Onko täällä kenelläkään minimalismi elämäntapana?

Vierailija kirjoitti:

Helpompi siivota kun vähemmän tavaraa. Ja vähemmän tiskiä. Ei synny myöskään pyykkivuoria, eikä tarvitse viedä roskia usein, kun vältetään sen syntymistä (ostetaan ruokaa irtona kestohedelmäpusseihin). Rahaa säästyy

jätepusseiksi ne ilmaiset pikkupussit mitä on ruokakaupoissa. Roskien vienti ohimennen, ei oo vaivalloista.

Vierailija kirjoitti:

Poikamies mutta ostin hirsitalon joka viettää kohta sata vuotis synnttäreitä. Voi mennä vuosia etten osta yhtään vaatteita ja yritän käyttää kaiken loppuun. Oma vesivessa ei tyhjene vedenpuhdistamolle, vaan metsään tai pellolle joka on lepovaiheessa. Silti puhtaalla vedellä olisi parempia kohteita? Itseä harmittaa kun kaikki kaupassa on kääritty muoviin. En ole poltteleva hippi joka toivoisi muiden tekevän kaiken työn. Yksi ainoa asia minun elämästä puuttuu ja se on samoin ajatetteleva nainen, jonka kanssa elää ja vanheta yhdessä.

Kuulostaa ihanalta. Juuri tällainen elämä on omakin haave, saisi elää mahdollisimman vähällä ja niin ekologisesti kuin aina vain voi.

Vierailija kirjoitti:

Omasta puolestani olen taipuvainen minimalismiin. Heikko kohtani ovat tunnearvojutut. Paljosta olen pystynyt luopumaan, mutta esimerkiksi päiväkirjoja on pieni laatikollinen. Lapsuuden taideteoksista (olin jo nuorena hyvä maalaamaan/muotoilemaan) olen ottanut kuvan ja heittänyt sitten menemään, että yritys on kova. Ongelma on mieheni, joka säästää aivan kaiken, jos joskus sattuisi tarvitsemaan. Meillä on mm. rikkinäinen sähkövatkain varaosiksi ja reikäiset housut räteiksi. Varaosia, eikä rättejä ole hyödynnetty vielä tässä viiden vuoden aikana nykyisessä kodissa asuessamme. Vaatii pitkää pinnaa....

Meillä on aika vähän säilytystilaa.

Mun muistot ovat äitiyspakkauksessa. Sen verran on kirjeitä, kortteja, vauvan vaatteita jne. Valokuvia on monta kansiota, mutta ns muistoja, niitä on se äitiyspakkauksellinen.

Ennen muistoja oli huomattavasti enemmän ja ehkä kerran vuodessa avaan laatikon. Mutta en raaski luopua mistään

Ihan aikuisten oikeasti, ei täällä ole minimalisteja. Tuskin meistä palstalaisista kukaan edes ymmärtää, mitä se tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan aikuisten oikeasti, ei täällä ole minimalisteja. Tuskin meistä palstalaisista kukaan edes ymmärtää, mitä se tarkoittaa.

Omasta mielestä minä olen. Mutta mitä se sinulle tarkoittaa?

Mä aion toteuttaa tän nyt kunnolla ja ihan vaan käytännön syistä. En halua ostaa ainuttakaan säilytyskalustetta enkä raahata ylimääräisiä tavaroita muutosta toiseen. Joulukoristeitakin on mieletön määrä vaikka pariin vuoteen en ole edes kuuseen laittanut muuta kuin valot. Astioitakaan ei kahden hengen taloudessa tarvita kymmenittäin. Tavaroiden kanssa puljaaminen vie lopulta vaan aikaa ja rahaa.

Teen minimalistista lo-fi technoa, ei muuten.

Mun kaveri on kotihoidossa töissä ja se kertoi että pesee pyykkinsä ja ittensä asiakkaiden kodeissa myös lounas löytyy vanhusten jääkaapista esim yhdeltä asiakkaalta leipää toiselta makkarat ja juustot on kuulema säästänyt tosi hyvin

Köyhyys ei näytä rähjäiseltä selkeässä asunnossa. Köyhä ei ole sama asia kuin wt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäni on aika minimalistista, vaikka ei niinkään tietoisesti.

