En mitään muuta kadu niin paljon kuin lasten hankkimista.

Well, it's too late to flush them now.

Minuakin huolettaa ja aina kun televisiosta tulee noita kauheita uutisia menen telkkarin eteen tekemään haarahyppyjä ettei lapset näkisi niitä. Samalla laulan lujaa jotain kipaletta, esimerkiksi Hoi laari laari laa.

Vierailija kirjoitti:

Minuakin huolettaa ja aina kun televisiosta tulee noita kauheita uutisia menen telkkarin eteen tekemään haarahyppyjä ettei lapset näkisi niitä. Samalla laulan lujaa jotain kipaletta, esimerkiksi Hoi laari laari laa.

Anteeks repesin.

Outoa että huomasit ton nyt. Ite tajusin sen jo 12-vuotiaana. Silti tein yhden muksun :)

Sitähän minäkin olen miettinyt, kannattaako niitä lapsia tähän maailmaan tehdä yhtään enempää? Ei edes suomessa ole asiat niin hyvin, että olisi täysin oikea ratkaisu tehdä lapsia.

Koskaan ei maailmaan olisi kannattanut tehdä lapsia. Ei täällä ole turvallista.

Entä jos just sinun lapsesi keksii jotain mullistavaa ihmiskunnan hyväksi?

Vierailija kirjoitti:

Minuakin huolettaa ja aina kun televisiosta tulee noita kauheita uutisia menen telkkarin eteen tekemään haarahyppyjä ettei lapset näkisi niitä. Samalla laulan lujaa jotain kipaletta, esimerkiksi Hoi laari laari laa.

Eiks ois kätevämpää laittaa telkka kiinni ja katsoa/lukea uutiset netistä? :D

Mitä muuta sitten kadut, vaikkakin vähemmän? Kiinnostaa.

Milloin on ollut sellainen onnen ja auvon aika maailmalla että lapsia kannatti hankkia?

Joo, no 1700-luvulla suomalaisten eliniänodote oli sekä naisilla että miehillä alle 40 vuotta. Lapsi- ja synnytyskuolleisuus oli korkealla. Taudit, nälkä ja köyhyys niittivät porukkaa. 1600-luvun lopulla oli juuri kärsitty suuresta nälänhädästä ns. kuolon vuosista, joiden aikana jopa kolmannes suomalaisista kuoli nälkään. Ei alkanut uusi vuosisata siis mitenkään valoisissa merkeissä. Ei ollut sähköä, ei juoksevaa vettä. Terveydenhoito oli puoskarointia. Mitään sosiaalipalveluja karua köyhäinapua ja vaivaistaloja lukuun ottamatta ei ollut. Oli levotonta. Isoviha, pikkuviha, taisteluja, sotaa ja kahnausta aivan jatkuvasti suurvaltojen (joihin myös Ruotsi kuului) välillä. Tavallisen ihmisen elämä oli työtä, ja paljon kirjaimellisemmin työtä henkensä pitimiksi kuin nykyään.

Eipä paljon kirkkaammin mennyt 1800-luvullakaan. Edelleen isot mahdit kränäsivät keskenään. Mistään rauhasta ei voinut puhua. Taisteltiin esim. Suomen sota 1808 - 1809. 1860-luvun lopulla suuret nälkävuodet tappoivat sellaiset 150 000 suomalaista ja niiden vuoksi elinajanodote notkahti hetkellisesti sieltä 40 vuodesta lähelle 30 vuotta.

Vissiin 1900-luvulla oli jotkin semmoiset kuin sisällissota ja kaksi maailmansotaa. Olen kuullut, että aika paha oli se 1990-luvun lamakin.

Nyt on paskaa. Paskaa ellei paskempaa oli ennen. Hyviä aikoja on aina 20 - 40 vuotta sotien ja taantuminen välissä. Ei tämä maailmanmeno ihan oikeasti ole ainakaan yhtään huonommaksi mennyt isolla skaalalla ajatellessa.