Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä kenelläkään minimalismi elämäntapana?
Miten se näkyy arjessasi, miksi valitsit minimalismin?
Erityisesti lapsiperheiden kokemukset kiinnostavat.
Kommentit (835)
Tää vauvapalstan pitäjä on minimalistinen, poistaa tai lukitsee Laura Huhtasaarta analysoivat ketjut.
Vaaleihin vaikuttamistahan se on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on minimalistinen pippeli!
En osta koskaan tavaroita, joita en tarvitse. Eväspussit käytän moneen kertaan. Yksi lapsi. Vaatteita en osta, ellen tarvi niitä todella. Enkä kenkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostin 15 vuotta sitten taivaansiniset kumisaappaat. Olin silloin värikkäästi pukeutuva opiskelijatyttö.
Mikä on teidän mielestänne minimalismia, se että
A) Käytän taivaansiniset kumisaappaat loppuun, vaikka se veisi toiset 15 vuotta, ja ostan sitten mustat kumisaappaat, jotka sopivat nykyiseen hillitympään tyyliini. (Olettaen etten ole muuttunut värikkäästi pukeutuvaksi tädiksi)
B) Ostan mustat kumisaappaat ja heitän taivaansiniset hyväntekeväisyyteen, koska ne ovat ehjät.
C) Ostan mustat kumisaappaat ja heitän taivaansiniset roskiin, koska ne ovat 15 vuotta vanhat ja hei, taivaansiniset.
D) Ostan mustat city-kumpparit ja jätän taivaansiniset metsäretkille.Ja perusteluja, kiitos!
Jos tähän tulee muutama perusteltu vastaus, lupaan kertoa miten tein!
Voit tehdä ihan miten itse haluat. Listasta puuttuu vaihtoehto, missä ostat mustat saappaat kirpputorilta ja lahjoitat taivaansiniset pois. Minä tekisin varmaan niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostin 15 vuotta sitten taivaansiniset kumisaappaat. Olin silloin värikkäästi pukeutuva opiskelijatyttö.
Mikä on teidän mielestänne minimalismia, se että
A) Käytän taivaansiniset kumisaappaat loppuun, vaikka se veisi toiset 15 vuotta, ja ostan sitten mustat kumisaappaat, jotka sopivat nykyiseen hillitympään tyyliini. (Olettaen etten ole muuttunut värikkäästi pukeutuvaksi tädiksi)
B) Ostan mustat kumisaappaat ja heitän taivaansiniset hyväntekeväisyyteen, koska ne ovat ehjät.
C) Ostan mustat kumisaappaat ja heitän taivaansiniset roskiin, koska ne ovat 15 vuotta vanhat ja hei, taivaansiniset.
D) Ostan mustat city-kumpparit ja jätän taivaansiniset metsäretkille.Ja perusteluja, kiitos!
Jos tähän tulee muutama perusteltu vastaus, lupaan kertoa miten tein!
Voit tehdä ihan miten itse haluat. Listasta puuttuu vaihtoehto, missä ostat mustat saappaat kirpputorilta ja lahjoitat taivaansiniset pois. Minä tekisin varmaan niin.
Totta kai voin tehdä ihan niin kuin itse haluan. Mutta minua nimenomaan kiinnostaa, millaisia arjen valintoja itseään minimalisteina pitävät ihmiset tekevät. Jos kirppareilla vilisisi mustia raikkaan tuoksuisia naisten kumisaappaita, tuskin olisin viittätoista vuotta taivaansinisiä käyttänytkään. Kiitoksia vastauksestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
A tai B. Kuten ylempänäkin oli, jos tunnet itsesi hassun näköiseksi taivaansinisissä kumppareissa, niin anna ne pois ja osta uudet mustat. Jos kokee jonkun vaatteen ihan vääränlaiseksi, voi olla ettei sitä tule käytettyä tai on koko ajan jotenkin sellainen epämukava olo.
Jos taas taivaansiniset on "ihan kivat" ja msutat olisi vaan vähän paremmat ja kivemmat, käytä ensin taivaansiniset loppuun. Nykykumpparit on aika huonolaatuisia, en itse minimalistina lähtisi värin takia vaihtamaan.
