Lue keskustelun säännöt.
Miehen eksän outo vaatimus
20.07.2016 |
Miehellä on eksän kanssa kaksi esiteini-iässä olevaa lasta, jotka käyvät meillä säännöllisesti tapaamassa isäänsä. Asumme heidän vanhassa talossaan, eksä lähti aikoinaan toisen miehen matkaan, joten kodinrikkoja-kommentit voitte jättää suosiolla pois. Tein suursiivousta lastenhuoneessa ja huomasin että vaatteet olivat pieniä ja lelutkin jo vanhentuneita ja korjasin kaikki pois. Ajattelin päivittää huoneen ja tehdä siitä teinelle sopivan ns.peliluolan jossa on vuodesohva pelituolit ym. Myin kaikki vanhat huonekalut, lelut ja vaatteet ja tarkoitus on nyt ostaa noilla rahoilla uudet mööbelit, verhot, matot ym. siis ihan kaikki uusitaan tai pikemminkin päivitetään.
Ongelma on siinä, että eksä sai tietää että myimme kaikki ja vaatii nyt rahoja itselleen. Saimme yhteensä n.200e joka sinänsä ei ole paljon kun ajattelee, että ostamme tilalle uusia huonekaluja. Tilanne on nyt kärjistynyt niin pahaksi, ettei eksä enää suostu puhumaan kanssamme. Ymmärrän että he ovat yhdessä ne ostaneet, mutta miksei aikanaan vienyt mukanaan tai ollut kiinnostunut niistä ennenkuin nyt? Emme todellakaan ole mitään rikkaita, itse jäin työttömäksi ja yritän luoda lapsille viihtyvyyttä huoneeseen. Onko tuollainen vaatimus reilua?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuli juuri ero ja jätin lapsille isänsä luokse paljon leluja ja vaatteita, jotka minä olen pääasiassa ostanut. Kyllä minua ärsyttäisi suunnattomasti jos joku myisi nuo tavarat neljän vuoden päästä. Ihan sama mitä niillä ostaisi tilalle. Haluaisin, että minulta kysytään mitä noille tavaroille tehdään. Joillakin voi oikeasti olla tunnearvoa ja mistä sitä tietää jos niille on joskus käyttöä. Rahasummana tuo olisi pieni, eleenä se on iso.
Suurin osa leluista oli romua. Ukkeleita ilman käsiä, kuivuneita tusseja, rikkinäisiä kirjoja ym. Ja ne vaatteet, printit irronneet, polvet puhki ym. Aivan kuin eksä olisi mennessään ottanut parhaimmat päältä, ja niin taisi ottaakin. Mies oli ostanut uuden maton ja kirjoituspöydän eron jälkeen joista parhaimmat rahat saimmekin, heti sänkyjen jälkeen. Please, ymmärrä, ettei eksä ollut todellakaan ostanut kaikkea, vaikka sinä niin olet tehnytkin. ap
Joo joo uskotaa jo, että sinä olit oikeassa ja tuo entinen rakas puoliso silkkaa pahuttaan kiusaa teitä.
Lapset tässä kärsii, mutta miten vaan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuli juuri ero ja jätin lapsille isänsä luokse paljon leluja ja vaatteita, jotka minä olen pääasiassa ostanut. Kyllä minua ärsyttäisi suunnattomasti jos joku myisi nuo tavarat neljän vuoden päästä. Ihan sama mitä niillä ostaisi tilalle. Haluaisin, että minulta kysytään mitä noille tavaroille tehdään. Joillakin voi oikeasti olla tunnearvoa ja mistä sitä tietää jos niille on joskus käyttöä. Rahasummana tuo olisi pieni, eleenä se on iso.
Suurin osa leluista oli romua. Ukkeleita ilman käsiä, kuivuneita tusseja, rikkinäisiä kirjoja ym. Ja ne vaatteet, printit irronneet, polvet puhki ym. Aivan kuin eksä olisi mennessään ottanut parhaimmat päältä, ja niin taisi ottaakin. Mies oli ostanut uuden maton ja kirjoituspöydän eron jälkeen joista parhaimmat rahat saimmekin, heti sänkyjen jälkeen. Please, ymmärrä, ettei eksä ollut todellakaan ostanut kaikkea, vaikka sinä niin olet tehnytkin. ap
Kai sanoit miehellesi samaan kun hän niitä omia romujaan sieltä pelasti.
Muutama miehen oma puinen lelu löytyi, ei mitään arvokasta, mutta otin talteen. Kyllä laitoin miehenkin töihin. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa. Avioerossa tehdään ositus. Silloin pitää tasata kaikki omaisuus. Osituksen jälkeen ei kenelläkään ole asiaa vaatia toiselta mitään.