Teen paljon töitä eli olen vähän kotona ja toisaalta en raaski ostaa mitään, jos se ei ole mielestäni juuri "täydellinen" eikä sellaista helposti löydy, joten kotini on erittäin pelkistetty.

En siis omista kattolamppuja, sohvaa, sänkyä, mattoja tms.

Kotonani on vain työpöytä (käytän myös ruokapöytänä) ja patja lattialla. Lisäksi muu omaisuuteni (vaatteet, kirjat ja tavarat) mahtuvat yhteen matkalaukkuun. Muutan ja matkustan töiden takia usein, joten ainakin pakkaaminen on helppoa. Ja olen asunut itsekseni jo 10 vuotta, joten tilanne on aika vakiintunut.

Saako kysyä, että kun elät noin minimalistisesti ja kuitenkin teet paljon töitä, mihin käytät rahasi? Minkä kokoinen kotisi on? Noin pienellä tavaramäärällä ei tarvitse isoa tilaa?

Tuo oli silloin 2021 ja oli todella ihanaa aikaa. Asuin tuolloin 15 neliöisessä asunnossa. Nyt on 2023 ja kotini on kaaos. 2022 tuli elämään isoja muutoksia ja ahdistuin siitä valtavasti. 2022 käytin rahaa uskomattomia summia kotiin. Nyt olen muuttanut 30 neliöisen asunnon kautta 43 neliöiseen asuntoon. Löytyy kaksi kattolamppua, sohva, tv, arkku, lipasto ja ruokapöytä. Sänkynä on edelleen vain patja lattialla. Vaatteita on kertynyt niin, että on kahdeksi viikoksi vaatteita. Kaikki ovat siis käytössä. Takkeja löytyy ihan liikaa. Tosin olen tässä puolessa vuodessa lihonut sen verran paljon, että luultavasti joudun vaihtamaan vaatteet. Astioita on karsiutunut todella reilusti kun suurin osa lähti miesystävälle käyttöön. Mulle jäi muutama astia ja olen oikein tyytyväinen niihin. Enempää en tarvitse. Kosmetiikka ja kauneudenhoito kaikki mahtuu yhteen pieneen 40x15x50 cm kolmen hyllyn rullakkoon. Ja siis rakastan laittaa itseni kauniiksi ja joka päivä esimerkiksi meikkaan. Hiukset kiharran useamman kerran viikossa tai sitten suoristan ne.

Keskustelin tästä "minimalismista" terapeuttini kanssa ja hän sanoi, että usein ADHD ihmiset ovat parhammillaan kun ei ole tavaraa paljoa. Voin allekirjoittaa tämän täysin. On todella ahdistavaa välillä jopa asua näin isossa asunnossa yksin ja kirjaimellisesti herään välillä keskellä yötä kun pelottaa. En siis kotiudu näin isoihin asuntoihin kunnolla.

Rahani menevät pääasiassa tilille ja sijoituksiin. Olen myös aika hedonisti ja tykkään istua esimerkiksi oluella pubissa tai käydä taidenäyttelyissä. Onhan sitä rahaa kertynyt, mutta ei nyt mitään mielettömiä summia. 

Kuulostaa hienolta.

Kertokaas kaikki kanssaminimalistit, että kuinka paljon arvioitte rahaa säästyvän kuussa, kun ette ostele kaikkea, mitä mieleen juolahtaa. Sata, 200,300 euroa? Enemmän? Itse arvioisin, että n. 200 euroa. Entä mihin käytätte säästyneen rahasumman? Säästätte, maksatte nopeammin velat pois vai vähennätte työntekoa? Vai onko niin, että minimalismi estää lusävelkaantumisen, kun visa ei vingu heräteostoksiin? Itse teen nyt 80% työaikaa. Arvostan tosi paljon ylimääräistä vapaa-aikaa.