Se yksinkertaisuushippi täällä, mä taas pitäisin ne taivaansiniset puhki, jos ne ovat jalkaan hyvät, ja hankkisin 15 vuoden kuluttua uudet. Kyse on kumisaappaista, metsäläisenä minulle niissä ratkaisee toimivuus, ei tyyli (pystyssä on pysyttävä ja varren on oltava pitkä), ja 15 vuotta kestävät saappaat ovat oikein hyvät saappaat, hyvä hankinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se näkyy arjessasi, miksi valitsit minimalismin?
Erityisesti lapsiperheiden kokemukset kiinnostavat.Perseaukisilla on kaikki minimaalista, tämänkin täytyy olla joku kokkareiden luoma suuntaus missä perseaukisuudestakin tehdään hyve, itse ne rikkaat keräävät kaiken mitä irti lähtee.
Suomalainen köyhyys ei nimenomaan ole minimalismia. Mitä köyhempi perhe, sitä isompi kenkäröykkiö eteisessä.
Ei köyhällä ole varaa marittaa ja nauttia kalliista tyhjistä neliöistä.
Tämä menee samaan myyttien sarjaan kuin "köyhällä ei ole varaa syödä terveellisesti". Jos tavarat eivät häiritse, antakaa niiden olla, mutta älkää väittäkö, että vähentäminen olisi mahdotonta.
Ei se toki mahdotonta ole, mutta kun puhutaan lapsiperheistä (niin kuin tässä puhutaan) niin säästää kyllä aika pitkän pennin, jos malttaa pitää niitä kenkiä, haalareita ja rattaita muutaman vuoden ajan nurkissaan.
Myönnetään, että useamman lapsen kanssa koti ei välttämättä ole zen. Onneksi sekään vaihe ei kestä ikuisesti.
No sinähän olet ymmärtänyt minimalismin ihan väärin. Ei se tarkoita sitä että kaikki mitä ei juuri nyt käytetä heitetään heti pois. Minimalisti juuri kierrättää tavaroita useammalle lapselle.
Siis hetkinen. Mä olen minimalismiketjussa. Mä kierrätän vaatteita lapselta toiselle. Ja nyt mulle kerrotaan että olen ymmärtänyt minimalismin ihan väärin :D
"ei köyhällä ole varaa marittaa" ei se rahaa vaadi vaan nimenomaan säästää.
Siis puhutaanko nyt marituksesta vai minimalismista?
Sivuavat toisiaan, moni pyrkii minimalismiin marittamalla suurimman osan tavaroistaan.
Minimalismiin liitetään usein ajatus pienestä määrästä laadukkaita tavaroita ja murehditaan, kun nykyään on niin huonolaatista tavaraa, etteivät ne kestä. Toisaalta monilla (minullakin) on kaapit täynnä ehjää ja toimivaa, mutta ei kovin muodikasta tavaraa(ovat kestäneet). Jos poistan nämä tavarat ja vaatteet kaapeista minimalismin nimessä, mieleni tekee kohta hankkia muodikkaampaa tilalle,toisaalta koen huijaavani itseäni ja koen, että minulla ei ole oikeutta(eettisyys ja järkevä rahan käyttö)eikä halua tällaiseen kuluttamiseen ja se ahdistaisi minua vielä enemmän kuin vanhat tavarani. Siksipä käyttelen tyytyväisenä vanhoja. Jokainen elää ja kokee tietysti omalla tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäisin vielä että meille minimalismi on myös muutakin kuin aineellista. On joo vähän tavaraa, vähän neliöitä ym. Mutta tavoite on, että tarvitaan vähemmän rahaa, jolloin aikaa vapautuu myös työnteolta. Se aika annetaan lapsille. Toinen vanhempi on aina osittain/kokonaan kotona vähän vaiheesta riippuen.
Isomman lapsen harrastukset on pyritty valitsemaan yhdessä niin, että ne palvelisivat tätä yhdessäoloa ja kiireettömyyttä. Perheen yhteinen harrastus on retkeily ja telttailu (ah! Ihana olla vain rinkan kanssa metsässä, kaikki niin mietittynä). Meillä ei ole kilpailuun tähtääviä harrasteita, vaan harrastuksen on tarkoitus tukea fyysistä ja henkistä terveyttä, olla osa elämää ei koko elämä. Yhteisenä ohjattuna harrastuksena aloitamme pian meripartion.