Kun on laadittu jokin lakipykälä jossain asiassa niin voi uhohtaa kohteliaisuuden?
Miksi ei voi sitä ositusta tehtäessä sanoa, että lastenhuoneessa on minun suvulleni kuuluvia antiikkiesineitä ja lapsen ensimmäinen unirätti, jotka haluaisin itselleni, koska niillä on minulle tunnearvoa? Ei kai kukaan voi käyttää eksänsä kotia omana varastonaan, jossa säilötään jotain antiikkihuonekaluja ja lasten muistoja, jotka eivät omaan uuteen kotiin mahdu? Mikä taas on aika kummallista, koska luulisi lapsilla olevan oman huoneen/omat huoneet siellä äidilläänkin. Miksi niitä suvun perintökaluja ja äidille tunnearvokkaita esineitä ei voinut muuttaa sinne uuteen kotiin alunperinkin?
Ositus tehty. Myit miehesi kamoja. Ainoastaan hänellä oikeus kitistä, ei exällä.
Miten exä sai tietää asiasta? Soititko ja ilkuit asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin itse kysynyt lapsilta ensin mitä he haluavat. Ei toisten leluja saa ainakaan myydä ilman lupaa.
Minä olen ollut aktiivinen myymään netissä kaikki lapsen pieneksi jääneet vaatteet, iän myötä leikkimättä jääneet lelut ja pelit. Poika oli n. 12-v, kun rupesi vastustamaan tätä, hän haluaa muistoja lapsuudestaan. Vaatteet sentään on saanut vielä myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin itse kysynyt lapsilta ensin mitä he haluavat. Ei toisten leluja saa ainakaan myydä ilman lupaa.
Minä olen ollut aktiivinen myymään netissä kaikki lapsen pieneksi jääneet vaatteet, iän myötä leikkimättä jääneet lelut ja pelit. Poika oli n. 12-v, kun rupesi vastustamaan tätä, hän haluaa muistoja lapsuudestaan. Vaatteet sentään on saanut vielä myydä.
Miksi ihmeessä joku myisi muistoja lastensa lapsuudesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten exä sai tietää asiasta? Soititko ja ilkuit asiasta?
Luonnollisin selitys lienee, että lapset kertoivat. Mutta kerta ex tiesi asiasta etukäteen niin kerrottu? Lue keskustelu.
Peruskysymys on se, että miksi ihmeessä sinä perheeseen kuulumaton henkilö menit myymään muiden omaisuutta? Vai ostitko exältä puoles talosta?
Taidanpa mennä huomenna anopille ja laittaa myyntiin olohuoneen Aalto-sisustuksen. Varmaan anoppi ilahtuu, kun saa tilalle peliluolan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuli juuri ero ja jätin lapsille isänsä luokse paljon leluja ja vaatteita, jotka minä olen pääasiassa ostanut. Kyllä minua ärsyttäisi suunnattomasti jos joku myisi nuo tavarat neljän vuoden päästä. Ihan sama mitä niillä ostaisi tilalle. Haluaisin, että minulta kysytään mitä noille tavaroille tehdään. Joillakin voi oikeasti olla tunnearvoa ja mistä sitä tietää jos niille on joskus käyttöä. Rahasummana tuo olisi pieni, eleenä se on iso.
Miksi jätit Nämä sinulle tärkeät asiat isälle ja oletat että isä muistaa mitkä ovat sinulta/sinulle tärkeitä? Eikö lapsella ole sinun luona kotia lainkaan? Omaa tilaa johon nämä olisit ottanut? On todella rasittavaa exälle hillota sinulle tärkeitä asioita, varoa niiden rikkoutumista/katoamista/unohtamista että ne on sinulta ja sinulle tärkeitä. Ymmärtäisin jos näitä olisi muutama, mutta paljon leluja ja vaatteita. Kun olet ne sinne jättänyt,olet tietoinen myös siitä ettei kenelläkään ole velvollisuutta huolehtia niiden säilyttämistä myyntikuntoisena sinulle. Itse olen ollut exäsi tilanteessa, jossa jokainen exän suvulta saatu tavara piti säilöä visusti vaikkeivät niitä itselleen halunnutkaan.