Mun vaimo on 149 cm.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas kaikki kanssaminimalistit, että kuinka paljon arvioitte rahaa säästyvän kuussa, kun ette ostele kaikkea, mitä mieleen juolahtaa. Sata, 200,300 euroa? Enemmän? Itse arvioisin, että n. 200 euroa. Entä mihin käytätte säästyneen rahasumman? Säästätte, maksatte nopeammin velat pois vai vähennätte työntekoa? Vai onko niin, että minimalismi estää lusävelkaantumisen, kun visa ei vingu heräteostoksiin? Itse teen nyt 80% työaikaa. Arvostan tosi paljon ylimääräistä vapaa-aikaa.

On niin monenlaista ihmistä olemassa toinen talous saa kuukausittain 7000e ja säästöön ei jää mitään, toinen 3000e ja säästää 1000e kuukausittain. 

Säästö riippuu menojen ja tulojen suhteesta. Meillä on sellainen tilanne, että menot pienehköt niin 70% tuloista jää säästöön. Ihan normaali pikkulapsiperhe ollaan.

Minä olen minimalismi. Asun pienessä saunallisessa kaksiossa. Kotoa löytyy 120cm sänky, yöpöytä, vaatekaappi 3 ovinen, 2 istuttava vuodesohva, tv taso, tv, olkkarin pöytä, ruokapöytä, 4 tuolia, mikropöytä, eteisessä lisäksi 1 tuoli, kylppärissä pyykkikori, pesukone. Astioita 3 kattilaa eri kokoisia, pienempi ja vähän isompi paistinpannu, lautaset, mukit, lasit 6 kutakin, syöntivälineet 12 kutakin (saanut lahjaksi), sitte peruskeittiövälineet yksi kutakin. Jonkin verran pakastusrasioita, kun käyn metsässä saan niihin täytettä. Normi siivoustarvikkeet tietysti. Tabletti ja puhelin. Vaatteita 5 eri vaihdeltavaa settiä jokaiselle vuodenajalle. Sitten tietty alusvaatteet, yöppärit ja sukat n.10 kutakin. Iso varasto, jossa säilytän polkupyörää ja perus työkalut sekä talvella krillin. Varastossa 6 hyllytasoa ja koko on 5x3 m, mutta tyhjää täynnä. Keittiön kaapit vain 2 alinta hyllytasoa yläkaapeista käytössä ja alakaapeista kaksi tyhjänä. Koti on aina siisti, helppoa kun heinänteko siivota. Ei oo kukkia eikä koristeita, mutta parit taulut löytyy seiniltä. Mulla ei oikeasti ole mitään mitä en tarvitse. Kaikki mut tuntevat tietää, ettei mulle mitään lahjoja kannata ostaa, eikä ne ostakkaan. Sen sijaan saan kyllä eri kauppaketjujen lahjakortteja ja nehän toimii rahana. Oikein mietin, milloin olen käynyt jotain muuta ostamassa kun ruokaa tai tarvittavia pesuaineita ja siitä taitaa olla 6-7 v aikaa. Karkit muistan, ostin niitä yhden pienen pussin v. 2008 kun sain oikomishoidon valmiiksi ja pystyin kunnolla herkuttelee. Jos haluan jotain hyvää niin aina löytyy  kaapista mikropoppareita, ne on mun herkkuja. Makeat ei sinänsä oo mun juttu, paitsi hunaja. Jaa, ihan unohdin, onhan mun koiran tarvikkeet tietysti, peti ja ruokakipot ja sitte välillä raahaa lelunsa sinne tänne, mutta osaa illalla viedä ne omalle paikalleen pikkuiseen koriin, opetin sen jo pienenä sille. Ihan siks, jotta ei unenpöpperössä niihin kompastu.

Omistan n 500 tavaraa. Tosin asun miesystäväni kodissa, joka oli sangen täynnä jo ennen muuttoa.

Yhdessä olemme karsineet ennen yhteen muuttoa ja nyt koti alkaa olemaan kunnossa. Varasto on todella iso, siellä on n 10 laatikollista miehen sälää, paljon papereita. Vappuna alkaa ottamaan niitä työnalle.

Tavaraa nyt kertyy kirppislahjoituksista. Veimme pääsiäisenä 2 kuormallista itsepalvelukirppikselle. Lisää on kertynyt, ja kertyy.