- Se kahden lapsen myötä minimalismiin takaisin eksynyt sivulta 3
Tämä on ollut ihana ketju, kiitos! Olen kokenut hengenheimolaisuutta, teitä samaan suuntaan ajattelevia on sittenkin paljon, vaikka välillä ajattelen, että perheemme on vähän kummajainen, kun emme jatkuvasti hanki jotain. :-)
Konmaritusta en oikein ymmärrä, ei kaikesta mielestäni ole tarve luopua. Osaa asioista tarvitsee vaikka vain muutaman vuoden välein, kuten moni jotesin. Itselleni yksi minimalismin periaate on, että jokaista uutta asiaa kohden luovun yhdestä. Se muuten tosi tehokkaasti karsii ostohimoja! Kierrätän vaatteet ja lelut ja tarpeettomuudet. Kaksi kertaa vuodessa myyn kirpparilla. Lakanoita on vain kahdet per sänky, pyyhkeitä samoin. Tarpeen mukaan uusitaan. Käsilaukkuja on muutamia klassisia, palvelevat varmaan loppuelämän. Paljon vaatteita on 10 vuotta tai vanhempia, mitä ei varmaan moni uskoisi, ovat sen verran klassisia. Lasten vaatemäärät ja omanikin pidän tosi rajallisina. Kosmetiikat käytän loppuun, leikataan hammastahnatuubit ja silmänympärysvoicetuubit, joista riittää vielä viikoiksi. Juuston kannikat raastan juustoraasteeksi, kuivat leivät krutongeiksi. Huonekalut on hankittu vasta, kun on löytynyt se juuri mieleinen.
Itse on voin paremmin, kun ei tarvitse hankkia kaikkea mahdollista vaan ainoastaan tarpeeseen. Muiden täpötäydet kodit monesti ahdistavat, mutta kukin tavallaan. Ankeaa elämä ei ole, meidän perheemme luksusta ovat matkat ja hyvä ruoka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se näkyy arjessasi, miksi valitsit minimalismin?
Erityisesti lapsiperheiden kokemukset kiinnostavat.Perseaukisilla on kaikki minimaalista, tämänkin täytyy olla joku kokkareiden luoma suuntaus missä perseaukisuudestakin tehdään hyve, itse ne rikkaat keräävät kaiken mitä irti lähtee.
Suomalainen köyhyys ei nimenomaan ole minimalismia. Mitä köyhempi perhe, sitä isompi kenkäröykkiö eteisessä.
Ei köyhällä ole varaa marittaa ja nauttia kalliista tyhjistä neliöistä.
Tämä menee samaan myyttien sarjaan kuin "köyhällä ei ole varaa syödä terveellisesti". Jos tavarat eivät häiritse, antakaa niiden olla, mutta älkää väittäkö, että vähentäminen olisi mahdotonta.
Ei se toki mahdotonta ole, mutta kun puhutaan lapsiperheistä (niin kuin tässä puhutaan) niin säästää kyllä aika pitkän pennin, jos malttaa pitää niitä kenkiä, haalareita ja rattaita muutaman vuoden ajan nurkissaan.
Myönnetään, että useamman lapsen kanssa koti ei välttämättä ole zen. Onneksi sekään vaihe ei kestä ikuisesti.
No sinähän olet ymmärtänyt minimalismin ihan väärin. Ei se tarkoita sitä että kaikki mitä ei juuri nyt käytetä heitetään heti pois. Minimalisti juuri kierrättää tavaroita useammalle lapselle.
Siis hetkinen. Mä olen minimalismiketjussa. Mä kierrätän vaatteita lapselta toiselle. Ja nyt mulle kerrotaan että olen ymmärtänyt minimalismin ihan väärin :D
"ei köyhällä ole varaa marittaa" ei se rahaa vaadi vaan nimenomaan säästää.
Siis puhutaanko nyt marituksesta vai minimalismista?
Sivuavat toisiaan, moni pyrkii minimalismiin marittamalla suurimman osan tavaroistaan.
