Media vilisee kielioppivirheitä - yhä enemmän

Vierailija kirjoitti:

Mitä vikaa on sanassa ulkolainen? En kyllä itse käyttäisi, mutta miksi se siis on väärin?

Koska se on ulkomainen. Ethän sano kotilainen marja esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vikaa on sanassa ulkolainen? En kyllä itse käyttäisi, mutta miksi se siis on väärin?

Koska se on ulkomainen. Ethän sano kotilainen marja esimerkiksi.

Sanon, jos nimi on Kotilainen, Marja.

Kielioppi nyt on median vähäisin ongelma. Asiavirheet, olematon taustatyö ja lähteiden luotettavuuden tarkistus ja puolueellinen suhtautuminen asioihin ovat suurempia ongelmia. Mitä julkaistaan, mitä ei ja valintojen takana oleva arvomaailma. Maahanmuutto, persut ja Ahtisaari mm. on ollut tuollaisia aiheita, joissa meillä tiedotusvälineet ovat toimineet hieman mustavalkoiset lasit päässä. Trumpista ei luultavasti tulla kovin hyviä uutisia koskaan kuulemaan. Lisäksi nämä skandaali ohjelmat, jotka vaikka väkisin leipovat sen skandaalin jostain kerran viikossa, vaikka aina ei niin aihetta olisikaan.

Pahintahan on se, että totuuksiakin on niin paljon, että ei aina huomata mikä on valhetta. Eivät toimittajat itsekkään välttämättä huomaa kun kaikenmaailman lobbarit lähettelee heille juttujansa, joissa tiedä missä teetettyjä tutkimuksia tukena. Näihinhän usein on lisätty jotain "asiantuntija lausuntoja", joissa riittää kun on vakkuuttava titteli vaikka olisikin ihan eri alan dosentti jota jutusssa käsitellään. Nämä pistää ne painoon ihmeempiä miettimättä. Täällä sitten ihmetellään jotain kielioppivirhettä. Ei kun tulppa veneestä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Kielioppi nyt on median vähäisin ongelma. Asiavirheet, olematon taustatyö ja lähteiden luotettavuuden tarkistus ja puolueellinen suhtautuminen asioihin ovat suurempia ongelmia. Mitä julkaistaan, mitä ei ja valintojen takana oleva arvomaailma. Maahanmuutto, persut ja Ahtisaari mm. on ollut tuollaisia aiheita, joissa meillä tiedotusvälineet ovat toimineet hieman mustavalkoiset lasit päässä. Trumpista ei luultavasti tulla kovin hyviä uutisia koskaan kuulemaan. Lisäksi nämä skandaali ohjelmat, jotka vaikka väkisin leipovat sen skandaalin jostain kerran viikossa, vaikka aina ei niin aihetta olisikaan.

Pahintahan on se, että totuuksiakin on niin paljon, että ei aina huomata mikä on valhetta. Eivät toimittajat itsekkään välttämättä huomaa kun kaikenmaailman lobbarit lähettelee heille juttujansa, joissa tiedä missä teetettyjä tutkimuksia tukena. Näihinhän usein on lisätty jotain "asiantuntija lausuntoja", joissa riittää kun on vakkuuttava titteli vaikka olisikin ihan eri alan dosentti jota jutusssa käsitellään. Nämä pistää ne painoon ihmeempiä miettimättä. Täällä sitten ihmetellään jotain kielioppivirhettä. Ei kun tulppa veneestä vaan.

Jaa, ettäkö vähäisistä ongelmista ei saisi keskustella? Minä keskustelen kieliopista ja kielioppivirheistä oikein mielelläni ja ihan työn puolesta. Teepä sinä Ahtisaaresta ja skandaaliohjelmista ihan omat ketjusi. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielioppi nyt on median vähäisin ongelma. Asiavirheet, olematon taustatyö ja lähteiden luotettavuuden tarkistus ja puolueellinen suhtautuminen asioihin ovat suurempia ongelmia. Mitä julkaistaan, mitä ei ja valintojen takana oleva arvomaailma. Maahanmuutto, persut ja Ahtisaari mm. on ollut tuollaisia aiheita, joissa meillä tiedotusvälineet ovat toimineet hieman mustavalkoiset lasit päässä. Trumpista ei luultavasti tulla kovin hyviä uutisia koskaan kuulemaan. Lisäksi nämä skandaali ohjelmat, jotka vaikka väkisin leipovat sen skandaalin jostain kerran viikossa, vaikka aina ei niin aihetta olisikaan.

