Lue keskustelun säännöt.
kumpikin haluaa vauvalle oman sukunimensä
15.07.2016 |
Ei päästä asiasta sopuun. Miehen mielestä se "kuuluu" hänelle, perinne. Ollaan avoliitossa, ja mä hoidan kaikki lapsen asiat ja vien ym jolloin mun nimi on kätevä, enkä halua olla lapseni kanssa eri niminen.
Ideoita sopuun? Ajattelin jo ehdottaa et otan vauvan kaa jonkun itsekeksimäni nimen meille kahdelle niin mies ei pääse valittamaan et vauva menee mun sukuun?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa äiti päättää lapsen sukunimen ja uskonnon mikäli ei ole naimisissa. Tämä on sekä laki että perinne. Ä pärät eivät koskaan saaneet isänsä sukunimeä.
Hyi h*lvetti, vieläkö joku ahdaspipo ukko puhuu äpäröistä.
Eihän teillä ole mitään epäselvää, lapsi on syntymästä asti sinun sukunimelläsi. Me tosin päätettiin laittaa lapsille miehen sukunimi, se on lyhyt ja helppo ulkomaillakin. Äät ja ööt on hankalia Suomen ulkopuolella.
Et taida lukea palstaa usein?! Täällä haukutaan jatkuvasti lapsia äpäröiksi ym.
Äpärä ei ole haukkumasana. Se on termi lapselle joka on syntynyt avioliiton ulkopuolella.
Kyllä se haukkumasana on. Neutraalimpi termi olisi au-lapsi. Lehtolapsikin kuulostaa kauniimmalta kuin äpärä. Mutta ei mua avioliiton ulkopuolella syntyneenä se äpäräkään häiritse. Jeesuskin oli äpärä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko jo päättänyt ennen vauvan syntymää, että hoidat kaikki hänen asiat ym.? Mikset anna myös isän hoitaa ja viedä?
On jatkossa helpompi valittaa siitä kun mies ei osallistu lapsen asioiden hoitoon?
Jos ette muuten pääse sopuun, niin arpokaa.
Myös avioliitossa lapsi saa automaattisesti äidin sukunimen, ellei asiasta toisin viranomaisille ilmoiteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko jo päättänyt ennen vauvan syntymää, että hoidat kaikki hänen asiat ym.? Mikset anna myös isän hoitaa ja viedä?
No niin kaikki isät, huutaka hep, jos varaatte lapselle neuvolat ja lääkärit, käytätte lasta hammaslääkärissä, menette päiväkotiin ja kouluun vanhempaintapaamiseen. Eiköhän ap:n perheessä äiti ole se, joka joutuu kaikki nuo tekemään, koska iskä on rento tyyppi ja hoitaa lasta omalla tavallaan eli ei mitenkään.
Näin se meilläkin on mennyt,"pakolla" mies on osallistunut yhteen neuvolakäyntiin, raskausaikana kävi vaan ultrissa.
Ei syöttänyt eikä nukuttanut, ei vaihtanut vaippoja.. mahdollisuuden (ja tilaa tehdä omalla tavallaan) annoin tehdä kaikkea, pumppasin maitoa pakastimeen että olisi päässyt alusta alkaen syöttämään. Mutta ei kiinnostanut, oli liian vaivalloista.
Nyt olen kuulemma kauhean pomottaja kun tehdään asiat kuten lapsi on tottunut (rytmit yms).
Meillä lapselle "jäi" minun sukunimeni, sekään kun ei kiinnostanut ennen kuin ristiäiset olivat ohi ja sukulaisensa kiukuttelivat asiasta. (Yhdessä valittiin etunimi joka olisi ollut täysin epäsopiva miehen sukunimeen.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tälläisia naisia, jotka eivät anna isän osallistua lapsen elämään. Veikkaan, että teidän avoliitto ei tule kauan kestämään.