Itsellä vastaava tilanne. Mitään rahan arvoista en ole uskaltanut myydä. Säilönyt varastoon ja osa on kierrätetty miehen exän äidin kautta kirppikselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuli juuri ero ja jätin lapsille isänsä luokse paljon leluja ja vaatteita, jotka minä olen pääasiassa ostanut. Kyllä minua ärsyttäisi suunnattomasti jos joku myisi nuo tavarat neljän vuoden päästä. Ihan sama mitä niillä ostaisi tilalle. Haluaisin, että minulta kysytään mitä noille tavaroille tehdään. Joillakin voi oikeasti olla tunnearvoa ja mistä sitä tietää jos niille on joskus käyttöä. Rahasummana tuo olisi pieni, eleenä se on iso.
Miksi jätit Nämä sinulle tärkeät asiat isälle ja oletat että isä muistaa mitkä ovat sinulta/sinulle tärkeitä? Eikö lapsella ole sinun luona kotia lainkaan? Omaa tilaa johon nämä olisit ottanut? On todella rasittavaa exälle hillota sinulle tärkeitä asioita, varoa niiden rikkoutumista/katoamista/unohtamista että ne on sinulta ja sinulle tärkeitä. Ymmärtäisin jos näitä olisi muutama, mutta paljon leluja ja vaatteita. Kun olet ne sinne jättänyt,olet tietoinen myös siitä ettei kenelläkään ole velvollisuutta huolehtia niiden säilyttämistä myyntikuntoisena sinulle. Itse olen ollut exäsi tilanteessa, jossa jokainen exän suvulta saatu tavara piti säilöä visusti vaikkeivät niitä itselleen halunnutkaan.
On tilanteita, joissa lapsen kannalta on mukavinta jäädä vanhaan kotiin ja vanhemmat ovat puheväleissä keskenään. Olisihan se tylyä, että äiti tyhjentäisi lastenhuoneen (jonka sisustuksen on maksanut) ja veisi mennessään, jotta miehen uusi naisystävä ei joudu näkemään sitä vaivaa, että siellä on lapselle tärkeitä tavaroita, joista on päästävä eroon.
Ihmettelen tätä äitipuolien vimmaa myydä lapsipuolten omaisuutta. Vaatteet, lelut jne, mikä tahansa äidin ostama on sen lapsen, ei äitipuolen. Jos äitipuoli ei omista asunnosta puolikasta, ei hänellä ole mitään sanomista siihen, mitä lapsi tavaroilla tekee ja väittää, että ei ole varastotilaa. Ja jos omistaa asunnosta osan, ei voi sittenkään vaatia lasta tyhjentämään huonettaan, jotta äitipuoli saa tavaroista rahaa
Sinun asiasi ei olisi ollut myydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hyvää päivää :D minäkin asun mieheni ja hänen exänsä vanhassa talossa. Erossa ex sai viedä kaiken minkä halusi ja lähes kaiken hän veikin. Siinä ei edes paljon lasta ajateltu koska vei esim. ihan kaikki lelut, lapsen kirjat ja dvdt vaikka lapsi asui viikko viikko systeemillä molempien luona ja isä oli lähivanhempi. Vei myös kaikki miehen sukulaisten lapselle ostamat tavarat (ne saatiin onneksi myöhemmin takaisin). Ne muutavat mööpelit jotka sinne jäi on päivitetty jossain vaiheessa. Joku myyty, joku viety kaatikselle ym. Ja ihan sama mitä niille on tehty ei kuulu exälle millään lailla. Hänellä oli mahdollisuus ottaa omansa ja mikä jäi on meidän!
Vierailija kirjoitti:
Peruskysymys on se, että miksi ihmeessä sinä perheeseen kuulumaton henkilö menit myymään muiden omaisuutta? Vai ostitko exältä puoles talosta?
Taidanpa mennä huomenna anopille ja laittaa myyntiin olohuoneen Aalto-sisustuksen. Varmaan anoppi ilahtuu, kun saa tilalle peliluolan.
Ap on osa perhettä miehen puolisona ja samassa kodissa/taloudessa jakamassa arkea. Talo on myös Ap:n koti. Hän vaikuttaa hyvältä äitipuolelta. En ymmärrä edellisen kaltaisia asian vierestä suurentelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuli juuri ero ja jätin lapsille isänsä luokse paljon leluja ja vaatteita, jotka minä olen pääasiassa ostanut. Kyllä minua ärsyttäisi suunnattomasti jos joku myisi nuo tavarat neljän vuoden päästä. Ihan sama mitä niillä ostaisi tilalle. Haluaisin, että minulta kysytään mitä noille tavaroille tehdään. Joillakin voi oikeasti olla tunnearvoa ja mistä sitä tietää jos niille on joskus käyttöä. Rahasummana tuo olisi pieni, eleenä se on iso.
