Julkista sektoria on enään mahdoton purkaa.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin ihmettelen, miksi emme voisi mennä Amerikan malliin, jossa julkinen sektori on pieni ja yksilö vastaa itse elämästään. Poistetaan julkinen päivähoito, sosiaali- ja terveydenhoito ja yksityistetään ne. Syntyy säästöjä.

Siellä on mittava byrokratia, isompi juttu n meillä. Ja yksityisen terveydenhuollon ansiosta kallein terveydenhuolto maailmassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin ihmettelen, miksi emme voisi mennä Amerikan malliin, jossa julkinen sektori on pieni ja yksilö vastaa itse elämästään. Poistetaan julkinen päivähoito, sosiaali- ja terveydenhoito ja yksityistetään ne. Syntyy säästöjä.

Olen samaa mieltä. Jätetään vain poliisi ja armeija. Ne kustannetaan verorahoista, mutta muuten joka ikinen senttti itselle. Maksetaan totta kai reaalikustannukset + tämän sopivaksi katsoma voitto myös yrittäjälle. Kaikki monopolit infraa myöten auki ja rahaa tulvii sisään.

Kaikille työpaikat ja palkka sellainen että sillä elää ja sairastaa. Heikoista huolehditaan ts jotka ei kykene töihin.

Kuulostaa hyvälle, mutta Nallen mielestä on ihan älytön idea.Nykyinen meno taas on tosi upeata, jossa 3% kansasta voi aivan saatanan hyvin, 20% voi kohtalaisesti, 40% elää kädestä suuhun ja loput on autettavien listalla.

Niin, mitäs me päiväkodilla, koululla, yliopistosairaaloilla, syöpähoidoilla, vammaisten palveluasumisella, poliiseilla jne. Sovitaan että se on jokaisen oma ongelma jos vammautuu nuorena tai sairastuu johonkin harvinaiseen tautiin. Ainahan voi mennä kadulle pahvilaatikkoon asumaan, niinhän USAssakin tehdään.

Enään? Omko niim?

Vierailija kirjoitti:

Eläkekatto voisi olla ihan hyvin bruttona vaikka 4000€/kk.Jos eläke on noin hyvä, niin jokainen voi miettiä mitä työuralla on ehtinyt tienata.Varsinkin suojatyöpaikoissa olevat johtajat ovat rahansa saaneet.

Sama eläkekatto voisi olla myös yksityisellä puolella.

Ei niitä isoja kihoja tuhansia ole. Toki olen samaa mieltä siinä, että jos kuukausipalkka on viisinumeroinen, se on liian iso, oli julkisella tai yksityisellä puolella. Mutta kun ajattelee Suomen 330 000 työtöntä, eivät he kaikki mitään isopalkkaisia ole.

Ei niitä maistereita ole turhaan koulutettu. Tällä hetkellä näyttää pikemminkin siltä, että on koulutettu ainakin 1300 myyjää ja 800 hitsaria turhaan.

Julkisen sektorin typistäjät voisivat luetella ne ammatit, jotka pitäisi poistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläkekatto voisi olla ihan hyvin bruttona vaikka 4000€/kk.Jos eläke on noin hyvä, niin jokainen voi miettiä mitä työuralla on ehtinyt tienata.Varsinkin suojatyöpaikoissa olevat johtajat ovat rahansa saaneet.

Sama eläkekatto voisi olla myös yksityisellä puolella.

Ei niitä isoja kihoja tuhansia ole. Toki olen samaa mieltä siinä, että jos kuukausipalkka on viisinumeroinen, se on liian iso, oli julkisella tai yksityisellä puolella. Mutta kun ajattelee Suomen 330 000 työtöntä, eivät he kaikki mitään isopalkkaisia ole.

Ei niitä maistereita ole turhaan koulutettu. Tällä hetkellä näyttää pikemminkin siltä, että on koulutettu ainakin 1300 myyjää ja 800 hitsaria turhaan.

Julkisen sektorin typistäjät voisivat luetella ne ammatit, jotka pitäisi poistaa.

