Voiko 6kk ikäinen vauva jo sanoa " äiti" ???
Tyttöni on reilut 6kk vanha. Hän on alkanut huudella " äi-ti äi-ti ä-tä ä-tä äi-ti" aina herättyään, jos ei näe minua. Tuntuisi uskomattomalta, että hän todella tarkoittaisi mitä sanoo, mutta millaisia kokemuksia teillä on? Olisivatko vain satunnaisia tavuja? Toisaalta hän ei sano noita, jos olen läsnä, vaan aina kun tuntuisi muutenkin kaipaavan seuraa. Esikoisemme alkoi sanoa äiti vasta 10kk ikäisenä.
Kommentit (35)
eli pieni illuusio tässä suhteessa on vain paikallaan :)
tyttö alkoi harjoittelemaanoikeita sanoja 8:n kk:n iässä. Osoitti kaikkea mielestään kiinnostavaa etusormi ojossa ja huusi tato tato. Eli kato kato. Tästä sitten ei mennyt montaa viikkoa, kun vastaavia " esisanoja" oli jo paljon lisää. Iskä (ikkä) tuli aika nopeasti, mutta äiti-sana tuli vasta vuoden ikäisenä. 1-vuotiaana puhui todellakin pari sanaa peräkkäin ja 1v 5kk tuli jo 5-6 sanan lauseita ja yhdyssanojakin puheessa oli. Tämä lapsi jokelteli vauvana tosi paljon.
Poikani sen sijaan oli 1v 10 kk, ennen kun ekat sanansa sanoi. Hän ei myöskään vauvana jokellellut ma-ma tai pa-pa tavuja, eikä koskaan matkinut sanoja. Esim, jos sanoin, että sano pallo tai lamppu, niin poika vaan osoitti esineitä, eikä puhua pukahtanut sanaakaan.
Nykyään ei kumpikaan ole koskaan hiljaa, lapset 3 ja 4½ =)
Kuopus vasta noin 10kk iassa.
Ja olen varma siita etta molemmat tosiaankin tarkoittivat aitia!
Hän tarkoitti sillä minua (äitiään) ja isäänsä. Hän sanoi sanan aivan selvästi, myös tarkoitus oli selvä. Ja kun katsoin jälkikäteen omasta kehityksestäni kertovaa lapsikirjaa, olin myös minä itse sanonut äiti 6,5 kk ikäisenä.
Seuraavat sanat tulivat sitten vasta muutaman kuukauden päästä, vuoden ikäisenä sanoja oli parikymmentä ja 1,5-vuotiaana muutama sata. Lapseni on nyt 2 v. ja puhuu melko sujuvasti, sanoja on jo tuhansia.
Tästä aiheesta on ollut muutama ketju ennenkin, olen tietysti lukenut kun on ollut omakohtaista kiinnostusta, kyllä on täysin mahdollista sanoa ' äiti' 6 kk ikäisenä, näitä lapsia on paljon muitakin.
Oma lapseni oppi kävelemään 1v2kk ikäisenä, en minä silti kiellä etteikö joku ole voinut oppia kävelemään jo 9 kk ikäisenä...
meillä sanoi ja nyt reipas 1-v TODELLA laaja sanavarasto
JA OSAA MYÖS KANNATELLA PÄÄTÄÄN ÄKKIJARRUTUKSESSA, KÄÄNTÄKÄÄ JO ÄKKIÄ PENKKI AUTOSSA NENÄ MENOSUUNTAAN..
Oltiin ulkoilemassa ja nähtiin kissa, minä sanoin edellä ja hän perässä, useamman kerran, seuraten samalla katseellaan kissaa. Ja kuopus oppi ensimmäisenä sanomaan äiti, reilu puoli vuotta oli ikää hällä tuolloin.
juuri neuvolasta ja neuvolalääkäriltä tulleena... tyttönen intoutui sitten neuvolassakin sanomaan " äiti" , kun vierasti ja tavoitteli tuttua syliä. Lääkärin ja nlatädin kanssa tuli keskusteltua asiasta, ja heidän näkemyksensä mukaan vaikuttaisi tosiaan siltä, että hän tarkoittaa sanomisiaan. Oli kuulemma sen verran ilmeistä tuo yhteys selvän sanomisen ja kohteen välillä.
Samaan pystyviä vauvoja näkee kuulemma aina silloin tällöin, ja yli 20 vuoden kokemuksella molemat vakuuttivat, että mahdollista on :)
Hyvää jatkoa!
ap
Vierailija:
juuri pap-paa-pa-paa ja äit-tää, äittä jne....ympäri maailman.
