon huomiota. Ilmeisesti toimittajat ajattelevat (tai eivät ajattele mitään...), että ilmaisut ovat riittävän vakiintuneita yleiskieleen, ja että niitä voi käyttää virallisemmissakin yhteyksissä. Esimerkiksi joskus uutisten lukijat puhuvat [j]enkeistä (sekä ihmisistä että maasta) ja joskus sitä saattaa nähdä myös kirjoitettuna iltapäivälehdissä... 'Jenkki' ei mielestäni ole vakiintunut suomen yleiskieleen muuten kuin purkkabrändinä. Virallisissa yhteyksissä ei voi kirjoittaa "ampumavälikohtaus Jenkeissä".
Iltapäivälehtien otsikoissa on jo näkynyt "Briteissä" ja "Ausseissa".
Ja Tsekeissä, Tshekeissä sekä Tšekeissä. Mikä on Tšekit jne, kun ilmiselvästi tarkoitetaan paikkaa eikä ihmisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemikkoja? Mikä virhe tuossa?
Mikähän se voisi olla? Olen melko varma, että Suomen presidentti ei ole nimittänyt tuhansia turkkilaisia akateemikoiksi.
"Akateemikko on Suomessa arvonimi, jonka tasavallan presidentti myöntää erityisen ansioituneille tieteen- ja taiteenharjoittajille."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Akateemikko .
Juutuin liikaa tuohon yhteen sanaan, luulin että se olisi väärin taivutettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden toimittaja Ilona Vehmas kertoo jutussa, että lapsi täytti vuosia kesäkuun 5:s (Chrisin ja Madeleinen nuorempi).
Mikä virhe tuossa on? Järjestysluku voidaan merkitä 5. tai 5:s. Jälkimmäistä vaihtoehtoa suositellaan esimerkiksi silloin, jos järjestysluku on virkkeen viimeinen sana.
Kaikki vaan alapeukuttaa, mutta kukaan ei kerro, mikä se virhe on. Eihän tässä voi mitään itsekään oppia.
Mitä vikaa on sanassa ulkolainen? En kyllä itse käyttäisi, mutta miksi se siis on väärin?
Vierailija kirjoitti:
Toimittelijoiksi pääsee yhä enenevässä määrin vain oikeiden ideologisten ajatusten perusteella, ei journalististen taitojen.
Kerrotko viimeiset 30 värväystä ideologisista syistä?
Johtuu vauvapalstasta. Ne kopioi kaikki uutiset, mielipiteet ja kommentit täältä.
Täällä pitäisi pitää vähän parempaa tasoa! Mihin kaikki pilkun viilaajat on kadonneet? Aiempina vuosina täällä oli niitä useita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden toimittaja Ilona Vehmas kertoo jutussa, että lapsi täytti vuosia kesäkuun 5:s (Chrisin ja Madeleinen nuorempi).
Mikä virhe tuossa on? Järjestysluku voidaan merkitä 5. tai 5:s. Jälkimmäistä vaihtoehtoa suositellaan esimerkiksi silloin, jos järjestysluku on virkkeen viimeinen sana.
Kaikki vaan alapeukuttaa, mutta kukaan ei kerro, mikä se virhe on. Eihän tässä voi mitään itsekään oppia.
Samaa tässä ihmettelen. Miksi ihmeessä alapeukut? Tosiaan on kieliopillisesti yhtä oikein kirjoittaa 5. tai 5:s.
Otsikossa on muuten kielioppivirhe. Siinä pitäisi olla – eikä -.
Apinat tuli miljardi vuotta sitten oikein ymmärretyksi. Luuletko että ihmiskunta olisi kehittynyt jos kaikki olisimme sinun "tärkeintä on" -tasollasi? Ei. Siksi kiinnitämme asiaan huomiota. Ymmärrämme että joillekin tämä "tärkeintä on" -ajatusmalli on tärkeintä (eli helpointa). Lähestymistapa on kuitenkin kokonaisuudessaan taannuttava. Siksi kiinnitämme asiaan huomiota.