Mistä helvetistä ton 800 hitsaria repäisit?Ihan mukavasti tuntuu hitsareilla hommia olevan, vaikka duunaria tuodaan ulkomailta minkä keretään.Seuraavaksi pitää alkaa kilpailuttamaan koulutettujen ihmisten työpaikkoja.Palkanlaskennan ja varmaan paljon muutakin voi ostaa halvemmalla jostain muualta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläkekatto voisi olla ihan hyvin bruttona vaikka 4000€/kk.Jos eläke on noin hyvä, niin jokainen voi miettiä mitä työuralla on ehtinyt tienata.Varsinkin suojatyöpaikoissa olevat johtajat ovat rahansa saaneet.

Sama eläkekatto voisi olla myös yksityisellä puolella.

Ei niitä isoja kihoja tuhansia ole. Toki olen samaa mieltä siinä, että jos kuukausipalkka on viisinumeroinen, se on liian iso, oli julkisella tai yksityisellä puolella. Mutta kun ajattelee Suomen 330 000 työtöntä, eivät he kaikki mitään isopalkkaisia ole.

Ei niitä maistereita ole turhaan koulutettu. Tällä hetkellä näyttää pikemminkin siltä, että on koulutettu ainakin 1300 myyjää ja 800 hitsaria turhaan.

Julkisen sektorin typistäjät voisivat luetella ne ammatit, jotka pitäisi poistaa.

http://www.hs.fi/ura/a1439778944278

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläkekatto voisi olla ihan hyvin bruttona vaikka 4000€/kk.Jos eläke on noin hyvä, niin jokainen voi miettiä mitä työuralla on ehtinyt tienata.Varsinkin suojatyöpaikoissa olevat johtajat ovat rahansa saaneet.

Sama eläkekatto voisi olla myös yksityisellä puolella.

Ei niitä isoja kihoja tuhansia ole. Toki olen samaa mieltä siinä, että jos kuukausipalkka on viisinumeroinen, se on liian iso, oli julkisella tai yksityisellä puolella. Mutta kun ajattelee Suomen 330 000 työtöntä, eivät he kaikki mitään isopalkkaisia ole.

Ei niitä maistereita ole turhaan koulutettu. Tällä hetkellä näyttää pikemminkin siltä, että on koulutettu ainakin 1300 myyjää ja 800 hitsaria turhaan.

Julkisen sektorin typistäjät voisivat luetella ne ammatit, jotka pitäisi poistaa.

Jos tulee eläkekatto niin sitten myös eläkemaksukatto. Kun tuo 4000€/kk on maksettu niin työntekijältä ei enää perittäisi eläkemaksuja ja hänelle jäisi enemmän joka kuukausi käteen.

Itse olen tämän kannalla. Saisi itse päättää mihin ylijäävän rahan sijoittaa vai nostaako sillä sen hetkistä elintasoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläkekatto voisi olla ihan hyvin bruttona vaikka 4000€/kk.Jos eläke on noin hyvä, niin jokainen voi miettiä mitä työuralla on ehtinyt tienata.Varsinkin suojatyöpaikoissa olevat johtajat ovat rahansa saaneet.

Sama eläkekatto voisi olla myös yksityisellä puolella.

Ei niitä isoja kihoja tuhansia ole. Toki olen samaa mieltä siinä, että jos kuukausipalkka on viisinumeroinen, se on liian iso, oli julkisella tai yksityisellä puolella. Mutta kun ajattelee Suomen 330 000 työtöntä, eivät he kaikki mitään isopalkkaisia ole.

Ei niitä maistereita ole turhaan koulutettu. Tällä hetkellä näyttää pikemminkin siltä, että on koulutettu ainakin 1300 myyjää ja 800 hitsaria turhaan.

Julkisen sektorin typistäjät voisivat luetella ne ammatit, jotka pitäisi poistaa.

Mistä helvetistä ton 800 hitsaria repäisit?Ihan mukavasti tuntuu hitsareilla hommia olevan, vaikka duunaria tuodaan ulkomailta minkä keretään.Seuraavaksi pitää alkaa kilpailuttamaan koulutettujen ihmisten työpaikkoja.Palkanlaskennan ja varmaan paljon muutakin voi ostaa halvemmalla jostain muualta.

