Missä menee teidän suhteen intiimiysraja?

Kakalla käynnissä.

Karvoja voi ajella toisen aikana, ja ei ole harvinaista että toinen harjaa hamppaita kylppärissä kun toinen on pissalla, mutta isommalle asialle sitten suljetaan ovi ja hoidetaan yksin.

Ollaan ehkä liian vanhoja ajattelemaan tuollaisia.. jos toinen nyt tulee paikalle niin mitä siitä, homma jatkuu.. On tuo varmasti nähnyt minussa jo kaiken ja minä hänessä..

Parisuhdetta 7 vuotta takana niin kyllä tässä jo hyvä tovi on piereskelty toisen seurassa..! :D Vessa-asiat mielellään pysyy yksityisinä, mutta jos esim. toinen on suihkussa ja toisen on päästävä sillä hetkellä pissalle niin en pane pahakseni. Paskalla käyminen asia erikseen, sitä en halua nähdä, kuulla tai haistaa. En myöskään kaipaa yleisöä, kun ajelen karvojani, mutta kyllähän sitä joskus tulee sheivailtua sääret ja kainalot toisen edessä kun ollaan yhtä aikaa siellä suihkussa.

Peppuseksin jälkeen en halua kuulla jos mies on nähnyt p*skaa tai että vehje haisee.

Öö eipä tule mieleen asiaa mitä emme voisi tehdä toistemme nähden. Ollaan asioitu samaan aikaan wcssä (molemmilla aamuvuoro, vain yksi vessa niin toinen pesee hampaat ja toinen istuu aamupaskalla), kun olin viimeisilläni  raskaana niin meis ajeli perskarvojani kun en enää itse ylettynyt. 

Toisaalta olisi ihan kiva jos vielä olisi se alkuaikojen häveliäisyys, kun ei voinut pieraista jos mies oli luonani kylässä... se häveliäisyys on iäksi kuopattu. 7v yhdessä.

Sävellystyötä ei saa seurata.

Meilläkin on yli 7 vuotta takana, mutta en vieläkään halua piereskellä miehen seurassa. Joskus aamu-unisena ja venytellessä saattaa pöllähtää vahingossa, muuten koen luontevammaksi mennä muualle. Vaikka kyllä mies vamasti tietää mille se haisee, mutta silti :D

Ei olla tuollasia rajoja määritelty.

Hmm... MInä mieltäisin suhteen intiimiydeksi enemmän sen kuinka paljon oman pään sisällöstä, niistä peloista, ahdistuksista ja itseä hävettävistä asioista, kykenee puhumaan kumppanilleen.

Minulla ei ole mitään tarvetta jakaa vessakäyntejä eli ovi pannaan niiden ajaksi kiinni. Olen myös sitä mieltä, että jos päivittäin on tarve piereskellä, niin ruokavaliossa (tai ruokailutavoissa) on ongelmaa. Jos on pakko pieraista ja ollaan "jalkeilla", niin sen voi mennä tekemään vessaan tai muuten vaan kauemmas, unissaan tai nukahtamaisillaan tapahtuvalle piereskelylle ei aina voi mitään.

Spermaa en halua suuhuni vaikka terveellistä kuulemma olisi.

5 vuotta yhdessä ja raja menee aikalailla vessa-asioinnissa. Eli ovi kiinni perässä! Lisäksi ajelen karvani mieluummin yksin, mutta joskus mies tulee saunasta kun ajelen vielä jalkoja tai kainaloita ja se on ihan fine. Pierumuuri on rikottu aikoja sitten, mutta jos paukut on syystä tai toisesta haisseet erityisen pahoilta sitä käydään paukuttelemassa kohteliaan välimatkan päässä :D

Just. Me ollaan oltu 15 vuotta yhdessä, eikä todellakaan käydä tarpeilla toistemme aikana. Ei myöskään piereskellä tahallisesti, vaikka molemmat varmasti ovat kuulleet toisen öisiä vahinkopieruja jne. Ihan kohteliaisuudesta, ei kiinnosta haistella/haistatuttaa paskahitusia toisella. En myöskään ajele karvojani miehen aikana. Kyllä sitä jotain saa säilyttää salaperäisyyden verhon takana pitkässäkin suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Itseäni hieman häiritsee, kun mies on ottanut tavakseen tulla katselemaan p*llukarvojen ajoa, mutta annan toisen olla, ei se nyt niiin paljon häiritse. J Haluaisin tosin hoitaa kaikki kaunistautumiseen liittyvät toimenpiteet yksin...... O_o

Tämä kuulostaa ikävältä. Ottanut tavakseen? EIkö sinulle ole kylpyhuoneen ovi kiinni? Jos et halua häntä tuota puuhaa seuraamaan, niin älä päästä. Se ei ole mikään itsestäänselvä oikeus. 

