Lue keskustelun säännöt.
Miten vanhempasi ovat sinut lapsena nolanneet?
21.07.2016 |
Onko tilanteita, missä vanhempanne ovat nolanneet teidät julkisesti joko tahallaan tai tietämättömyyttään?
Itselleni kävi nuorena poikana näin, kun olimme lämpimänä kevätpäivänä leikkimässä muiden samassa kerrostalossa asuvien lasten kanssa ulkona ja kaikki kevyemmissä vaatteissa, tuli äitini huutamaan minulle naama punaisena, että "vaikka onkin kevät, pimppi paljaana ei vielä mennä ulos".
Se nauru ja pilkka, mitä sen jälkeen sain kuulla, että olet tyttö ja minulla on tyttöjen vehkeet. Eipä juuri leikkikaveria enää heistä ollut ja äitini vaan motkotti, että "mitäs menet pihalle, pysy kotona"
Kommentit (7)
Pari vuotta vanhempi isoveljeni oli lasuutensa todella laiha, ja minä tyttönä pyöreämpi, mutta en kuitenkaan yhtään ylipainoinen tms. Kerran ollessani n. kymmenen vuoden tienoilla olimme lomareissulla kotiaisessa kylpylähotellissa. Hotellihuoneeseen ei jostain syystä oltu saapuessamme tuotu toistakin lisävuodetta, ja kun se toimitettiin, niin se oli jotain extrakapeaa pikkulasten mallia. Isäni naurahti huumorimielessä patjaa tuoneelle hotellin työntekijälle, että kyllä se meille kelpaa, koska toinen lapsistamme on tuollainen laiha poika ja toinen vähän pullukka. Siis "pullukka", wtf?! Olin tosi nolona! Sitä ennen minulla ei koskaan ollut tullut mieleenkään, että olisin jotenkin väärän mallinen, mutta aloin pitää itseäni hirveän isokokoisena. Vääristyneen kehonkuvan takia pukeuduin koko yläasteen ja pitkälle lukioon pukeuduin liian suuriin vaatteisiin, vaikka olin oikeasti ihan normaali, sopusuhtainen n. 36-koon tyttö!
Eli vanhempien kannattaa olla tarkkana mitä lapsistaan möläyttelee, vaikka se olisi leikkimielistä tai huumoriksi tarkoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitsemalla urpot vaatteet. Esim. toppahaalari vielä joskus tokalla ja muuta kivaa, tyyliin joku turkis. Äiti leikkas mun tukan itse. Kunnes kehotti meidän perhetuttua kampanjaa laittamaan mulle permanentin.
- vm-88
Kun tulin teini-ikäisenä treffeiltä kotiin, oli meille tullut sinä aikana sukulaisia kylään. "Sieltä sitä taas tullaan koiranretkiltä," möläytti äiti ivallisella äänellä. Menin ihan punaiseksi ja sukulaisiakin näytti nolottavan, sen verran hiljaista tuli kahvipöytään.
Kerran isäni pysähtyi pakkasella raivoamaan mulle kun mulla ei ollut pipoa koulun välitunnilla. Mulla oli takin paksu teddyvuorinen huppu päässä mutta sillähän ei ollut mitään merkitystä.
Olimme kaverini kanssa 15-vuotiaina lähdössä kylille, minulle oli päälläni farkut ja ruotsista ostettu niin muodikas jätti T-paita joka oli solmussa toiselta sivulta. Vanhempani ilmoittivat että noin pukeutuneena et lähde mihinkään. Pakko oli vaihtaa paita. Ja siis kaverini seisoi vieressä.
Voisin jatkaa vastaavia esimerkkejä loputtomiin, mun vanhempani eivät tippaakaan epäröineet nolata ja mitätöidä mua.
Itse olen yrittänyt välttää lasteni nolaamista.
En muista että minua olisi nolattu. Tunsin vain häpeää vanhempieni riehumisesta julkisilla paikoilla. Ne on just sitä ihmistyyppiä, joka menee Anttilaan huutamaan saamatta jääneitä tavaroitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun piti tulla 16-vuotiaana klo 21.00 illalla kotiin. Kerran kun olin 15 min. myöhässä, isä lähti minua etsimään ja löydettyään poikakaverini kanssa kiveltä istumasta, marssitti minut melkein niskasta kotiin. Olin kuolla häpeästä enkä ole pystynyt oikein antamaan sitä vanhemmilleni anteeksi vieläkään.
Isäni hoippui aivan hirvittävässä humalassa yläasteeni ruokalaan huutamaan juuri silloin, kun oma luokkani (ja vaikka kuinka moni muu) oli syömässä. Juoksin hyvin nopeasti työntämään ukon ulos ja pidin mykkäkoulua monta kuukautta. En ole ikinä hävennyt niin paljon.