Onko ketään, joka kykenee herkuttelemaan ns. normaalisti?
Mahtaakohan löytyä ihmisiä, jotka pystyvät syömään herkkuja vain harvoin ja silloinkin ilman tunnontuskia? En tarkoita, että_pakottaisit_itsesi napostelemaan harvakseltaan, vaan ettei tekisi ihmeemmin edes mieli.
Onko tuo aivan luonnotonta :) Itse syön nykyään huomattavasti terveellisemmin kuin joskus aiemmin, mutta mietityttää olisiko edes mahdollista olla himoitsematta sitä toistakin keksiä, sitä toistakin kakkupalaa, sitä toistakin suklaapatukan puolikasta. Osaan kyllä lopettaa, mutta aina maistuisi enemmänkin.
Onko ketään, jolla herkuttelu pysyy vähäisenä ilman ponnisteluja? Mistä moinen voisi olla seurausta?
Kommentit (3)
ja on karppauksen ansiota. Tietty riippuu siitä mitä herkulla tarkoitetaan, mutta nuo makeat " herkut" eivät enää niin houkuttelekaan. Makea ei kuulu arkipäiviini lainkaan ja kylässä/juhlissa/ravintolassa syötyä makeaa tarvitsee nykyisin pienemmän määrän tai ei välttämättä laisinkaan, monesti tulee valittua toisin.
Suhde ruokaan ylipäätään on muuttunut, mistään en pode enää huonoa omatuntoa, en laske syömisiäni enkä mieti kaloreita.
Kiva kuulla, että tuo voisi onnistua. Itselläni ei kyllä oikean ja terveellisen ruuan nauttiminen (säännöllisin väliajoin) auta ollenkaan, joten en tiedä olenko vain niin makealle perso luonne sitten vai mistä kiikastaa :)
ap
En ikinä ole laihiksella ja syön terveelisesti ja monipuolisesti.
Muutaman kerran viikossa syön jotain hyvää esim. jäätelöä, pullaa tai jotain muuta hyvää. Ei siitä tuunnontuskia tule. Ehkä ei tee mieli niin paljon makeaa , kun syö ateriat hyvin.