Haaveileeko joku muu kaupunkilainen muuttavansa maalle?

Vierailija kirjoitti:

Viihdyn paremmin kaupungissa, mutta jotain vähän suurempaa maaseutupitäjää (kuten esim. Espoo) voisin harkita.

Espoo maaseutua? Millä logiikalla?

Ihailen ihmisiä jotka ovat rohjenneet toteuttaa unelmansa.  Minulla vain ikävät kokemukset.  Laitoimme vara-avaimen ulkorakennukseen koska lapset jäivät oven taakse tavan takaa.  Sitten naapurit kävivät soittamassa ison puhelinlaskun.   Tulin töistä myöhään ja aina oli selitys, me sovimme miehen kanssa sitä ja tätä.

Joka tietää mitä tahtoo, eikä anna häiritä itseään.  Vasta erottuani miehestä sain valita, keiden kanssa tekemisissä. 

En kyllä ole koskaan haaveillut muuttavani maalle takaisin. Kaupungissa ihmisen sielu lepää.

Vierailija kirjoitti:

Minä!

Olen asunut suurkaupungissa ulkomailla ja kahdessa suomalaisessa kaupungissa. Niin kauan kuin opiskelen, on siedettävä tätä kaupunkilaista kerrostaloelämää, mutta valmistumisen jälkeen alan katsoa itselleni työpaikkoja maalta. Olen asunut lapsuuteni maalla ja haluan takaisin rauhalliseen, kiireettömään ympäristöön. Olen myös erakko ja haluan, että naapurit eivät ole näköetäisyydellä. Unelmani olisi muuttaa Lappiin, mutta alavalintani huomioonottaen se voi olla aika hankala toteuttaa.

Jahas, tänään maaseutu onkin taas rauhallista ja kiireetöntä, huomenna jälleen puetaan marttyyrinviitta ja kerrotaan, kuin työpäivä aloitetaan neljältä aamulla ja jatkuu ilta yhteentoista, seitsemän päivää viikossa ympäri vuoden.

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ole koskaan haaveillut muuttavani maalle takaisin. Kaupungissa ihmisen sielu lepää.

Samaa mieltä. Minua lähes naurattaa nämä, jotka kaipaavat maalle yksityisyyden perässä. Siellähän sitä kaikki kyttäävät ja tietävät kuka tekee, mitä tekee, missä tekee ja kenen kanssa. Kaupungissa voit pukeutua klovniballerinaksi ja käydä keskustassa ostoksilla, eikä kukaan huomenna edes muista tapahtumaa.

Me olemme tehneet parhaan mahdollisen kompromissin. Talviasunto on ison kaupungin keskustassa ja kesäasunto maalla järven rannalla 60 kilometrin päässä. Talviasunnolla ollaan lokakuusta huhtikuun puoleen väliin tai vappuun ja kesäasunnolta käydään sitten noin viisi kuukautta töissä kaupungissa.

Kesällä maalla on mukavaa, mutta syyspimeät ovat kamalia. Talvella on ihanaa, kun voi ihan mielihalusta lähteä vaikka leffaan tai hyvään ravintolaan, hakea kiireisenä iltana sushia ja mennä kävellen kauppahalliin; maalla on vain kylätie ja taskulamppu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut aina kaupungissa, mutta lapsuuteni kesät vietin maalla isovanhempieni mökillä. Sanoin jo lapsena haluavani muuttaa maalle sitten isona ja olen edelleen samaa mieltä. Olen tosin vasta 25 ja opiskelut ihan kesken, mutta olen edelleen sitä mieltä, että kun oman asunnon ostan niin se on sitten maalla :)

Millä sä elät sitten siellä maalla? ja kuinka "maalle" ajattelit muuttaa?

Monella, en väitä että juuri sinulla, on aika ruusunpunaiset kuvitelmat maalla asumisesta.

Haluaisin jonnekkin pieneen maaseutupitäjään. Haaveilen ihan vaan omakotitalosta maaseudulla, en ajatellut ruveta maanviljelijäksi :D Opiskelen luokanopettajaksi, unelma siis olisi että saisin kunnan alakoulusta töitä.

Kyllä mulla mielestäni on aika realistiset käsitykset siitä mitä se maalla asuminen on, olen viettänyt siellä niin paljon aikaa :)

=) Kiva että joku luokanopettaja haluaa maalle. 5000 asukkaan kylän pikkukoulussa oli jatkuvasti epäpäteviä opettajia ja suuri vaihtuvuus. Kyllä sulle varmaan töitä maalta löytyy. 

sama

Meillä on 4000 asukkaan pikkukunta ja kaikki opettajat päteviä, myös perhevapaiden sijaiset jne. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla opettajan sijaiseksi kelpaa lähestulkoon kuka tahansa, joka on päässyt joskus yliopistoon. Siskonlasta opettaa syksyllä jo kolmatta vuotta farmasiaa kandiksi asti opiskellut, jolla ei ole mitään pedagogista pätevyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä!

Olen asunut suurkaupungissa ulkomailla ja kahdessa suomalaisessa kaupungissa. Niin kauan kuin opiskelen, on siedettävä tätä kaupunkilaista kerrostaloelämää, mutta valmistumisen jälkeen alan katsoa itselleni työpaikkoja maalta. Olen asunut lapsuuteni maalla ja haluan takaisin rauhalliseen, kiireettömään ympäristöön. Olen myös erakko ja haluan, että naapurit eivät ole näköetäisyydellä. Unelmani olisi muuttaa Lappiin, mutta alavalintani huomioonottaen se voi olla aika hankala toteuttaa.

Jahas, tänään maaseutu onkin taas rauhallista ja kiireetöntä, huomenna jälleen puetaan marttyyrinviitta ja kerrotaan, kuin työpäivä aloitetaan neljältä aamulla ja jatkuu ilta yhteentoista, seitsemän päivää viikossa ympäri vuoden.

Maaseutu ja maatila ovat kaksi eri asiaa. Suurin osa maatiloista on toki maaseudulla, mutta tälläkin kylällä (8km päässä lähikaupungin keskustasta) on vain 3 maatilaa, kaikissa muissa taloissa asuu joko eläkeläisiä tai muualla työssäkäyviä, joiden työpäivät ovat työmatkoineen jopa lyhyempiä kuin pääkaupungissa olisi.

En todellakaan, mua ahdistaa nykyään jo pelkkä mökkiviikonloppukin. Pari päivää poissa sivistyksestä on ihan maksimi.