Tämä on varmasti makukysymys. Mutta itse kolmen lapsen äitinä minulla on todella paljon kamaa, joka ei suoranaisesti ilahduta, vaan helpottaa arkeamme. Niin kuin ylimääräiset kurahanskat.
Ylipäätään en halua käyttää vähiä aikojani siihen että laskeskelisin jotain käyttökertoja vaatteille. Minimalismi on minulle sitä, että arki pyörii mahdollisimman helposti ja aikaa jää vaikka luonnossa oleiluun.
Vierailija kirjoitti:
Mä ostin 15 vuotta sitten taivaansiniset kumisaappaat. Olin silloin värikkäästi pukeutuva opiskelijatyttö.
Mikä on teidän mielestänne minimalismia, se että
A) Käytän taivaansiniset kumisaappaat loppuun, vaikka se veisi toiset 15 vuotta, ja ostan sitten mustat kumisaappaat, jotka sopivat nykyiseen hillitympään tyyliini. (Olettaen etten ole muuttunut värikkäästi pukeutuvaksi tädiksi)
B) Ostan mustat kumisaappaat ja heitän taivaansiniset hyväntekeväisyyteen, koska ne ovat ehjät.
C) Ostan mustat kumisaappaat ja heitän taivaansiniset roskiin, koska ne ovat 15 vuotta vanhat ja hei, taivaansiniset.
D) Ostan mustat city-kumpparit ja jätän taivaansiniset metsäretkille.Ja perusteluja, kiitos!
No ei kai sillä värillä ole määrän kannalta mitään väliä. Tästä ei nyt taida saada väännettyä minimalismiin liittyvää ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostin 15 vuotta sitten taivaansiniset kumisaappaat. Olin silloin värikkäästi pukeutuva opiskelijatyttö.
Mikä on teidän mielestänne minimalismia, se että
A) Käytän taivaansiniset kumisaappaat loppuun, vaikka se veisi toiset 15 vuotta, ja ostan sitten mustat kumisaappaat, jotka sopivat nykyiseen hillitympään tyyliini. (Olettaen etten ole muuttunut värikkäästi pukeutuvaksi tädiksi)
B) Ostan mustat kumisaappaat ja heitän taivaansiniset hyväntekeväisyyteen, koska ne ovat ehjät.
C) Ostan mustat kumisaappaat ja heitän taivaansiniset roskiin, koska ne ovat 15 vuotta vanhat ja hei, taivaansiniset.
D) Ostan mustat city-kumpparit ja jätän taivaansiniset metsäretkille.Ja perusteluja, kiitos!
No ei kai sillä värillä ole määrän kannalta mitään väliä. Tästä ei nyt taida saada väännettyä minimalismiin liittyvää ongelmaa.
No onhan sillä. Jos sulla on yhdet taivaansiniset kumpparit, ne ovat taivaansiniset eivätkä mustat, eivätkä ne ajatuksen voimalla mustiksi muutu.
Eli keskeinen kysymys on: oletko sellainen minimalisti, joka tyytyy vuosia vanhaan ja varmaan jo liasta pinttyneeseen taivaansiniseen, vai sellainen minimalisti joka hankkii uutta mustaa.
Vai (onko sellainen minimalisti ollenkaan) sellainen, joka hankkii kaupunkikäyttöön uudet kumisaappaat ja pitää ne nuhruiset metsässä loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se näkyy arjessasi, miksi valitsit minimalismin?
Erityisesti lapsiperheiden kokemukset kiinnostavat.Perseaukisilla on kaikki minimaalista, tämänkin täytyy olla joku kokkareiden luoma suuntaus missä perseaukisuudestakin tehdään hyve, itse ne rikkaat keräävät kaiken mitä irti lähtee.
Suomalainen köyhyys ei nimenomaan ole minimalismia. Mitä köyhempi perhe, sitä isompi kenkäröykkiö eteisessä.
Ei köyhällä ole varaa marittaa ja nauttia kalliista tyhjistä neliöistä.
Tämä menee samaan myyttien sarjaan kuin "köyhällä ei ole varaa syödä terveellisesti". Jos tavarat eivät häiritse, antakaa niiden olla, mutta älkää väittäkö, että vähentäminen olisi mahdotonta.