Hyviä puolia on paljon. 1 monista on se, että alakerrassa oli puolisoni 2 lapsen huoneet. Ne on nyt airbnb käytössä ja niistä tulee rahaa ihan kivasti.

Varastoon alkaa kasautumaan miehen esikoisen häitä varten tulleita tavaroita ja voi olla juhlia tullaan pitämään täällä enemmänkin. Toisaalta, varaston ovi on ja pysyy kiinni. Miksi varastoida pöytää vuosikausia, jos se on vain pari krt käytössä ? Mutta hankkimisessa on vaivaa ja uudelleen etsimisessä myös.

Mun isoin apu on itsepalvelukirppikset

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas kaikki kanssaminimalistit, että kuinka paljon arvioitte rahaa säästyvän kuussa, kun ette ostele kaikkea, mitä mieleen juolahtaa. Sata, 200,300 euroa? Enemmän? Itse arvioisin, että n. 200 euroa. Entä mihin käytätte säästyneen rahasumman? Säästätte, maksatte nopeammin velat pois vai vähennätte työntekoa? Vai onko niin, että minimalismi estää lusävelkaantumisen, kun visa ei vingu heräteostoksiin? Itse teen nyt 80% työaikaa. Arvostan tosi paljon ylimääräistä vapaa-aikaa.

Mä en varsinaisesti säästä mihinkään. Kiinteiden menojen jälkeen jää n.1000 e, sillä sitten ostan ruoat ja muut kodin tarvikkeet. Kauppakulut on n 100-150 e kk. En polta, en juo, käyn kyllä karaokessa baarissa, mutta vesilasi riittää mulle. Harrastan vain "ilmaista" liikuntaa, juoksu, kävely, pyöräily ja ulkokuntosali (asuinkaupungista löytyy sellainen). Ostan muuta kuin ruokaa vain sen mitä tarvitsen ja täytyy myöntää, että ennen koronan tuloa oon viimeksi ostanut villatakin, vanha kun oli tullut jo tiensä päähän. Terveyteeni sijoitan ihan suosiolla, jos jotain ilmenee, käytän yksityisiä palveluita, ei tartte kuukausikaupalla odotella. 

Ihan vielä ei meillä ole pyöräilykelit, mutta kunhan ne alkaa, meen tuonne pyörähuoltoon ja ostan uudet renkaat fillariin ja samalla teetän keväthuollon. Taitaa tuo olla suurin menoerä tällä haavaa. Velkoja ei ole, luottokorttia ei ole eikä tule, eikä ole koskaan ollutkaan, talous sinänsä kunnossa. 

Kauan sitten menehtyi puolisoni ja sen jälkeen olen entistä vähemmällä pyrkinyt tulemaan toimeen. Nyt kun huomioin vain itseni pystyn elämään juuri niinkuin itse haluan ja tätä minä haluan. Kierrätän, teen kaikenlaista itse, mm. viime syksynä sain hyvää lautaa yhden ok talon remontista ja tein omalle pihalle tuolit ja pöydän. Muutamia ruuveja jouduin ostamaan sekä vähän maalia. Edullista sanoisin.

Nostanpa tätä ketjua pitkästä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun kaveri on kotihoidossa töissä ja se kertoi että pesee pyykkinsä ja ittensä asiakkaiden kodeissa myös lounas löytyy vanhusten jääkaapista esim yhdeltä asiakkaalta leipää toiselta makkarat ja juustot on kuulema säästänyt tosi hyvin

Esimerkillisiä taloustaitoja t. Hyvätuloinen säästäjä&sijoittaja.

up, tänne kaikki minimalistit ja siitä haaveilevat

Minusta tuli pakolla minimalisti, kun olen muuttokäskyn alla vähän väliä ja joutunut sen takia aina vähentämään tavaroistani.

Olo on kieltämättä kevyempi, kun ei ole kuin pääasiassa sitä, mitä tarvitsee tai mistä tykkää. Ihan kaikesta ei ole pystynyt luopumaan, on myös sellaisia väliinputoajatavaroita, joista ei osaa päättää, luopuako vai ei niistä.