Porista jäi kutakuinkin tuon verran hitsareita työttömäksi, kun Technipiltä loppuivat työt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläkekatto voisi olla ihan hyvin bruttona vaikka 4000€/kk.Jos eläke on noin hyvä, niin jokainen voi miettiä mitä työuralla on ehtinyt tienata.Varsinkin suojatyöpaikoissa olevat johtajat ovat rahansa saaneet.

Sama eläkekatto voisi olla myös yksityisellä puolella.

Ei niitä isoja kihoja tuhansia ole. Toki olen samaa mieltä siinä, että jos kuukausipalkka on viisinumeroinen, se on liian iso, oli julkisella tai yksityisellä puolella. Mutta kun ajattelee Suomen 330 000 työtöntä, eivät he kaikki mitään isopalkkaisia ole.

Ei niitä maistereita ole turhaan koulutettu. Tällä hetkellä näyttää pikemminkin siltä, että on koulutettu ainakin 1300 myyjää ja 800 hitsaria turhaan.

Julkisen sektorin typistäjät voisivat luetella ne ammatit, jotka pitäisi poistaa.

Mistä helvetistä ton 800 hitsaria repäisit?Ihan mukavasti tuntuu hitsareilla hommia olevan, vaikka duunaria tuodaan ulkomailta minkä keretään.Seuraavaksi pitää alkaa kilpailuttamaan koulutettujen ihmisten työpaikkoja.Palkanlaskennan ja varmaan paljon muutakin voi ostaa halvemmalla jostain muualta.

Porista jäi kutakuinkin tuon verran hitsareita työttömäksi, kun Technipiltä loppuivat työt.

Monta insinööriä on jäänyt työttömäksi Nokialta?

Lisäksi hitsarin kouluttaminen ei maksa ihan maltaita.

Varmasti monet hitsarit ja insinöörit löytävät työtä muutaman vuoden sisään.Jos ei duunia meinaa löytyä, niin sitten pitää kasvattaa julkista sektoria palkkaamalla nämä ihmiset :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin ihmettelen, miksi emme voisi mennä Amerikan malliin, jossa julkinen sektori on pieni ja yksilö vastaa itse elämästään. Poistetaan julkinen päivähoito, sosiaali- ja terveydenhoito ja yksityistetään ne. Syntyy säästöjä.

Olen samaa mieltä. Jätetään vain poliisi ja armeija. Ne kustannetaan verorahoista, mutta muuten joka ikinen senttti itselle. Maksetaan totta kai reaalikustannukset + tämän sopivaksi katsoma voitto myös yrittäjälle. Kaikki monopolit infraa myöten auki ja rahaa tulvii sisään.

Maaseudulla ei siis tarvitsisi maksaa veroja juuri ollenkaan, ainoastaan koulutus. Jossain pk-seudulla sitten asukkaat maksaisivat julkisesti tuetusta rakentamisesta, teiden kunnossapidosta, kulttuurista jne. Järjestely sopisi varmaan aika monelle suomalaiselle.

Suomen julkisen sektorin koosta liikkuu enemmän ja vähemmän erilaisia harhakäsityksiä mm. massiivisista virkamiesarmeijoista jne.

Voihan julkisen sektorin koko ja työntekijöiden määrä jossakin yksittäisessä virastossa hämmentää, mutta jos verrataan sitä muihin maihin - ennen kaikkea julkisen sektorin hoitamia tehtäviä vs. työpanosta, voidaan todeta, että Suomen julkishallinto (josta yleensä puhutaan synonyymina julkiselle sektorille), on tehokas.

http://www.sttk.fi/2015/03/11/suomen-julkinen-sektori-kansainvalisesti-…

SEN SIJAAN, että haukumme julkishallintoa, voisimme oikeasti käydä arvokeskustelua siitä, missä määrin Suomen nykyinen tuki- ja sosiaaliturvajärjestelmä on käyttökelpoinen tai oikeudenmukainen. Esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyyskorvaus, yleinen asumistuki ja lapsilisät. Ovatko nämä tulonsiirrot a) oikeudenmukaisia, b) tarkoitustaan vastaavia ja c) oikein mitoitettuja?