Ei se toki mahdotonta ole, mutta kun puhutaan lapsiperheistä (niin kuin tässä puhutaan) niin säästää kyllä aika pitkän pennin, jos malttaa pitää niitä kenkiä, haalareita ja rattaita muutaman vuoden ajan nurkissaan.
Myönnetään, että useamman lapsen kanssa koti ei välttämättä ole zen. Onneksi sekään vaihe ei kestä ikuisesti.
No sinähän olet ymmärtänyt minimalismin ihan väärin. Ei se tarkoita sitä että kaikki mitä ei juuri nyt käytetä heitetään heti pois. Minimalisti juuri kierrättää tavaroita useammalle lapselle.
Siis hetkinen. Mä olen minimalismiketjussa. Mä kierrätän vaatteita lapselta toiselle. Ja nyt mulle kerrotaan että olen ymmärtänyt minimalismin ihan väärin :D
"ei köyhällä ole varaa marittaa" ei se rahaa vaadi vaan nimenomaan säästää.
Siis puhutaanko nyt marituksesta vai minimalismista?
Sivuavat toisiaan, moni pyrkii minimalismiin marittamalla suurimman osan tavaroistaan.
Tämä on varmasti makukysymys. Mutta itse kolmen lapsen äitinä minulla on todella paljon kamaa, joka ei suoranaisesti ilahduta, vaan helpottaa arkeamme. Niin kuin ylimääräiset kurahanskat.
Ylipäätään en halua käyttää vähiä aikojani siihen että laskeskelisin jotain käyttökertoja vaatteille. Minimalismi on minulle sitä, että arki pyörii mahdollisimman helposti ja aikaa jää vaikka luonnossa oleiluun.
Kyllähän se silloin ilahduttaa kun lapsen hanskat ovat märät ja muistat että ainiin, onhan meillä varahanskat! Lasta ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se näkyy arjessasi, miksi valitsit minimalismin?
Erityisesti lapsiperheiden kokemukset kiinnostavat.Perseaukisilla on kaikki minimaalista, tämänkin täytyy olla joku kokkareiden luoma suuntaus missä perseaukisuudestakin tehdään hyve, itse ne rikkaat keräävät kaiken mitä irti lähtee.
Suomalainen köyhyys ei nimenomaan ole minimalismia. Mitä köyhempi perhe, sitä isompi kenkäröykkiö eteisessä.
Ei köyhällä ole varaa marittaa ja nauttia kalliista tyhjistä neliöistä.
Tämä menee samaan myyttien sarjaan kuin "köyhällä ei ole varaa syödä terveellisesti". Jos tavarat eivät häiritse, antakaa niiden olla, mutta älkää väittäkö, että vähentäminen olisi mahdotonta.
Ei se toki mahdotonta ole, mutta kun puhutaan lapsiperheistä (niin kuin tässä puhutaan) niin säästää kyllä aika pitkän pennin, jos malttaa pitää niitä kenkiä, haalareita ja rattaita muutaman vuoden ajan nurkissaan.
Myönnetään, että useamman lapsen kanssa koti ei välttämättä ole zen. Onneksi sekään vaihe ei kestä ikuisesti.
No sinähän olet ymmärtänyt minimalismin ihan väärin. Ei se tarkoita sitä että kaikki mitä ei juuri nyt käytetä heitetään heti pois. Minimalisti juuri kierrättää tavaroita useammalle lapselle.
Siis hetkinen. Mä olen minimalismiketjussa. Mä kierrätän vaatteita lapselta toiselle. Ja nyt mulle kerrotaan että olen ymmärtänyt minimalismin ihan väärin :D
"ei köyhällä ole varaa marittaa" ei se rahaa vaadi vaan nimenomaan säästää.
Siis puhutaanko nyt marituksesta vai minimalismista?
Sivuavat toisiaan, moni pyrkii minimalismiin marittamalla suurimman osan tavaroistaan.
Tämä on varmasti makukysymys. Mutta itse kolmen lapsen äitinä minulla on todella paljon kamaa, joka ei suoranaisesti ilahduta, vaan helpottaa arkeamme. Niin kuin ylimääräiset kurahanskat.