Pahintahan on se, että totuuksiakin on niin paljon, että ei aina huomata mikä on valhetta. Eivät toimittajat itsekkään välttämättä huomaa kun kaikenmaailman lobbarit lähettelee heille juttujansa, joissa tiedä missä teetettyjä tutkimuksia tukena. Näihinhän usein on lisätty jotain "asiantuntija lausuntoja", joissa riittää kun on vakkuuttava titteli vaikka olisikin ihan eri alan dosentti jota jutusssa käsitellään. Nämä pistää ne painoon ihmeempiä miettimättä. Täällä sitten ihmetellään jotain kielioppivirhettä. Ei kun tulppa veneestä vaan.

Jaa, ettäkö vähäisistä ongelmista ei saisi keskustella? Minä keskustelen kieliopista ja kielioppivirheistä oikein mielelläni ja ihan työn puolesta. Teepä sinä Ahtisaaresta ja skandaaliohjelmista ihan omat ketjusi. :)

No sovitaan nyt vaikka niin, että saat tällä kertaa keskustella kielioppivirheistä, mutta älä ota sitä tavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielioppi nyt on median vähäisin ongelma. Asiavirheet, olematon taustatyö ja lähteiden luotettavuuden tarkistus ja puolueellinen suhtautuminen asioihin ovat suurempia ongelmia. Mitä julkaistaan, mitä ei ja valintojen takana oleva arvomaailma. Maahanmuutto, persut ja Ahtisaari mm. on ollut tuollaisia aiheita, joissa meillä tiedotusvälineet ovat toimineet hieman mustavalkoiset lasit päässä. Trumpista ei luultavasti tulla kovin hyviä uutisia koskaan kuulemaan. Lisäksi nämä skandaali ohjelmat, jotka vaikka väkisin leipovat sen skandaalin jostain kerran viikossa, vaikka aina ei niin aihetta olisikaan.

Pahintahan on se, että totuuksiakin on niin paljon, että ei aina huomata mikä on valhetta. Eivät toimittajat itsekkään välttämättä huomaa kun kaikenmaailman lobbarit lähettelee heille juttujansa, joissa tiedä missä teetettyjä tutkimuksia tukena. Näihinhän usein on lisätty jotain "asiantuntija lausuntoja", joissa riittää kun on vakkuuttava titteli vaikka olisikin ihan eri alan dosentti jota jutusssa käsitellään. Nämä pistää ne painoon ihmeempiä miettimättä. Täällä sitten ihmetellään jotain kielioppivirhettä. Ei kun tulppa veneestä vaan.

Jaa, ettäkö vähäisistä ongelmista ei saisi keskustella? Minä keskustelen kieliopista ja kielioppivirheistä oikein mielelläni ja ihan työn puolesta. Teepä sinä Ahtisaaresta ja skandaaliohjelmista ihan omat ketjusi. :)

No sovitaan nyt vaikka niin, että saat tällä kertaa keskustella kielioppivirheistä, mutta älä ota sitä tavaksi.

Eikä sovita. Keskustellaan nimenomaan kielioppivirheistä otsikon mukaan. Ja tavaksi otin jo 80-luvun alkupuolella, kun äidinkieli alkoi kiinnostaa, enkä lupia kysele, jos keskusteluttaa.

Tuo on kyllä niin totta, uskottavuus vaan kärsii, kun et itse näköjään osaa kunnolla kirjoittaa suomen kieltä oikeaoppisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehden toimittaja Ilona Vehmas kertoo jutussa, että lapsi täytti vuosia kesäkuun 5:s (Chrisin ja Madeleinen nuorempi).

Mikä virhe tuossa on? Järjestysluku voidaan merkitä 5. tai 5:s. Jälkimmäistä vaihtoehtoa suositellaan esimerkiksi silloin, jos järjestysluku on virkkeen viimeinen sana.

Noin pieni luku kirjoitetaan kirjaimin. Viidentenä (päivänä).

Vierailija kirjoitti:

Eivät toimittajat ole huonompia kuin ennen. Kyse on siitä, että mediataloilla ei enää ole varaa/halua palkata kielenhuollon ammattilaisia korjaamaan toimittajien mokia. Samaan suuntaan vaikuttaa kiire: kun juttuja tehdään minuuteissa eikä tunneissa, ei edes itsellä ole aikaa tarkastaa ja tarkistaa kunnolla omaa tekstiä.

On ne huonompia (sic). Luepa vaikka nyt.fi -sivustoa, jossa oikein kilpaillaan siitä kuka kirjoittaa huonointa suomea.

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on se, että kun kielenhuollossa ja käännöstyössä säästetään, se ei näy vain lehdissä vaan myös ulkomaisten tv-ohjelmien, elokuvien ja kirjojen käännöksissä.

Tämä ylimääräinen "että" saa niskakarvani pystyyn. Jopa Ylen uutisissa tai aamu-tv:ssä kuulee usein "tänään keskustellaan siitä, että miten puutarhan saa kukoistamaan" tai "myöhemmin lähetyksessä keskustellaan asiantuntijan kanssa siitä, että mikä saa nuoret radikalisoitumaan". Grrrrrr!!!

