Varpaillaan kävely ja konttaamattomuus?

Nostoa vähän

Haluan kuulla muiden kokemuksia aiheesta

Minä varvastin lapsena ja teen sitä vieläkin. En osaa kävellä enää muuten kuin päkiöilä. En myöskään kontannut. Arvaa vaan onko paljon ongelmia selän tai oikeastaan koko kropan kanssa?

Käsittääkseni lapsen olisi tärkeää oppia konttamaan. Liittyy motoriikan kehitykseen ja esim. siihen että osaa "vuorokäynnin", jota konttauksessa tarvitaan. Jos karkeamotoriikassa on puutteita, se vaikuttaa hienomotoriikkaan ja jopa lukemaan oppimiseen.

Varvistelu liittyy jalan asentoon ja oikeiden lihasten vahvistumiseen.

Meillä ainakin varpailla kävely aiheuttanut lapselle pahoja jalkakipuja.

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni lapsen olisi tärkeää oppia konttamaan. Liittyy motoriikan kehitykseen ja esim. siihen että osaa "vuorokäynnin", jota konttauksessa tarvitaan. Jos karkeamotoriikassa on puutteita, se vaikuttaa hienomotoriikkaan ja jopa lukemaan oppimiseen.

Varvistelu liittyy jalan asentoon ja oikeiden lihasten vahvistumiseen.

Olen kyllä kömpelö, harrastin cheerleadingia monta vuotta, enkä oikein kärrynpyörääkään oppinut kunnollisesti. No, ei se silti mua lajista nauttimista estänyt. Käsityötkään eivät koulussa sujuneet (6-7 sain), saksien käytössä tarvitsin jonkinverran opastusta eskarissa/ekalla ja käsiala kamala. Voisikohan nuo johtua tuosta konttaamattomuudesta?

Konttaaminen on myös yhteydessä puheenkehitykseen, sillä konttaamisessa käytetään samoja lihaksia kuin puheen tuottamisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni lapsen olisi tärkeää oppia konttamaan. Liittyy motoriikan kehitykseen ja esim. siihen että osaa "vuorokäynnin", jota konttauksessa tarvitaan. Jos karkeamotoriikassa on puutteita, se vaikuttaa hienomotoriikkaan ja jopa lukemaan oppimiseen.

Varvistelu liittyy jalan asentoon ja oikeiden lihasten vahvistumiseen.

Olen kyllä kömpelö, harrastin cheerleadingia monta vuotta, enkä oikein kärrynpyörääkään oppinut kunnollisesti. No, ei se silti mua lajista nauttimista estänyt. Käsityötkään eivät koulussa sujuneet (6-7 sain), saksien käytössä tarvitsin jonkinverran opastusta eskarissa/ekalla ja käsiala kamala. Voisikohan nuo johtua tuosta konttaamattomuudesta?

Enemmin niin, että konttaamattomuus ja nuo mainitsemasi asiat johtuvat samoista ongelmista aivojen toiminnassa. Konttaamalla vii kuitenkin ainakin jossain määrin kehittää aivojen toimintaa oikeaan suuntaan ainakin lapsena. Sen vuoksi lasta kannattaa houkutella konttaamaan vaikka leikin varjolla, jos hän ei sotä muuten tee. Saattaa olla, että konttausharjoituksista olisi sinulle hyötyä vieläkin näin aikuisena.

Konttaamattomilla lapsilla on enemmän lukivaikeukdia ja hahmotushäiriöitä. Ja kyllä, nimenomaan harjoitteleminen (siis vaikka pienellä pakolla) auttaa tähän.

Konttaamaan voi opetella myös aikuisena :)

Googleta Ap sensomoottori

Vierailija kirjoitti:

Konttaaminen on myös yhteydessä puheenkehitykseen, sillä konttaamisessa käytetään samoja lihaksia kuin puheen tuottamisessa.[/quote

Reps! Samoja LIHAKSIA... Oiskohan kyse vaikka motoristen assosiatiivisten alueiden kypsymisestä aivoissa optimaalisessa järjestyksessä tms?

Meidän lapsi ei kontannut ollenkaan vauvana. Hän vain pyöri kuin kaalikääryle pitkin lattioita. Sitten hän nousi ylös ja opetteli kävelemään. Kyllä hän sitten myöhemmin oppi myös konttaamaan, kun leikki lattialla, mutta se ei ollut mikään välivaihe ryömimisen ja kävelyn välissä. Hänellä ei ole ongelmia hienomotoriikassa.

Vierailija kirjoitti:

Konttaamaan voi opetella myös aikuisena :)

Googleta Ap sensomoottori

Täähän menee jo mielenkiintoseks, voisikohan tästä olla apua lukihäiriöön ja heikkoon keskittymiskykyyni :D olen kyllä hyvin pärjännyt elämässäni koulun osalta. Tällä hetkellä tutkijan ura lääketieteen parissa on se todennäköisin vaihtoehto.

Nyt mietitte miksen itse aktiivisesti etsinyt tietoa aiheesta, mutta tämä palstailu on niin mukavaa ajanvietettä.