Lapsi jäi kiinni kiusaamasta marsua, onko muuta vaihtoehtoa kuin antaa marsut pois

Vierailija kirjoitti:

Ihan hysteerisiä ja kohtuuttomia vastauksia täällä. Se on kuitenkin vaan marsu ja ihan kunnossa, ei sen enempää. Keskustelisin asiasta tytön kanssa, lasten leikit nyt vaan menee joskus yli. Turha tässä leimata tyttöä miksikään psykopaatiksi.

Marsu elama on minulle arvokkaampi kuin sinun elamasi. Marsu jatkoon jos saan valita.

Lapsen kohdalla voi olla kyse pelkästä typerästä uteliaisuudesta. Mutta tuo voi olla myös merkki kovasta ahdistuksesta. Hänellä voi olla paha olla eikä mitään tietä purkaa tätä oloa.

Eläinrääkkäys voi johtua myös mielenterveydellisistä ongelmista. Jos lapselle on kehittynyt psykopaattinen luonne hän ei tunne empatiaa, eikä osaa asettua toisen asemaan. Sinun kannattaisi kysyä lapseltasi ymmärtääkö hän että on tuottanut marsulle hirveää ahdistusta ja kipua. 

Mutta on myös ihmisiä joille kehittyy sadistisia taipumuksia ja he nimenomaan haluavat aiheuttaa kipua ja tuskaa toiselle elävälle saadakseen nautintoa. 

Mun isoveli rääkkäsi pienenä meidän hamsteria, mä olin kuuden ja hän kahdeksan. Hän mm imuroi hamsteria ja nauroi sen hädälle. Mä itkin vieressä. Isoveli myös pahoinpiteli mua. Psykoottinen skitsofrenia todettiin 19-vuotiaana hänellä ja oli väkivaltaisuuden takia mm lepareissa ja siinä pyöreässä huoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Aivan normaaleja lasten leikkeja marsujen kanssa. Tyttö on varmasti ajatellut rakentavansa kodin marsulle, ei rääkätä sitä. En nyt tekisi niin isoa numeroa tästä ja turhaa mielipahaa. Tuon ikäinen ei vielä ymmärrä, olisi tarpeen vanhempien selittää ja opettaa eikä räyhätä!

En tiedä minkälaisten eläinrääkkäjien keskuudessa olet itse kasvanut mutta nuo ei todellakaan ole normaaleja lasten leikkejä eläimien kanssa.  Saatikka 7-vuotiaan, joka on/menossa kouluun.  Vai onko mielestäsi sekin kodin rakentamista marsulle, jos sen päälle asetetaan säkkituoli? 

Jos nyt tytön annetaan päästä pälkähästä ettei vaan tule mielipahaa, niin ehkä valitettavasti ensi kerralla se voi olla joku muu kuin marsu, jota kiusataan. :/

Vierailija kirjoitti:

Aivan normaaleja lasten leikkeja marsujen kanssa. Tyttö on varmasti ajatellut rakentavansa kodin marsulle, ei rääkätä sitä. En nyt tekisi niin isoa numeroa tästä ja turhaa mielipahaa. Tuon ikäinen ei vielä ymmärrä, olisi tarpeen vanhempien selittää ja opettaa eikä räyhätä!

Toisille kiduttaminen on normaalia lapsen leikkia. Voi luoja, sinakin olet luultavasti aiti tai isa. Ihmiset pitaisi testata jo lapsena ja siemenjohtimet poikki.

Empatiakyvyn puutettahan tuo osoittaa. Kylla nuorillakin lapsilla on jo tuota kykya. Ei ole normaalia leikkimista tuo kuvailemasi. Normaalimpaa olisi ehka esim. joku "en jaksa siivota marsun hakkia"-juttu, kun siihen kivan lemmikin pitamiseen kuuluu niita ei niin kivojakin juttuja.

Kylla ma pitaisin lasta silmalla ja juttelisin jonkin ammattilaisen kanssa aiheesta. Ei siihen tarvitse suuna paana hyokata, mutta onhan se hyva vanhemmankin hakea apua ja neuvoa kun tuollaiseen tilanteeseen joutuu, eika oikein tieda miten siihen suhtautuisi. Ehdottomasti veisin marsun takaisin naapuriin. Jossain vaiheessa sitten jos lapsi on kasvanut ja nayttaisi olevan suhteellisen normaali harkitsisin ehka jonkin helpomman lemmikin ottamista (esim. akvaario).