Minusta ainakin kohta b) näiden tulonsiirtojen osalta ei enää pidä paikkaansa. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus ei tarjoa kannustavia mahdollisuuksia työnetsintään, on systeeminä jäykkä ja työttömyyskassojen kontrolloima. Yleinen asumistuki ei vastaa tarkoitustaan, koska se ei - tavoitteestaan huolimatta - paranna pienituloisten mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen. Lapsilisäjärjestelmää täytyisi tarkastella ainakin kohdan a) näkökulmasta: tarvitaanko nykyisin enää universaaleja etuuksia?

Matti Wuori kirjoitti kirjassaan Faustin uni et Suomessa kuihyuva ruumis kannattelee suurta päätä eli hallintoa. Suomessa leikataan mieluummin kansalaisten tarvitsemista palveluista ja tuista kuin virkarälssin eduista.

Vierailija kirjoitti:

Aina valitetaan julkisesta sektorista, mutta osaako joku sanoa mistä sieltä ihan konkreettisesti leikattaisiin?

Aloitetaan vaikka THL ä jossa on yli kymmenen tuhatta työntekijää. Sitten alkaen trafista, opetusministeriöstä, eteenpäin. Ely keskukset voi lakkauttaa kokonaan. Kuntia yhteen ja kenkää kaikille tuhannen asukkaan parin savun peräkylien kunnanhallinnolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina valitetaan julkisesta sektorista, mutta osaako joku sanoa mistä sieltä ihan konkreettisesti leikattaisiin?

Aloitetaan vaikka THL ä jossa on yli kymmenen tuhatta työntekijää.

Melko typerä vale.

THL:n työntekjämäärä on tällä hetkellä n. 730.

Kaikki tuntuvat unohtavan kuntien talouden. Mm. Mamujen elämys ja asuttaminen. Sekin hoidetaan veroilla.

Veroja ei voi Suomessa enää korottaa. Ainoastaan köyhien veroissa on nostovaraa, koska niiden on vaikeampi karata. Firmat ja koulutetut lähtee tuosta vaan. Tuota on poliitikkojen vaikea ehdottaa.

Koska verotulot ei riitä, niin menoja on pakko leikata.

Terveydenhuolto ja koulutus on isoimmat rahareiät.

M35 kirjoitti:

Suomen julkisen sektorin koosta liikkuu enemmän ja vähemmän erilaisia harhakäsityksiä mm. massiivisista virkamiesarmeijoista jne.

Voihan julkisen sektorin koko ja työntekijöiden määrä jossakin yksittäisessä virastossa hämmentää, mutta jos verrataan sitä muihin maihin - ennen kaikkea julkisen sektorin hoitamia tehtäviä vs. työpanosta, voidaan todeta, että Suomen julkishallinto (josta yleensä puhutaan synonyymina julkiselle sektorille), on tehokas.

http://www.sttk.fi/2015/03/11/suomen-julkinen-sektori-kansainvalisesti-…

SEN SIJAAN, että haukumme julkishallintoa, voisimme oikeasti käydä arvokeskustelua siitä, missä määrin Suomen nykyinen tuki- ja sosiaaliturvajärjestelmä on käyttökelpoinen tai oikeudenmukainen. Esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyyskorvaus, yleinen asumistuki ja lapsilisät. Ovatko nämä tulonsiirrot a) oikeudenmukaisia, b) tarkoitustaan vastaavia ja c) oikein mitoitettuja?

Minusta ainakin kohta b) näiden tulonsiirtojen osalta ei enää pidä paikkaansa. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus ei tarjoa kannustavia mahdollisuuksia työnetsintään, on systeeminä jäykkä ja työttömyyskassojen kontrolloima. Yleinen asumistuki ei vastaa tarkoitustaan, koska se ei - tavoitteestaan huolimatta - paranna pienituloisten mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen. Lapsilisäjärjestelmää täytyisi tarkastella ainakin kohdan a) näkökulmasta: tarvitaanko nykyisin enää universaaleja etuuksia?

Yksityisellä puolella ansiosidonnainen, valtiolla ja kunnilla virkoja joista ei saa millään potkittua ketään pois. Kumpaankohan näistä pitäisi tulla muutos?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin ihmettelen, miksi emme voisi mennä Amerikan malliin, jossa julkinen sektori on pieni ja yksilö vastaa itse elämästään. Poistetaan julkinen päivähoito, sosiaali- ja terveydenhoito ja yksityistetään ne. Syntyy säästöjä.