Vielä useammin taitaa valitettavasti olla niin,että isää ei kiinnosta osallistua vauvan elämään. On niin paljon helpompaa sysätä vastuu toiselle,eli äidille. En oikeassa elämässä tunne yhtäkään pariskuntaa, jossa miehen ei "anneta" osallistua lapsen elämään. Mutta niitä tiedän paljon, jossa isää ei kiinnosta osallistua. Mutta AP:n ongelmaan sen verran kommenttia,että lapselle äidin nimi. Mies voi elämän varrella vaihtua, mutta lapset pysyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emmä kauheasti ihmettele jos teidän parisuhteet ei kestä jos ihan kaikesta pitää ottaa arvovaltataistelu. Jotta se mies viitsii naisen ja lapsen elämään liittyä mukaan niin kai sillä nyt joku varmuus pitäisi olla, että lapsi on hänen. Kai teetätte isyystestin? Itse ainakin miehenä tuossa tilanteessa vaatisin sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko jo päättänyt ennen vauvan syntymää, että hoidat kaikki hänen asiat ym.? Mikset anna myös isän hoitaa ja viedä?
On jatkossa helpompi valittaa siitä kun mies ei osallistu lapsen asioiden hoitoon?
Minkälaiset naiset antaa tälläisiä kommentteja? Onko teillä oikeasti lapsia ja miehet jotka ovat innolla osallistuneet lasten elämään? Ihmettelen suuresti tätä muotiin tullutta huutelua siitä,että miehen ei ANNETA osallistua? Miten niin ei anneta. Jos miehellä on halua, hän vain osallistuu. Ei sitä lastenhoito vastuuta naisillekaan mistään anneta, se vain otetaan kun jonkun on hommat hoidettava. Jos mies alusta asti hoitaa omatoimisesti oman osansa, tuskin kukaan nainen/äiti valittaa. lasten hoito ym on niin raskasta,että siitä riittää oikein rerilusti myös kahdelle ihmiselle hommia. Kyllä suurempi ongelma on se, ettei miehiä kiinnosta. kuin se,ettei niiden "anneta osallistua".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avoliitossa lapsi menee automaattisesti äidin sukunimelle, ellei pariskunta muuta ilmoita. Itse asiassa vauvaa ei edes saa isän sukunimelle ilman isyyden tunnustamista. Jos te saatte tästä asiasta kitkerän väännön aikaiseksi, niin se ei enteile hyvää liittonne ja/tai perhe-elämänne suhteen.
Taitaa mennä avioliitossakin sillä tuttavaperheen lapset ovat äitinsä sukunimellä, vaikka pariskunta oli naimisissa, äiti piti oman sukunimensä. Nyt tuo pari on eronnut ja varmaankin on kätevää kun lapsilla on äitinsä sukunimi.
Vierailija kirjoitti:
Emmä kauheasti ihmettele jos teidän parisuhteet ei kestä jos ihan kaikesta pitää ottaa arvovaltataistelu. Jotta se mies viitsii naisen ja lapsen elämään liittyä mukaan niin kai sillä nyt joku varmuus pitäisi olla, että lapsi on hänen. Kai teetätte isyystestin? Itse ainakin miehenä tuossa tilanteessa vaatisin sitä.
Voi herraisä! Vai sukunimi se takaa miehen isyyden? Kaikkea kanssa. Ja jos suhde on sillä pohjalla,ettei edes isyydestä ole takuita, kuin teettämällä isyystesti, niin sellainen suhde se vasta hataralla pohjalla on. Meillä on 4 lasta. Kaikilla minun sukunimi ja mies ihan tarkaalleen voi luottaa siihen että jokaikinen on hänen omin vehkein siittämä. Siinä ei isyystestejä tarvita. luottamus ja uskollisuus on suhteessa oltava. Ei siinä sukunimi paljoa paina jos luottamusta ei ole. "Jotta viitsii naisen ja lapsen elämääm liityä mukaan..." Mitä bullshittiä? Ei sinun ole pakko kenenkään naisen elämään liittyä, eikä varsinkaan alkaa lapsia tekemään, jos asenne on tuo. Elele vain yksinäsi niin säästyy moni paljolta harmilta. Mieti sitten vasta sitoutumista ja lapsentekoa, kun löydät kumppanin jota voit kunnioittaa ja johon voit luottaa(jopa tässä tarkeässä lapsentekoasiassa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta luonnollista, että kumpikin haluaa lapselle oman nimensä. Me olemme naimisissa, mutta kumpikin piti oman nimensä ja olisi halunnut oman sukunimensä myös lapsille. Emme missään vaiheessa riidelleet asiasta, mutta kummallekin asia oli eri syistä tärkeä. Me sovimme raskausaikana, kun emme vielä tienneet esikoisemme sukupuolta, että kumman sukunimi tulee, jos poika ja kumman, jos tyttö ja sen perusteella mentiin. Se toimi meillä
Lapsi saa aina automaattisesti äitinsä sukunimen, synnärilläkin kaikki lapset ovat äitinsä nimellä. Toisinaan äiti on avioliittoon mennessään ottanut miehensä sukunimen, mutta lapsi saa silti sukunimensä äidiltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko jo päättänyt ennen vauvan syntymää, että hoidat kaikki hänen asiat ym.? Mikset anna myös isän hoitaa ja viedä?