Raja menee juuri tuossa, että jos tuntee (kumpi tahansa osapuoli) olonsa edes hieman epämukavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole mitään tarvetta jakaa vessakäyntejä eli ovi pannaan niiden ajaksi kiinni. Olen myös sitä mieltä, että jos päivittäin on tarve piereskellä, niin ruokavaliossa (tai ruokailutavoissa) on ongelmaa. Jos on pakko pieraista ja ollaan "jalkeilla", niin sen voi mennä tekemään vessaan tai muuten vaan kauemmas, unissaan tai nukahtamaisillaan tapahtuvalle piereskelylle ei aina voi mitään.

Kaikki ihmiset pierevät päivittäin. Toiset meistä eivät aina pysty pidättämään niin kauan, että ehtisi luikkia jonnekin vessaan piiloon ja miksi pitäisikään omassa kotona. Ei nyt toisen vieressä tahallaan päästellä, mutta muuten kotona pitää saada olla ilman stressiä siitä, että kumartuessa saattaa paukahtaa.

Meillä on rajat paukkuneet urakalla viimeisen vuoden aikana. Yhdessä ollaan oltu 20 vuotta. Pahin oli ehkä se, kun mies vahasi mun perskarvoja. Itseltä ei onnistunut, lähinnä liuskat tarttuivat vain kiinni, eivät irrottaneet mitään ja sitten pyysin miestäni apuun.

Edelleenkään en ole isolla asialla miehen nähden.

Miehen kanssa ollessa se raja menee varmaan kakalla käynnissä. Tampoonin olen vaihtanut hänen ajaessa partaa vieressä, tai olen käynyt pissalla ovi auki.

Kyse ei ole häveliäisyydestä vaan kohteliaisuudesta. En halua kiusata ja ällöttää rakkaita perheenjäseniäni paskan hajulla tai nenäeritteillä tai muulla epämiellyttävällä. Voin hoitaa pahanhajuiset ja inhottavan näköiset asiat poissa heidän silmistään, ja he tekevät samalla tavalla.

No jos tällaisia kerran pitää pohtia, niin missä sitten olisi hyv pitää rajat omien lasten suhteen? Onko esim. sopivaa äitinä pitää ovea auki vessassa niin, että teinipoika voi käydä siellä myös? Äiti pyyhkimässä paskojaan, äiti alapääpesulla dekoltesuihkun kanssa? Äiti riisumassa alusvaatteita suihkuun mennessään? Äiti ajelemassa karvojaan? Entä missä rajat, kun on kyseessä teini-ikäiset tai venhemmat sisko ja veli? Isä ja tytär? Isä ja veli? 

Olisi ajattelevaista ottaa huomioon, vaikka perhe muodostuukin aika tutuksi eikä em rajoja aina muisteta ajatella?

Vierailija kirjoitti:

Öö eipä tule mieleen asiaa mitä emme voisi tehdä toistemme nähden. Ollaan asioitu samaan aikaan wcssä (molemmilla aamuvuoro, vain yksi vessa niin toinen pesee hampaat ja toinen istuu aamupaskalla), kun olin viimeisilläni  raskaana niin meis ajeli perskarvojani kun en enää itse ylettynyt. 

Toisaalta olisi ihan kiva jos vielä olisi se alkuaikojen häveliäisyys, kun ei voinut pieraista jos mies oli luonani kylässä... se häveliäisyys on iäksi kuopattu. 7v yhdessä.

"Mies ajeli perskarvojani kun en enää itse ylettynyt"

Tosi rakkaus auttaa, ei tuomitse.Repesin :D