Olen 20-vuotias ja minulla on syöpä

Sama kun olisit jäänyt auton alle. Yllätyksiä tulee. Mutta tuskinpa sinä suutasi menetät tuossa. Voitat syövän ja olet taas terve.

Onpa perseestä, mutta reilustihan ne ei jakaudu, liian moni hyvä ihminen sairastuu. Tuurista se on kiinni.

Minkälaiset hoidot sulla edessä?

Kuinka "vaarallinen" on?

Ymmärrän vihasi. Siskoni kuoli rintasyöpään ja hänellä ei ollut mitään riskitekijöitä. Elämä on vain joskus täysin epäoikeudenmukaista. Olin vihainen pitkään siskoni kuoltua. Kaikenlaisia vääryyksiä sattuu ja saat olla syystäkin vihainen.

Toiset voittaa lotossa, toiset saa kakskympiisinä suusyövän.

Olen pahoillani. Mä sairastuin syöpään 27-vuotiaana, diagnoosi olisi voitu aiemminkin tehdä,mutta lääkärit väitti aika pitkään psyykkiseksi viaksi kun olin niin nuori ja muutenkin epätyypillinen. Olin tästä niin vihainen ja kieltäymyksessä,että en mennyt suositeltuun hoitoon vaan suunnitelmaa muokattiin ja se viivästyi itsepäisyyteni ja parin ikävän sattumuksen takia. olen sen vuoksi kärsinyt pitkään eri vaivoista ja nyt tilani on taas huono. Tiedän ettet halua syöpää, mutta ole viisas ja koita kestää! Kaikki voi mennä hyvinkin, mukaudu tilanteeseen ja käsittele henkisiä vammoja myöhemmin.

Ensiksi nyt katsotaan että miten ja mitä lähdetään leikkaamaan koska syöpää on vähän ympäriinsä. Kaulan imusolmukkeita poistetaan ilmeisesti vähän "kaiken varalta" kun siellä jotain muutosta tuntui näkyvän, mutta osan kielestä menetän ainakin, sanottiin heti. Olen harrastanut laulamista kuorossa 8v, se siitä sitten, luulisin. Myös sädehoito aloitetaan mutta en minä oikein tajunnut mitään mistään mitä minulle sanottiin, mutta ennen sädehoitoa on joku suunnittelu edessä myös sitä koskien. Kysyin lääkäriltä että kuolenko minä ja hän sanoi ettei tilanne nyt ihan toivotonkaan ole enkä oikein halunnut sitten edes kuulla enää enempää. Otti niin aivoon koko ukkeli, toisella on syöpä ja siinä sitä sitten keskustellaan muina miehinä hoitajattaren hymyillessä melko tyhjänpäiväisten tsemppisanojensa kera. 

Ja joo... olisin todellakin mieluummin ollut se lottovoittaja.

ap

Mua alkoi itkettää :( Paranemisia AP!

Olen pahoillani puolestasi. Itselläkin on lähipiirissä syöpää sairastavia ja ikäjakauma on iso.

Tänään iltapäivällä luin Kauneus ja Terveys -lehdestä (nro 8/2016) Hanna Sumarin haastattelun, jossa hän kertoi myös sairastamastaan suusyövästä. Hänellä on puheammatti, mutta ei sitä ainakaan telkkarista huomaa. Juttu oli hyvä, joten ehkä voisit lukea sen.

Ei voi ikinä ymmärtää näitä kun nuoret ja terveellisesti elävät sairastuu :(

Sit jotkut juopot/huumeiden käyttäjät/tupakoivat porskuttaa kymmeniä vuosia terveenä.

Kaikkea hyvää sulle ap! :)

Voi ei! Voimia!

Tsemppiä sulle ap. Eräs tuttu sanoi, että jokaisella ihmisellä on syöpäsoluja kehossaan, toinen juttu on se, miten "puolustajasolut" pystyvät pitämään ne solut aisoissa. Jos tämä nyt yhtään lohduttaa sua. Mun lapsi sairasti syövän muutama vuosi sitten, 17-vuotiaana. Joten kun totesitkin, että kaiken ikäisiä syöpäpotilaita on. Tämä elämän lotto kun on välillä arvaamatonta.

Millainen on vointisi ?

Otan osaa. Lähiomaisillani on useammallakin ollut syöpää, osa on kuollut. Odotan alitajuisesti vuoroani, koska tuntuisi epätodennäköiseltä että minuun se ei tulisi.

Kokemuksesta voin sanoa että hoitohenkilökunta on ollut kylmyydessään ja tekohymyssään vastenmielisintä. On ollut hyytävää kuunnella vieressä kun kyyneliä vuodattavalle sairaalle on ilmoitettu terminaalivaiheeseen siirtymisestä.

Mutta olet nuori, sinä voit vielä selvitä. Onnea matkaan.

Vastauksena nro 12 kommenttiin: fyysisesti ei edes mitenkään älyttömän paha. En osaisi kuvitella että tämmöinen olo on yhtäkuin syöpä. Vähän kuin sellainen olo kun muutenkin perus kuumetaudissa. Kurkku on kipeä, väsyttää, olo on vähän jotenkin heikko tavallaan. Extrana se että suuhun sattuu.

No juurikin tupakoimattomien suusyövät ovat yleistymässä. Papillooma jyllää siellä ja täällä.

Anteeksi että utelen, mutta huomasitko mitään muita ihomuutoksia suussa kuin haavaumat?

Onneksi nykyään on tosi hyvät hoidot ja sulla on varmasti hyvä paranemis mahdollisuus.

*halaus*

En huomannut ennen kuin aloin tiirailla lampulla suuhun kun näytti siltä ettei ne haavaumat oikein millään koskaan parane. Sitten huomasin että oli muutenkin vähän semmoista epämääräistä punaista kovettumaa läiskittäin.

Kuinka pian sait diagnoosin? Menitkö lääkäriin flunssan takia? Jaksamista sinulle! <3

En usko että lähden rouskimaan kannabista mutta kiitosta.

Menin lääkäriin koska ajattelin että minulla voi olla anemia tai joku puutostila tai että tarvitsen antibiootit jotian tulehdusta varten kun ei kuumeilu tuntunut loppuvan millään. Verikokeet, paljon kysymyksiä, koepaloja, kuvauksia... Kyllähän tuossa kesti.

Tsemppiä ja voimia, kyllä sä päihität tuon syövän! Koita pitää kaikesta normaalista ja iloisesta elämässä kiinni niin pitkälti kuin voit hoidoista ja leikkauksista huolimatta, vaikka mieliala ja taistelutahto ei syöpää parannakaan, niin voi niistä olla apua kuitenkin.

Mun eräs läheinen sairasti kolmesti syövän, mutta siitä huolimatta eli yli 20 vuotta hyvää elämää. Hoidot vei välillä voimia ja sairaalaankin, mutta ne ajat kun oli parempana, niin hän harrasti ja näki ystäviä, teki asioita jotka tekivät onnelliseksi. Uskon, että sillä oli suuri vaikutus, että sai niin paljon vuosia. Äkkiseltään olisi voinut olla katkera, että kolme syöpää yhdellä ihmisellä, uskomattoman paska mäihä, mutta hän ajatteli sen sijaan, että olisihan hän voinut kuolla jo siihen ekaan, eikä olisi saanut nähdä lastensa kasvavan aikuisiksi, saati lapsenlapsien syntymiä.