No niin kaikki isät, huutaka hep, jos varaatte lapselle neuvolat ja lääkärit, käytätte lasta hammaslääkärissä, menette päiväkotiin ja kouluun vanhempaintapaamiseen. Eiköhän ap:n perheessä äiti ole se, joka joutuu kaikki nuo tekemään, koska iskä on rento tyyppi ja hoitaa lasta omalla tavallaan eli ei mitenkään.
Mieheni on vienyt neuvolaan, lääkäriin ja käynyt vanhempsintapaamisissa, en ole pitänyt sitä yksinoikeutenani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitossa lapsi menee automaattisesti äidin sukunimelle, ellei pariskunta muuta ilmoita. Itse asiassa vauvaa ei edes saa isän sukunimelle ilman isyyden tunnustamista. Jos te saatte tästä asiasta kitkerän väännön aikaiseksi, niin se ei enteile hyvää liittonne ja/tai perhe-elämänne suhteen.
Taitaa mennä avioliitossakin sillä tuttavaperheen lapset ovat äitinsä sukunimellä, vaikka pariskunta oli naimisissa, äiti piti oman sukunimensä. Nyt tuo pari on eronnut ja varmaankin on kätevää kun lapsilla on äitinsä sukunimi.
Tuskin se siitä sukunimestä on kiinni eroaako pari. Minä tiedän vain pareja jotka on eronneet ja molennilla on ollut miehen nimi. Mutta itse olen naimisissa ja molemmat ovat säilyttäneet oman nimensä. Lapset ovat äidin nimellä ja naimisissa vieläkin ollaan. Nyt jo yli 20v menossa. Ei aijota erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emmä kauheasti ihmettele jos teidän parisuhteet ei kestä jos ihan kaikesta pitää ottaa arvovaltataistelu. Jotta se mies viitsii naisen ja lapsen elämään liittyä mukaan niin kai sillä nyt joku varmuus pitäisi olla, että lapsi on hänen. Kai teetätte isyystestin? Itse ainakin miehenä tuossa tilanteessa vaatisin sitä.
Voi herraisä! Vai sukunimi se takaa miehen isyyden? Kaikkea kanssa. Ja jos suhde on sillä pohjalla,ettei edes isyydestä ole takuita, kuin teettämällä isyystesti, niin sellainen suhde se vasta hataralla pohjalla on. Meillä on 4 lasta. Kaikilla minun sukunimi ja mies ihan tarkaalleen voi luottaa siihen että jokaikinen on hänen omin vehkein siittämä. Siinä ei isyystestejä tarvita. luottamus ja uskollisuus on suhteessa oltava. Ei siinä sukunimi paljoa paina jos luottamusta ei ole. "Jotta viitsii naisen ja lapsen elämääm liityä mukaan..." Mitä bullshittiä? Ei sinun ole pakko kenenkään naisen elämään liittyä, eikä varsinkaan alkaa lapsia tekemään, jos asenne on tuo. Elele vain yksinäsi niin säästyy moni paljolta harmilta. Mieti sitten vasta sitoutumista ja lapsentekoa, kun löydät kumppanin jota voit kunnioittaa ja johon voit luottaa(jopa tässä tarkeässä lapsentekoasiassa.)