Ylipäätään en halua käyttää vähiä aikojani siihen että laskeskelisin jotain käyttökertoja vaatteille. Minimalismi on minulle sitä, että arki pyörii mahdollisimman helposti ja aikaa jää vaikka luonnossa oleiluun.
Kyllähän se silloin ilahduttaa kun lapsen hanskat ovat märät ja muistat että ainiin, onhan meillä varahanskat! Lasta ainakin.
Eikös maritus ollut juuri sitä, että kuravaatteet kootaan lattialle ja lapsi tunnustelee, tuovatko ne hänelle iloa. (meille ei jäisi yksiäkään kurahousuja)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostin 15 vuotta sitten taivaansiniset kumisaappaat. Olin silloin värikkäästi pukeutuva opiskelijatyttö.
Mikä on teidän mielestänne minimalismia, se että
A) Käytän taivaansiniset kumisaappaat loppuun, vaikka se veisi toiset 15 vuotta, ja ostan sitten mustat kumisaappaat, jotka sopivat nykyiseen hillitympään tyyliini. (Olettaen etten ole muuttunut värikkäästi pukeutuvaksi tädiksi)
B) Ostan mustat kumisaappaat ja heitän taivaansiniset hyväntekeväisyyteen, koska ne ovat ehjät.
C) Ostan mustat kumisaappaat ja heitän taivaansiniset roskiin, koska ne ovat 15 vuotta vanhat ja hei, taivaansiniset.
D) Ostan mustat city-kumpparit ja jätän taivaansiniset metsäretkille.Ja perusteluja, kiitos!
No ei kai sillä värillä ole määrän kannalta mitään väliä. Tästä ei nyt taida saada väännettyä minimalismiin liittyvää ongelmaa.
No onhan sillä. Jos sulla on yhdet taivaansiniset kumpparit, ne ovat taivaansiniset eivätkä mustat, eivätkä ne ajatuksen voimalla mustiksi muutu.
Eli keskeinen kysymys on: oletko sellainen minimalisti, joka tyytyy vuosia vanhaan ja varmaan jo liasta pinttyneeseen taivaansiniseen, vai sellainen minimalisti joka hankkii uutta mustaa.
Vai (onko sellainen minimalisti ollenkaan) sellainen, joka hankkii kaupunkikäyttöön uudet kumisaappaat ja pitää ne nuhruiset metsässä loppuun.[/quote]
Tässä näkyy se ero mikä meissä ihmisissä on. Joillekin se väärä väri on häiritsevä siellä metsässäkin. Joku taas ajattelee, että metsässä voi olla vaikka kakanväriset ja kaupungissa on tärkeä olla paremmat. Eikä ymmärrä miksi ja miten joku ahdistuu niistä vääränvärisistä metsässä..
Minun minimalismi on sitä, että minulle on nyt kertynyt kaikki mitä tarvitsen, eikä tarvitse ostaa mitään.
Se ei tarkoita sitä että tavaroita olisi erityisen vähän tai jotain, ne vain sattuvat olemaan sellainen kokoelma jolla arkeni toimii loistavasti.I
Esimerkiksi minulla on kolme juustohöylää, koska ennen se ainoa oli koko ajan tiskissä, ja siitä oli jatkuvaa vaivaa. Sen sijaan minulla ei ole mitään kahvin tai teen keitintä, minulle riittää vedenkeitin, ja voin hyvin juoda pussiteetä ja pikakahvia.
Vaatteita tai kenkiä ei ole erityisen vähän, koska niitä on viimeiset 30 vuotta joutunut hankkimaan eri tarkoituksiin. Mutta mitä vaan eteen tulee, kaapista löytyy enkä joudu kauppaan. Olkoon häät, hautajaiset, iltapukujuhlat tai patikka- tai lasketteluretki. Kaikki turhatkin on kyllä karsittu, ja vanhat heräteostokset.
Tykkään kutsua ihmisiä syömään, joten ruuanlaitto-ja tarjoiluastioita on aika paljon. Mutta kutsuilla ne ovat aina kaikki käytössä. Ne eivät ole mitään sarjaa, kaikki jostain kirpputorilta löytyneitä, koska jostain syystä ihastuin niihin.