Ikava kylla tuollaiset jutut kielii tunne-elaman ongelmista, oli ne sitten psykopaattisia tai ei. Lapsesi tarvitsee tukea, mutta ei ole oikein pitaa avuttomia elaimia tuollaisessa tilanteessa.

En lukenut koko ketjua koska jo aloituksesta tuli niin huono olo. Valitettavasti kyvyttömyys ymmärtää eläinten ja muiden itseä heikompien olentojen kärsimystä tuossa iässä on aika selkeä signaali siitä, että AP:n lapsella voi olla häiriöitä tunteiden ja empatian kehityksessä ongelmia. Myöhemmällä iällä tällaisista rajoitteista voi tulla vakaviakin seurauksia. Ihan lapsen oman hyvinvoinnin takia ottaisin tämän käytöksen puheeksi kouluterveydenhoitajan tai psykologin kanssa, jotka osaavat tarvittaessa ohjata asiaa eteenpäin. Jos ammattilaisten mielestä mitään ongelmaa ei ole niin hyvä, mutta mitään haittaa ei ole siitä, että lapsen kehityksen tilanne tutkitaan.

Tsemppiä, AP!

Meidän juuri 4v täyttänyt tyttö pitää marsuja kuin kukkaa kämmenellä, joten ei ole kyse siitä, että olisi liian nuori eikä ymmärtäisi.

Juu, eläintenpitokielto tyttärellesi, tuohan on ihan järkyttävää rääkkäystä. Tuon ikäisen pitäisi jo osata kohdella eläimiä kunnolla. Saman tien vaan palautatte marsut.

Jotenkin en alkaisi leimaamaan tuollaista lasta samantien psykopaatiksi näillä tiedoilla. Empatiakyky kehittyy pikku hiljaa iän mukana, ja lapset voi saada hassuja päähänpistoja, joita ei mieti ihan loppuun asti. Olisi ihan aiheellista ottaa selville, että mitä lapsesi oikein ajatteli silloin, kun näitä teki. Ymmärsikö hän, että marsu piipittää peloissaan säkkituolin alla? (En marsuista paljoa tiedä, mutta olen lukenut tutkimuksesta, jonka mukaan lapset usein sekoittavat koiran pelokkaan elekielen iloiseen elekieleen, voiko taustalla olla mtn tällaista?) Samoin tajusiko tyttö lukinneensa marsun ikävään pieneen tilaan ja sitten jättäneensä sen sinne pitkäksi aikaa, vai kuvitteliko rakentaneensa marsulle kivan talon ja sitten oikeasti unohti sen sinne? Oliko hän pahoillaan ja häpeissään kun suutuit ja kerroit, että tuo on marsujen kaltoinkohtelua, ei mukava leikki?

Itse joskus lapsena sain typerän päähänpiston liu'uttaa gerbiilejäni huoneessani olevasta pienestä puuliukumäestä. Ajattelin, että kun se on minusta niin mukavaa puuhaa, niin varmasti on gerbiileistäkin. Isäni puuttui tähän heti ja piti tiukan puhuttelun siitä, kuinka tuo ei ole gerbiileistä ollenkaan mukavaa, koska gerbiili ei ymmärrä mitä tapahtuu ja siksi on itse asiassa todella peloissaan liukumäessä. Tunsin oloni todella kurjaksi, kun olin ajattelemattomuuttani ollut ilkeä gerbiileilleni, ja niiden liu'uttaminen loppui saman tien. En tietääkseni kasvanut psykopaatiksi.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin en alkaisi leimaamaan tuollaista lasta samantien psykopaatiksi näillä tiedoilla. Empatiakyky kehittyy pikku hiljaa iän mukana, ja lapset voi saada hassuja päähänpistoja, joita ei mieti ihan loppuun asti. Olisi ihan aiheellista ottaa selville, että mitä lapsesi oikein ajatteli silloin, kun näitä teki. Ymmärsikö hän, että marsu piipittää peloissaan säkkituolin alla? (En marsuista paljoa tiedä, mutta olen lukenut tutkimuksesta, jonka mukaan lapset usein sekoittavat koiran pelokkaan elekielen iloiseen elekieleen, voiko taustalla olla mtn tällaista?) Samoin tajusiko tyttö lukinneensa marsun ikävään pieneen tilaan ja sitten jättäneensä sen sinne pitkäksi aikaa, vai kuvitteliko rakentaneensa marsulle kivan talon ja sitten oikeasti unohti sen sinne? Oliko hän pahoillaan ja häpeissään kun suutuit ja kerroit, että tuo on marsujen kaltoinkohtelua, ei mukava leikki?

