Mies olettaa että hoidan kaikki kotityöt
Ennen tapaamistamme mies asui pitkään yksin ja piti kotinsa siistinä ja vaatteet puhtaina. Nyt kun olemme naimisissa niin mies olettaa että hoidan kaikki kotityöt eli siivoamiset, pyykinpesut, tiskikoneet, lakanoiden vaihdot jne.. Maksamme elämisemme puoliksi eli hän ei mitenkään elätä minua tms. Mutta pitkän työmatkan takia hänen työpäivänsä venyy paljon pidemmiksi kuin minun eli ehdin olla enemmän kotona. Mies on sitä mieltä että sen vuoksi minun pitää hoitaa kaikki kotihommat. Periaatteessa ehdin kyllä hoitaa kotityöt sinä aikana kun mies matkaa työpaikaltaan kotiin, koska lapsia ei ole, mutta tilanne tuntuu kovin epäreilulta. Ja asumme kerrostalossa eli ns miestentöitä on aika vähän.. Jos vaadin miestä tekemään puolet hän suuttuu. Mitä mieltä olette?
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Nooh, kaikestahan voi saada riidan aikaiseksi. Kahden aikuisen kerrostalokodissa ei kyllä oikeasti saa siivoukseen ym. Kulumaan kovin paljon päivittäin aikaa. Ajattelisin että se joka ehtii, tekee vähän enemmän muutoin toiselle ei jää vapaa- aikaa ollenkaan. Mutta voittehan te sopia siivouspäivänkin jolloin hommat hoidetaan yhdessä. En kyllä viittis tollasesta ees tapella. Terkuin kolmen lapsen äiti ok- talossa, hommaa riittää...
Joo on totta että en uuvu kotitöiden alle eikä niihin mene kaikki vapaa aikani. Mutta tuntuu epäreilulta että mies olettaa että minä teen kaikki. Koen olevani hänen kotiorja suunnilleen. Eikä se edes kiitä. Osaa kyllä motkottaa jos hommat on tekemättä. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Aviomieheni on tainnut saada tällasen mallin kotoaan, koska äitinsä passaa isäänsä koko ajan ja äitinsä tekee kaikki kotihommat, isänsä saa rentoutua sohvalla sillä aikaa. Milläs tällaista mallia kääntämään miehen päässä? Ap.
Sillä listalla, joko laadit sen? Voit myös ääneen sanoa (toisen vanhempia arvostelematta), että "sinun kotonasi nainen tekee kaikki kotityöt ja olet ehkä saanut kuvan, että kaikissa talouksissa asiat ovat näin. Meidän kotonamme näin ei ole, minä en tee enää kaikkea ja sinä tiedät, että teet minut onnettomaksi kun et osallistu arjen pyörittämiseen. Minä en tekisi sinulle niin."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nooh, kaikestahan voi saada riidan aikaiseksi. Kahden aikuisen kerrostalokodissa ei kyllä oikeasti saa siivoukseen ym. Kulumaan kovin paljon päivittäin aikaa. Ajattelisin että se joka ehtii, tekee vähän enemmän muutoin toiselle ei jää vapaa- aikaa ollenkaan. Mutta voittehan te sopia siivouspäivänkin jolloin hommat hoidetaan yhdessä. En kyllä viittis tollasesta ees tapella. Terkuin kolmen lapsen äiti ok- talossa, hommaa riittää...
Joo on totta että en uuvu kotitöiden alle eikä niihin mene kaikki vapaa aikani. Mutta tuntuu epäreilulta että mies olettaa että minä teen kaikki. Koen olevani hänen kotiorja suunnilleen. Eikä se edes kiitä. Osaa kyllä motkottaa jos hommat on tekemättä. Ap.
Siis pitäisikö Ap:n sovun säilyttämiseksi hiljaa suostua passaamaan tervettä aikuista ihmistä, joka kehtaa vielä arvostella toisen toimintaa??? Ei hyvänen aika, meillä mies hoitaa enemmän kotitöitä, koska minulla on monen tunnin työmatka ja aina kiitän joka ikinen päivä ruoasta tai tiskien laitosta jne ja harmittelen että en ehdi osallistua yhtä paljon kuin hän. Ei tulisi mieleenkään, että tassuttelisin valmiiseen kotiin sormeani liikauttamatta ja huomauttelisin miehelleni, että tiskit pitäisi laittaa tai pyykit pestä ja ottaisin mukavamman asennon sohvalla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviomieheni on tainnut saada tällasen mallin kotoaan, koska äitinsä passaa isäänsä koko ajan ja äitinsä tekee kaikki kotihommat, isänsä saa rentoutua sohvalla sillä aikaa. Milläs tällaista mallia kääntämään miehen päässä? Ap.