Tuohon kysymykseen kumisaappaista toteaisin omalla kohdalla: kumisaappaat ovat minulle työkengät maastoon ja puutarhaan, ehkä koiranulkoilutukseen. Pitäisin ne yhdet jotka ovat ehjät, ihan sama miltä näyttävät. Mustien kumisaappaiden sijasta pitäisin huolen, että minulla on aina siistit goretex-nilkkurit talveksi ja goretex-kävelykengät syksyä ja kevättä varten.
En siis ole minimalisti niin että minulla olisi vain yhdet kengät. Minulla on monet, mutta kaikki täsmähankintana spesifiin tarpeeseen. Ja tämä olotila muuttuu vain kun joku kenkäpari ei enää toimi tarkoituksessaan, jolloin hankin tilalle uuden enkä säilyttele vanhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se näkyy arjessasi, miksi valitsit minimalismin?
Erityisesti lapsiperheiden kokemukset kiinnostavat.Perseaukisilla on kaikki minimaalista, tämänkin täytyy olla joku kokkareiden luoma suuntaus missä perseaukisuudestakin tehdään hyve, itse ne rikkaat keräävät kaiken mitä irti lähtee.
Suomalainen köyhyys ei nimenomaan ole minimalismia. Mitä köyhempi perhe, sitä isompi kenkäröykkiö eteisessä.
Ei köyhällä ole varaa marittaa ja nauttia kalliista tyhjistä neliöistä.
Tämä menee samaan myyttien sarjaan kuin "köyhällä ei ole varaa syödä terveellisesti". Jos tavarat eivät häiritse, antakaa niiden olla, mutta älkää väittäkö, että vähentäminen olisi mahdotonta.
Ei se toki mahdotonta ole, mutta kun puhutaan lapsiperheistä (niin kuin tässä puhutaan) niin säästää kyllä aika pitkän pennin, jos malttaa pitää niitä kenkiä, haalareita ja rattaita muutaman vuoden ajan nurkissaan.
Myönnetään, että useamman lapsen kanssa koti ei välttämättä ole zen. Onneksi sekään vaihe ei kestä ikuisesti.
No sinähän olet ymmärtänyt minimalismin ihan väärin. Ei se tarkoita sitä että kaikki mitä ei juuri nyt käytetä heitetään heti pois. Minimalisti juuri kierrättää tavaroita useammalle lapselle.
Siis hetkinen. Mä olen minimalismiketjussa. Mä kierrätän vaatteita lapselta toiselle. Ja nyt mulle kerrotaan että olen ymmärtänyt minimalismin ihan väärin :D
"ei köyhällä ole varaa marittaa" ei se rahaa vaadi vaan nimenomaan säästää.
Siis puhutaanko nyt marituksesta vai minimalismista?
Sivuavat toisiaan, moni pyrkii minimalismiin marittamalla suurimman osan tavaroistaan.
Tämä on varmasti makukysymys. Mutta itse kolmen lapsen äitinä minulla on todella paljon kamaa, joka ei suoranaisesti ilahduta, vaan helpottaa arkeamme. Niin kuin ylimääräiset kurahanskat.
Ylipäätään en halua käyttää vähiä aikojani siihen että laskeskelisin jotain käyttökertoja vaatteille. Minimalismi on minulle sitä, että arki pyörii mahdollisimman helposti ja aikaa jää vaikka luonnossa oleiluun.
Kyllähän se silloin ilahduttaa kun lapsen hanskat ovat märät ja muistat että ainiin, onhan meillä varahanskat! Lasta ainakin.
Eikös maritus ollut juuri sitä, että kuravaatteet kootaan lattialle ja lapsi tunnustelee, tuovatko ne hänelle iloa. (meille ei jäisi yksiäkään kurahousuja)
Ei,.älä ole typerä. Tuoko sinulle yksi sukka sellaisenaan iloa? Ei, eli heität kaikki sukat pois? Joopajoo.
Minimalismissa on tärkeää ehdollistaa onat ajatukset niin, että aina kun näet jotakin minkä voisi ostaa (ruoka tai tavara), niin sanon itselleni mielessä STOP, et ehkä tarvitse tätä!
Ja yleensä en tarvitse. En anna rahojani globalisteille. Luonto kiittää