Asun ulkomailla ja " kaikki" vauvat jokeltavat tuossa 6-7kk iässä " äittä" , samoin suomalaiset(kin) vauvat hokevat jossain vaiheessa mammam (ja suomalaiset äidit luulevat vauvan tarkoittavan maitoa) ja babba.
Miksiköhän useissa kielissä äiti ja isä ovat juuri Mama ja Papa... :-)
Voi jösses teitä mustamaalaajia. Kurkunpään kehitys on jo aivan oivassa tilassa tuossa iässä. Luuleeko neiti/herra " puheterapeutti" että ne äänteet tulevat kurkunpäästä?? ÄÄNI, se tulee kurkunpäästä mutta sen äänen muodostus ei todellakaan johdu mistään hermoradoista tai kurkunpäästä vaan kaulan ja suun motoriikasta. Mikähän koulutus teikäläisellä sitten onkaan?
Suurin syy, miksi lapsille annetaan ikäarvioiksi ensimmäisten sanojen muodostamisen kannalta yleensä se kahdeksan jne kk., on se että se todellakin ON lasten keskiarvoa. HUOM keskiarvoa!! Kuinka moni stressaisikaan päätäänsä kun oma lapsi ei sano mitään vaikka täytti jo puoli vuotta kun papereissa sanotaan että silloin jo voi sanoa sanoja?? Aika moni.
Joten huoletta vain kaikki " ihmelapsien" äidit, joka neljäs tai viides neuvolaan tuleva lapsi osaa sanoa puolivuotiaana jo yhden tai jopa kaksi sanaakin.
Kiitos ja kumarrus.
kaksi päivää sitten oppi sanomaan hei hei! ja tämän kyllä tietää mitä tarkoittaa ja missä yhteydessä sanotaan. Aamullakin vilkutti isälleen ja sanoi hei hei kun isä oli lähdössä töihin. 7kk iästä tyttö on sanonut myös nam mam, ja aina sanoo silloin kun näkee esim. maissinaksut, tai olen aloittamassa syöttämään.
Tämä on harvinaista, mutta mahdollista. Meidän tyttö sanoi 5 selkeää sanaa: isi, äiti, anna, ei ja nam. Ei tosin tarkoittanut välttämättä niitä mutta oppi kun jatkuvasti hoettiin. Matki siis puhetta.
Neuvolassa eivät uskoneet, mutta alkoi sen verran pänniä että otin videolle ja näytin tädille neuvolassa. Meni hiljaiseksi ja sanoi että totta se oli sittenkin. No, ei olisi tietenkään tarvinnut mennä näin pitkälle, mutta minua tosissaan suututtaa ihmiset, jotka ajattelevat lapsen kapasiteettia niin rajallisesti!!!!!!!!!!
Tuli vain mieleen, että jos tuo " äiti" on vauvan ainoa äänne, niin totta kai se tulee sitten usein. Ja aina kun sinä olet kuulemassa, niin tokihan luulet sen tarkoittavan sinua... Eli siis: Kun vauva herää, niin hän alkaa jokeltaa " äitiä" ja sinä riennät hakemaan luullen hänen kutsuvan sinua. Ok, niin kutsuukin, mutta sattumalta vain tuolla äiti-jokeltelulla. Samoin kun vieraita ymärillä yrittää saada sinun huomion ja päästelee ääniä: suusta tulee se mitä muulloinkin eli " äiti" .
Jos taas vauvasi jokeltelee muillakin tavuilla ja äänteillä, niin asialla voi olla syy-yhteys. Mutta tosiaan, jos ei muutenkaan sano kuin äiti-jokellusta, niin...
Esikoisemme oli selvästi hiljaisempi aikanaan.
Uusi käänne: Tänään vauva on katsellut esikoisen perään ja huudellut häntä kohti iloisesti esikoisen nimeä (ilman ensimmäistä kirjainta)! Esikoisella on lyhyt, nelikirjaiminen nimi. Tätä ei tapahdu muussa yhteydessä, vain esikoisen juostessa ohi.
Itse kutsun esikoistani nimeltä vähän väliä, niinhän se menee. En yhtään ihmettelisi, että vauva jo hoksaisi syy-yhteyden. Täytyy nyt kuitenkin katsoa, kuinka tilanne jatkuu.
ap, epäuskoisena mutta iloisin ja avoimin mielin :)
Esim kaverini virolainen poika hoki sitä vauvana vallan paljon. Virossa äiti on ema.