Oletko kuullut keskustelemisesta? Se on yleensä aika hyvä keino ratkaista ongelmia. Jos se vaihe unohtui kaiken intohimon keskellä tutustumisvaiheessa, on tietysti vähän vaikeampaa alkaa jo naimisissa ollessa opetella puhumaan, mutta suosittelisin opettelemaan. Tulee loppuelämästä huomattavasti helpompaa jos edes yritetään ymmärtää toista ja puhaltaa yhteen hiileen, eikä vain tavoitella omaa etua parisuhteessa. Jos mies osoittautuu joko keskustelukyvyttömäksi, tai haluttomaksi tekemään mitään muutoksia, sun pitää sitten vain valita että haluatko jatkaa samalla linjalla ja hyväksyä asian, vai erota.
Ap on kyllä ketjussa kertonut yrittäneensä useaan otteeseen keskustella miehen kanssa ja yrittänyt tehdä listaa ja yrittänyt jättää siivoomatta, mutta mies suuttuu kuin keskenkasvuinen kakara.
Miehelläsi menee kieltämättä paljon aikaa työmatkoihin, mutta ei sitä silti tarvitse kotitöiden tekemiseen verrata. Ellei keli tai sää ole aivan kauhea tai työmatka-ajot pelkkää ruuhkaa, voi työmatkasta myös hyötyä, sanoohan moni muukin, että pitkällä kotimatkalla ehtii miettiä pois työasiat ja kääntää ajatukset kotiin ja vapaa-aikaan, töihin päin ajaessa toisinpäin. Muut ihmiset saattavat hyvinkin miettiä enemmän töissä kotiasioita ja kotona työasioita.
Jos tosiaan keli ei ole huono, voi hyvin kuunnella uutiset/musiikkia autossa tai vaikka äänikirjaa, ei työmatkan tarvitse olla kokonaan pois "vapaa-ajasta"!
Joku voi haluta tehdä kotitöitä toisen poissaollessa, mutta ei siihen voi velvoittaa eikä sellaista edellyttää.
Edelleen mietin sitä, että tässä ei taida edes olla kyse mistään työmatkasta, koska en usko, että mies on sitten koko illan henkisesti ja fyysisesti läsnä ap:n kanssa vaan ehkä lösähtää sinne sohvalle tai telkkarin tai tietsikan ääreen. Jos ap ja mies harrastaisivat yhdessä kaiket illat, ehkä ap haluaisi tehdä siivoukset alta pois iltaa silmällä pitäen. Harva pariskunta on kuitenkaan niin tiiviisti yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on se pidemmän työmatkan vaatima aika ? Kumpi omistaa asunnon? Kumpi vaatii tiettyä siisteystasoa kynttiläkuppeineen ja kesäverhoineen?
Pahoittelen heikkoa perimääsi ja yksinkertaisuuttasi.
Ohis
Meillä on ihan tyypillistä. Miehelle ei oltu kotonaan opetettu mitään. Opetin perusasiat, ei jaksanut välittää. Räjähdän kunnolla kerran parin kuukauden sisään, niin hänelle alkaa muistumaan opit ja nostaa perseensä tuolilta. Meillä ei ole lapsia, enkä tuolle looserille niitä suostu tekemään. Teen töissä pidempää työpäivää, hoidan kodissa ja kodin ulkopuolella käytännössä kaiken. Ulkopuolisille mies esittää rehvasta, todellisuudessa se on keskenkasvuinen vastuuntunnoton kakara. En jaksa. Etsin rakastajan ja heitän ukon pihalle kasvamaan. Toivottavasti sataa ja paljon.
Oletko kuullut keskustelemisesta? Se on yleensä aika hyvä keino ratkaista ongelmia. Jos se vaihe unohtui kaiken intohimon keskellä tutustumisvaiheessa, on tietysti vähän vaikeampaa alkaa jo naimisissa ollessa opetella puhumaan, mutta suosittelisin opettelemaan. Tulee loppuelämästä huomattavasti helpompaa jos edes yritetään ymmärtää toista ja puhaltaa yhteen hiileen, eikä vain tavoitella omaa etua parisuhteessa. Jos mies osoittautuu joko keskustelukyvyttömäksi, tai haluttomaksi tekemään mitään muutoksia, sun pitää sitten vain valita että haluatko jatkaa samalla linjalla ja hyväksyä asian, vai erota.