Lue keskustelun säännöt.
Itken kuin pikkulapsi, äitini kuolemassa
11.07.2022 |
Olen aivan lopussa. Vaikea avoero menossa ja äiti, joka ainoana ihmisenä maailmassa rakastaa minua, on nukkumassa pois.
Kaiken lisäksi olen juuri menettämässä työpaikkani. Uutta asuntoa ei vielä ole, joudun olemaan jäätävässä ilmapiirissä nykyisessä kodissa.
Kommentit (17)
Olen pahoillani. Tuo on rankkaa. Asioilla on taipumus kasaantua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan osaa. Sure ja itke vaan. Yksi asia ja päivä kerrallaan.
Sitten joku parempi päivä tulevaisuudessa alat rakentamaan elämääsi uudelleen.
t. eräs jolle pamahti kerralla läheisten kuolemat ja syöpä ja muutakin
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla ketään, kenen luokse voisit mennä? Raskas tilanne. On lupa itkeä ja surra.
Ei ole, sellaisia on, joiden kanssa pitää näyttää hyväntuulista oloa. Ei ole maailmassa ketään kohta, kuka rakastaisi minua.kaikki he ovat kuolleet.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani. Tuo on rankkaa. Asioilla on taipumus kasaantua.
Asioilla ei ole taipumusta kasaantua. Se on illuusio tai itse aiheutettua
Sanoit: on vain sellaisia joiden kanssa pitää näyttää hyväntuulista oloa. Taidat valehdella kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan osaa. Miten se onkin noin että paska kasaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Sanoit: on vain sellaisia joiden kanssa pitää näyttää hyväntuulista oloa. Taidat valehdella kaiken.
Mitä sä tarkoitat. Ymmärrän hyvin ap:ta., Minullakin ystävät kaipaavat seuraani, kun olen hyväntuulinen ja kuuntelen heidän miesseikkailuja yms. Jos olen suruissani, ketään ei näy.,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota yhteyttä ammatti auttajiin! Näin olen itsekin tehnyt vaikka on läheisiä, ei heille voi kaikesta puhua, itse sain apua työterveydestä.
Seurakunnasta voisi löytyä kuunteleva korva. Itse en ole uskossa mutta muistan joskus jutelleeni sairaalapastorin kanssa ja uskontoa ei siinä käsitelty.
Voimia sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaalisti itketään vasta rakkaan kuoltua vaikka olisi miten henkitoreissaan, joten mene hakemaan rauhoittavia tai keskusteluapua ettet päädy psykoosiin.
Vierailija kirjoitti:
Normaalisti itketään vasta rakkaan kuoltua vaikka olisi miten henkitoreissaan, joten mene hakemaan rauhoittavia tai keskusteluapua ettet päädy psykoosiin.
Onko opamoxit rauhoittavia. Ne on minulla uniongelmiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Normaalisti itketään vasta rakkaan kuoltua vaikka olisi miten henkitoreissaan, joten mene hakemaan rauhoittavia tai keskusteluapua ettet päädy psykoosiin.
Ei pidä kirjoittaa hädissään olevalle ihmiselle sellaista, missä ei ole mitään perää. On vain hyvä, jos pystyy itkemään, oli läheinen vielä elossa tai ei!
Keskusteluapua voi saada esimerkiksi palvelevasta puhelimesta tai kriisipuhelimesta. Ev.lut. seurakuntien työntekijöiltä voi myös pyytää keskusteluaikaa. Ja jos olo muuttuu täysin sietämättömäksi, voi mennä vaikka sairaalan psykiatriseen päivystykseen.
Iso halaus ))))) Olet turvassa. Kaikki järjestyy ja äitisi rakastaa sinua yli rajan tuolta puolenkin. Älä itke. Tai itke vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalisti itketään vasta rakkaan kuoltua vaikka olisi miten henkitoreissaan, joten mene hakemaan rauhoittavia tai keskusteluapua ettet päädy psykoosiin.
Ei pidä kirjoittaa hädissään olevalle ihmiselle sellaista, missä ei ole mitään perää. On vain hyvä, jos pystyy itkemään, oli läheinen vielä elossa tai ei!
Keskusteluapua voi saada esimerkiksi palvelevasta puhelimesta tai kriisipuhelimesta. Ev.lut. seurakuntien työntekijöiltä voi myös pyytää keskusteluaikaa. Ja jos olo muuttuu täysin sietämättömäksi, voi mennä vaikka sairaalan psykiatriseen päivystykseen.
Sitähän tässä yritettiin sanoa että hakee nyt apua koska oirehtii yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalisti itketään vasta rakkaan kuoltua vaikka olisi miten henkitoreissaan, joten mene hakemaan rauhoittavia tai keskusteluapua ettet päädy psykoosiin.
Ei pidä kirjoittaa hädissään olevalle ihmiselle sellaista, missä ei ole mitään perää. On vain hyvä, jos pystyy itkemään, oli läheinen vielä elossa tai ei!
Keskusteluapua voi saada esimerkiksi palvelevasta puhelimesta tai kriisipuhelimesta. Ev.lut. seurakuntien työntekijöiltä voi myös pyytää keskusteluaikaa. Ja jos olo muuttuu täysin sietämättömäksi, voi mennä vaikka sairaalan psykiatriseen päivystykseen.
Sitähän tässä yritettiin sanoa että hakee nyt apua koska oirehtii yli.
Vai olisiko pitänyt vihjata palstaneuvojalle ensin että huomaa ottaa esille tämänkin vaihtoehdon.
Onko sulla ketään, kenen luokse voisit mennä? Raskas tilanne. On lupa itkeä ja surra.