Tietämättömien horinoita. Terveydenhoitohan on Suomessa todella halpaa ja usassa helvetin kallista.

Halpaa? Älä nyt viitsi jauhaa roskaa.

Sitä paitsi Suomessa ei käytännössä ole julkista terveydenhoitoa. Kun sinne ei edes pääse.

Sinun mielipiteelläsi ei ole merkitystä, tieto olisi valtaa, mutta sitä sinulla ei ole.

Yhdysvallat kuluttaa terveydenhuoltoon enemmän rahaa kuin yksikään muu maa, sekä absoluuttisesti, suhteessa bruttokansantuotteeseen että per asukas. Vuonna 2013 Yhdysvallat käytti 16,4 % bruttokansantuotteesta terveydenhuoltoon, kun samana OECD-maiden keskiarvo oli 8,9 % ja esimerkiksi Suomi käytti terveydenhuoltoon 8,6 % bruttokansantuotteesta.[4] Suuresta panostuksesta huolimatta Yhdysvaltain elinajanodote on alhaisempi ja imeväiskuolleisuus korkeampi kuin useimmissa muissa teollisuusmaissa. [5][6] Samalla myös terveydenhuollon kattavuus oli vuonna 2013 OECD-maiden toiseksi alhaisin, 88,5 %[7].

Vuonna 2004 liittovaltio, osavaltiot ja paikallisviranomaiset kattoivat terveydenhuollon kustannuksista 44 %, yksityiset vakuutukset 36 % ja potilasmaksut 15 %.[8]

Kallis julkinen terveydenhoito[9]

Yhdysvaltain julkinen terveydenhoito maksoi 2 862 $/hlö vuonna 2005, Suomen 1 787 $/hlö, vaikka Yhdysvalloissa vain 16,5 % väestöstä (+ 11,3 % osin) on julkisen terveydenhoidon piirissä[10][11]. Yhdysvaltain lukema on maailman kymmenen korkeimman joukossa[12], vaikka julkisen terveydenhoidon osuus on aivan poikkeuksellisen vähäinen[2]. Yksityisenkin terveydenhoidon yksikkökustannukset ovat melko kalliit.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Terveydenhuolto_Yhdysvalloissa

Nämä yllämainitut asiat löytyvät mm. Euroopan Komission sivuilta, mutta kopion wikipedian siltä varalta, että et osaa englantia riittävän hyvin. Joten tarpeetonta torpata lähde, tiedot ovat oikeat.

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Suomen julkisen sektorin koosta liikkuu enemmän ja vähemmän erilaisia harhakäsityksiä mm. massiivisista virkamiesarmeijoista jne.

Voihan julkisen sektorin koko ja työntekijöiden määrä jossakin yksittäisessä virastossa hämmentää, mutta jos verrataan sitä muihin maihin - ennen kaikkea julkisen sektorin hoitamia tehtäviä vs. työpanosta, voidaan todeta, että Suomen julkishallinto (josta yleensä puhutaan synonyymina julkiselle sektorille), on tehokas.

http://www.sttk.fi/2015/03/11/suomen-julkinen-sektori-kansainvalisesti-…

SEN SIJAAN, että haukumme julkishallintoa, voisimme oikeasti käydä arvokeskustelua siitä, missä määrin Suomen nykyinen tuki- ja sosiaaliturvajärjestelmä on käyttökelpoinen tai oikeudenmukainen. Esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyyskorvaus, yleinen asumistuki ja lapsilisät. Ovatko nämä tulonsiirrot a) oikeudenmukaisia, b) tarkoitustaan vastaavia ja c) oikein mitoitettuja?

Minusta ainakin kohta b) näiden tulonsiirtojen osalta ei enää pidä paikkaansa. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus ei tarjoa kannustavia mahdollisuuksia työnetsintään, on systeeminä jäykkä ja työttömyyskassojen kontrolloima. Yleinen asumistuki ei vastaa tarkoitustaan, koska se ei - tavoitteestaan huolimatta - paranna pienituloisten mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen. Lapsilisäjärjestelmää täytyisi tarkastella ainakin kohdan a) näkökulmasta: tarvitaanko nykyisin enää universaaleja etuuksia?