Vierailija kirjoitti:

Moni nuorihan lukee pääasiassa nettiä eli juuri noita ip-lehtiä, seuraa tv:stä ja elokuvista lähinnä amerikkalaisia tuotoksia, sekä altistuvat somen villille kielelle ja ehkä lukaisevat kesälomalla pari (heikosti ja hätäisesti) suomeksi käännettyä hittipokkaria.

Myös näitä vääriä verbimuotoja kuulee välillä Ylen uutisissa. Tyyliin "kolme miestä raiskasivat". Tässäkin kohtuullisesti suomea osaava kirjoittaja on aloittanut aivan oikein, mutta keskittyminen on herpaantunut ja verbimuoto vaihtunut monikkoon.

Ei nuorilla ole enää muita vaihtoehtoja oppia kieltä kunnolla kuin lukea ahkerasti kirjoja. Vieläkö Aku Ankassa on hyvää suomea, vai joko senkin linja lipsuu?

Käännöskirjoissa on valtavasti kirjoitusvirheitä nykyään. Luin viime viikolla kirjan, josta puuttuivat melkein kaikki pilkut. Myös henkilöiden nimiä sotkettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on se, että kun kielenhuollossa ja käännöstyössä säästetään, se ei näy vain lehdissä vaan myös ulkomaisten tv-ohjelmien, elokuvien ja kirjojen käännöksissä.

Tämä ylimääräinen "että" saa niskakarvani pystyyn. Jopa Ylen uutisissa tai aamu-tv:ssä kuulee usein "tänään keskustellaan siitä, että miten puutarhan saa kukoistamaan" tai "myöhemmin lähetyksessä keskustellaan asiantuntijan kanssa siitä, että mikä saa nuoret radikalisoitumaan". Grrrrrr!!!

Eikö tuo "kun" muuta virkkeen olemusta juuri sillä tavalla, että sitä tarvitaan? En ole ihan varma, koska aivoni menivät juuri jumiin. Noissa jälkimmäisissä olet aivan oikeassa.

Toimittajat tuntuvat mieltyneen myös muotoon "mitä luulette, että seuraavaksi tapahtuu". Olisiko asiaohjelmien tekijöiden ihan mahdotonta opetella muodostamaan vanha kunnon lauseenvastike?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs se pitäis olla jos akateemikko ei kelpaa?

Riippuu henkilöstä. Hän voi olla korkeakoulutettu tai yliopiston lehtori tai professori jne.

Akateemikko on parempi koska se on yleisnimitys joka pätee joka maassa,joka asiassa ei ole tarpeen ilmoittaa tarkkaa nimitystä varsinkaan kun niitä ei tiedetä.

Akateemikkohan nimenomaan ei ole yleisnimitys vaan sillä on tarkka merkitys Suomessa. Vain presidentti voi myöntää akateemikon arvonimen. Eli sitä ei pitäisi käyttää yleisnimityksenä. Voi puhua akateemisista ihmisistä tai korkeakoulutetuista, muttei akateemikoista, koska sille termille on eri merkitys suomen kielessä. Voi olla, että merkitys jossain vaiheessa muuttuu, kun ihmiset käyttävät termiä riittävän sinnikkäästi väärässä merkityksessään, mutta tällä hetkellä akateemikko ei tarkoita ketä tahansa akateemista ihmistä, vaan tiettyjä presidentin nimeämi henkilöitä.

Tässä on varmasti ollut sekaantuminen englannin academic sanan kanssa, joka taas on yleisnimitys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs se pitäis olla jos akateemikko ei kelpaa?

Riippuu henkilöstä. Hän voi olla korkeakoulutettu tai yliopiston lehtori tai professori jne.

Akateemikko on parempi koska se on yleisnimitys joka pätee joka maassa,joka asiassa ei ole tarpeen ilmoittaa tarkkaa nimitystä varsinkaan kun niitä ei tiedetä.

Akateemikkohan nimenomaan ei ole yleisnimitys vaan sillä on tarkka merkitys Suomessa. Vain presidentti voi myöntää akateemikon arvonimen. Eli sitä ei pitäisi käyttää yleisnimityksenä. Voi puhua akateemisista ihmisistä tai korkeakoulutetuista, muttei akateemikoista, koska sille termille on eri merkitys suomen kielessä. Voi olla, että merkitys jossain vaiheessa muuttuu, kun ihmiset käyttävät termiä riittävän sinnikkäästi väärässä merkityksessään, mutta tällä hetkellä akateemikko ei tarkoita ketä tahansa akateemista ihmistä, vaan tiettyjä presidentin nimeämi henkilöitä.

Tässä on varmasti ollut sekaantuminen englannin academic sanan kanssa, joka taas on yleisnimitys.

*sekaannus

*academic-sanan