Suurin osa leluista oli romua. Ukkeleita ilman käsiä, kuivuneita tusseja, rikkinäisiä kirjoja ym. Ja ne vaatteet, printit irronneet, polvet puhki ym. Aivan kuin eksä olisi mennessään ottanut parhaimmat päältä, ja niin taisi ottaakin. Mies oli ostanut uuden maton ja kirjoituspöydän eron jälkeen joista parhaimmat rahat saimmekin, heti sänkyjen jälkeen. Please, ymmärrä, ettei eksä ollut todellakaan ostanut kaikkea, vaikka sinä niin olet tehnytkin. ap
Joo joo uskotaa jo, että sinä olit oikeassa ja tuo entinen rakas puoliso silkkaa pahuttaan kiusaa teitä.
Ikävä kyllä itsellenikin tuli ap:n viestit luettuani tällainen fiilis, hän on niin hyökkäävä niitä kohtaan ketkä on edes vähääkään eri mieltä. Taitaa olla tämän ketjun tarkoitus vaan purkaa vihaa miehen exää kohtaan ja ap haluaa että muut haukkuvat tätä myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuli juuri ero ja jätin lapsille isänsä luokse paljon leluja ja vaatteita, jotka minä olen pääasiassa ostanut. Kyllä minua ärsyttäisi suunnattomasti jos joku myisi nuo tavarat neljän vuoden päästä. Ihan sama mitä niillä ostaisi tilalle. Haluaisin, että minulta kysytään mitä noille tavaroille tehdään. Joillakin voi oikeasti olla tunnearvoa ja mistä sitä tietää jos niille on joskus käyttöä. Rahasummana tuo olisi pieni, eleenä se on iso.
Suurin osa leluista oli romua. Ukkeleita ilman käsiä, kuivuneita tusseja, rikkinäisiä kirjoja ym. Ja ne vaatteet, printit irronneet, polvet puhki ym. Aivan kuin eksä olisi mennessään ottanut parhaimmat päältä, ja niin taisi ottaakin. Mies oli ostanut uuden maton ja kirjoituspöydän eron jälkeen joista parhaimmat rahat saimmekin, heti sänkyjen jälkeen. Please, ymmärrä, ettei eksä ollut todellakaan ostanut kaikkea, vaikka sinä niin olet tehnytkin. ap
Joo joo uskotaa jo, että sinä olit oikeassa ja tuo entinen rakas puoliso silkkaa pahuttaan kiusaa teitä.
Ikävä kyllä itsellenikin tuli ap:n viestit luettuani tällainen fiilis, hän on niin hyökkäävä niitä kohtaan ketkä on edes vähääkään eri mieltä. Taitaa olla tämän ketjun tarkoitus vaan purkaa vihaa miehen exää kohtaan ja ap haluaa että muut haukkuvat tätä myös.
Ap haluaa itselleen söpön pikkuperheen, mutta kuvion pilaa lasten äiti.
Kyllä hyviin tapoihin kuuluu kysyä siltä ex:ltä, että onko ok myydä. Meillä ainakin lapset kuljettelee lelujaan kodista toiseen ihan surutta ja niiden mukana myös molempien vanhempien lapsuusajan leluja, joten varmasti ottaisin raivarit, jos mun seläntakana mentäs myymään leluja tai lasten tavaroita. Miehestä erosin en lapsista.
Me on ratkastu tämmönen niin, että ensin kerätään pois menevät vaatteet/lelut kasaan ja niistä sitte jos ei ehdi kävästä vilasemassa, onko pinossa jotain säilytettävää, niin viskataan toista kuvalla. Onpa vältytty ap:n kaltasilta ongelmilta.
En ymmärrä, miten aikuiset ihmiset tuijottaa vaan omaa napaa eikä kykene näitä asioita ratkasemaan järkevästi.
Ehkä tämä oli se viimeinen niitti ja kuppi meni nurin. Lasten puheissa toistuu enemmän tekemiset äitipuolen kanssa, eikä niinkään isän. Ehkä lapsetkin kaipaa enemmän sitä isän osallistumista, kuin äitipuolen.
Kumman suulla tuo huone idea lapsille myytiin? Ja kumpi teistä on se osallistuvampi aikuinen?
Tämä asia on sinun, miehesi ja lasten asia. Exällä ei ole siihen mitään sanottavaa. Ositus on tehty, hän on tavarat sinne jättänyt ja sillä hyvä. Ei ole sinun tai miehesi asia hillota tavaroita kodissanne jos lapset ja mies niistä haluavat luopua.