Yksityisellä puolella ansiosidonnainen, valtiolla ja kunnilla virkoja joista ei saa millään potkittua ketään pois. Kumpaankohan näistä pitäisi tulla muutos?

Kotimaa 7.6.2013 klo 6:47 | päivitetty 7.6.2013 klo 6:48

Valtion henkilöstövähennykset tuovat olemattomat säästöt

Valtion henkilöstövähennysten tuoma rahansäästö on olematon, koska ulkopuolelta ostatetaan niin paljon asiantuntijapalveluja, arvioi valtiontalouden tarkastusviraston ylijohtaja. Valtio ostaa vuosittain konsultti-, tutkimus- ja muita asiantuntijapalveluja yli puolen miljardin arvosta.

Summat ovat useimmilla hallinnonaloilla nousseet samaan aikaan, kun valtion omaa virkakuntaa on vähennetty, sanoo tuloksellisuustarkastusyksikön päällikkö, ylijohtaja Vesa Jatkola Valtiontalouden tarkastusvirastosta.

- Osa henkilöstövähennyksestä korvattiin ostamalla ulkopuolisia palveluja, ja nettosäästö määrärahoissa joka tapauksessa näyttää, että jos sitä on tullut, niin se on kuitenkin aika pieni. Vähän tällainen hölmöläisten täkin pidennys, että toisesta päästä leikataan ja toiseen päähän lisätään, Jatkola sanoo.

Henkilöstön vähentäminen oli keskeistä valtion tuottavuusohjelman aikana. Nykyisen hallituksen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa on muitakin tavoitteita. Ulkopuolelta ostettavien palvelujen määrää se ei ole merkittävästi hillinnyt paitsi Puolustusvoimissa, jossa toimintakin on supistunut.

Keväällä julkaistun Konsulttidemokratia-selvityksen mukaan valtion ulkopuolisilta toimijoilta ostamiin palveluihin uponnut euromäärä on viidessätoista vuodessa liki kaksinkertaistunut.

Jatkola sanoo, että rahanmenoakin suurempi huoli on viranomaistyön mahdollinen siirtyminen ulkopuolisille ja oman väen väheneminen niin, ettei ole enää palvelun ostoon tarvittavaa osaamista.

OOOOOOOOO

Suomessa on vähiten valtion virkamiehiä EU:ssa

Suomessa valtion virkamiesten osuus työvoimasta on koko EU:n pienin: meillä vain 4,5 prosenttia työvoimasta on valtion palveluksessa. Seuraavina tulevat Romania (4,9) sekä Irlanti (5,1), Italia (5,8) ja Tanska (5,9).

EU28-maista eniten valtion leivissä työskenteleviä on Luxemburgissa, 11 prosenttia työvoimasta, Kreikassa (9,3) ja Ranskassa (9,0). Lähimpänä EU:n keskiarvoa eli 6,9:ää prosenttia työvoimasta ovat Latvia ja Viro (6,9) sekä Itävalta (7,0). Luvut ilmenevät vuoden 2013 EU-työvoimatilastosta LFS:stä.

http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_vahiten_valtion_virkamiehia_eussa/792…

Vuoden 2013 jälkeen valtionhallinnosta on edelleen vähennetty satoja henkilöitä.

Kerätyistä veroista menee puolet tulonsiirtoihin eli asumis-, teollisuus-, maatalous- ja muihin tukiaisiin. Ne voidaan kaikki poistaa jolloin verot putoavat puoleen.

Jäljelle jäävistä verorahoista puolet hukkuu hallintoon. Siitä voidaan leikata 3/4 eikä siitä ole kuin hyötyä kun päästetään tekijät myös päättämään.

Sitten voidaan katsoa mitkä ovat yhteiskunnan tehtävät: Lasten, vanhusten ja sairaiden auttaminen, koulutus ja kansalaisten turvallisuudesta vastaaminen.

Kaikki muu on ihmisten omalla vastuulla mukaan lukien eläkkeet jotka ihmiset saavat kerätä itse ja käyttää itse miten haluavat vaikka toisella puolella maapalloa.