Eipä taida sun jokainen lapsi saman miehen olla kun noin otit herneen nokkaan. Rehellisellä naisella ei olisi mitään sitä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko jo päättänyt ennen vauvan syntymää, että hoidat kaikki hänen asiat ym.? Mikset anna myös isän hoitaa ja viedä?
On jatkossa helpompi valittaa siitä kun mies ei osallistu lapsen asioiden hoitoon?
Minkälaiset naiset antaa tälläisiä kommentteja? Onko teillä oikeasti lapsia ja miehet jotka ovat innolla osallistuneet lasten elämään? Ihmettelen suuresti tätä muotiin tullutta huutelua siitä,että miehen ei ANNETA osallistua? Miten niin ei anneta. Jos miehellä on halua, hän vain osallistuu. Ei sitä lastenhoito vastuuta naisillekaan mistään anneta, se vain otetaan kun jonkun on hommat hoidettava. Jos mies alusta asti hoitaa omatoimisesti oman osansa, tuskin kukaan nainen/äiti valittaa. lasten hoito ym on niin raskasta,että siitä riittää oikein rerilusti myös kahdelle ihmiselle hommia. Kyllä suurempi ongelma on se, ettei miehiä kiinnosta. kuin se,ettei niiden "anneta osallistua".
Tekeekö joku muka vielä tänä päivänä lapsia miehen kanssa, joka ei halua osallistua lastensa hoitoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emmä kauheasti ihmettele jos teidän parisuhteet ei kestä jos ihan kaikesta pitää ottaa arvovaltataistelu. Jotta se mies viitsii naisen ja lapsen elämään liittyä mukaan niin kai sillä nyt joku varmuus pitäisi olla, että lapsi on hänen. Kai teetätte isyystestin? Itse ainakin miehenä tuossa tilanteessa vaatisin sitä.
Voi herraisä! Vai sukunimi se takaa miehen isyyden? Kaikkea kanssa. Ja jos suhde on sillä pohjalla,ettei edes isyydestä ole takuita, kuin teettämällä isyystesti, niin sellainen suhde se vasta hataralla pohjalla on. Meillä on 4 lasta. Kaikilla minun sukunimi ja mies ihan tarkaalleen voi luottaa siihen että jokaikinen on hänen omin vehkein siittämä. Siinä ei isyystestejä tarvita. luottamus ja uskollisuus on suhteessa oltava. Ei siinä sukunimi paljoa paina jos luottamusta ei ole. "Jotta viitsii naisen ja lapsen elämääm liityä mukaan..." Mitä bullshittiä? Ei sinun ole pakko kenenkään naisen elämään liittyä, eikä varsinkaan alkaa lapsia tekemään, jos asenne on tuo. Elele vain yksinäsi niin säästyy moni paljolta harmilta. Mieti sitten vasta sitoutumista ja lapsentekoa, kun löydät kumppanin jota voit kunnioittaa ja johon voit luottaa(jopa tässä tarkeässä lapsentekoasiassa.)
Lähinnä outoa, jos lapselle ei voi isänsä sukunimeä antaa. Toki silloin kätevää, jos aikoo tehdä lapsia usealle eri miehelle.
"mä hoidan kaikki lapsen asiat ja vien ym jolloin mun nimi on kätevä"
KÄTEVÄ ??? voi luoja.. ei väkinäisempää syytä ole. Jos et miestäsi kunnioita sen vertaa että annat lapselle miehen nimen (mikä sinullakin pitäisi olla) et
No niin kaikki isät, huutaka hep, jos varaatte lapselle neuvolat ja lääkärit, käytätte lasta hammaslääkärissä, menette päiväkotiin ja kouluun vanhempaintapaamiseen. Eiköhän ap:n perheessä äiti ole se, joka joutuu kaikki nuo tekemään, koska iskä on rento tyyppi ja hoitaa lasta omalla tavallaan eli ei mitenkään.