Itse joskus lapsena sain typerän päähänpiston liu'uttaa gerbiilejäni huoneessani olevasta pienestä puuliukumäestä. Ajattelin, että kun se on minusta niin mukavaa puuhaa, niin varmasti on gerbiileistäkin. Isäni puuttui tähän heti ja piti tiukan puhuttelun siitä, kuinka tuo ei ole gerbiileistä ollenkaan mukavaa, koska gerbiili ei ymmärrä mitä tapahtuu ja siksi on itse asiassa todella peloissaan liukumäessä. Tunsin oloni todella kurjaksi, kun olin ajattelemattomuuttani ollut ilkeä gerbiileilleni, ja niiden liu'uttaminen loppui saman tien. En tietääkseni kasvanut psykopaatiksi.

Niin kai aika tärkeää tosiaan, että miten lapsi on reagoinut tähän nuhteluun, onko ymmärtänyt tehneensä väärin ja ollut häpeissään. Mutta mielestäni tuo gerbiilien liukumäki on hiukan eri asia, kuvittelit gerbiileillä olevan hauskaa, koska itselläsikin olisi mutta jos marsun päälle laitetaan säkkituoli niin kyllä 7-vuotiaan pitäisi ymmärtää ettei se ole hauskaa. Mielestäni ei kuitenkaan kannata aliarvoida lasta, tekee tällöin vain karhunpalveluksen. 

Vierailija kirjoitti:

Aivan normaaleja lasten leikkeja marsujen kanssa. Tyttö on varmasti ajatellut rakentavansa kodin marsulle, ei rääkätä sitä. En nyt tekisi niin isoa numeroa tästä ja turhaa mielipahaa. Tuon ikäinen ei vielä ymmärrä, olisi tarpeen vanhempien selittää ja opettaa eikä räyhätä!

Meille on hankittu lemmikit kun lapsi on ollut 2-vuotias ja hyvin on ymmärtänyt. 7-vuotiaassa on jotain vikaa jos ei tajua että marsu ei pysty olemaan säkkituolin alla tai pienessä legokopissa. KOULUIKÄINEN. Ei todellakaan ole normaaleja leikkejä marsun kanssa. Valitettavasti moni tunne-elämältään häiriintynyt /psykopaatti on osoittanut jo lapsuudessa juuri eläintenrääkkäämistaipumusta.

up

Psykopatian yksi merkki on eläinten rääkkääminen huvin vuoksi lapsena. Oireileeko lapsesi muilla tavoin? 

Tytöllä on paha olo ja pieneen sydämeen sattuu jostain syystä! Onko mahdollista että tyttäresi isä on kosketellut sopimattomasti tytärtä intiimeiltä alueilta?

Onnea, olet kasvattanut tulevan sarjamurhaajan.

Unohda se lapsi komeroon päiväksi.

Marsut naapuriin ja ap ostaa naapurin tytölle kasan marsunruokaa ja puruja. Ja pyytää vuolaasti anteeksi tyttärensä puolesta.

Tyttö jonnekin hoitoon ja vähän äkkiä sittenkin! Miten joku äiti voi tuollaisessa tilanteessa edes miettiä, mitä tekee marsuille, kun selvästi tyttö on pahasti hoitoa vailla ja marsut pitää pelastaa tytön kynsistä asap.

Vierailija kirjoitti:

Anna hetkeksi hoitoon naapuriin ja sano muksulle että sitten tulee takaisin kun osaa hoitaa niitä oikein.

Ja viikon kuluttua lapselta kysytään"nytkö osaat" ja vastaus "joo" tuo marsut takaisin rääkättäväksi?

Maagista lellimistä!

anna pois ne ja koita opettaa lapselle empaattisuutta.. ihmeellistä ettei vielä tuon ikäisenä tunne vaistomaisesti ettei eläimiä saa rääkätä.