Miten yliopistokoulutus on muuttanut tapaanne ajatella?

Kyllä mulle ensimmäinen vuosi yliopistossa oli tärkeä, oli todella mahtava tajuta, kuinka pinnallisesti asioita oli lukiossa opittu. Muhun teki ensimmäisenä vuonna vaikutukset nimenomaan tieteelliset aineet, joten vaihdoin pääainettakin sitten tieteellisempään aineeseen, mikä on johtanut tutkijan uralle.

Se suuri oivallus oli juuri se, että hyvin suuri osa tiedosta ja maailmasta ympärillämme on itse asiassa ihmisen luomaa, ja siinä näkyy ihmisen historian, yhteiskunnan ja kulttuurien vaikutus. Ja se, että monet asiat joista puhumme arjessa hyvin mustavalkoisin ja yksinkertaisin käsityksin, eivät itse asiassa olekaan yhtään niin selkeitä ja simppeleitä, kun niitä tarkastelee tieteellisesti.

Kyllä siitä syntyi tapa nähdä asioita arjessakin ihan eri tavalla.

Huomaan käyttäväni paljonkin tieteellisiä tapoja ajatella ja ratkaista ongelmia ihan tavallisessa elämässä, vaikka kuinka saa ampiaisen elävänä ulos asunnosta. Tiedonhaku ja -analysointi on keskeisiä asioita, joiden osaamisesta on hyötyä vaikka lomamatkan tilaamisessa netistä. Ehkä myös ihmisiä on helpompi ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mulle ensimmäinen vuosi yliopistossa oli tärkeä, oli todella mahtava tajuta, kuinka pinnallisesti asioita oli lukiossa opittu. Muhun teki ensimmäisenä vuonna vaikutukset nimenomaan tieteelliset aineet, joten vaihdoin pääainettakin sitten tieteellisempään aineeseen, mikä on johtanut tutkijan uralle.

Se suuri oivallus oli juuri se, että hyvin suuri osa tiedosta ja maailmasta ympärillämme on itse asiassa ihmisen luomaa, ja siinä näkyy ihmisen historian, yhteiskunnan ja kulttuurien vaikutus. Ja se, että monet asiat joista puhumme arjessa hyvin mustavalkoisin ja yksinkertaisin käsityksin, eivät itse asiassa olekaan yhtään niin selkeitä ja simppeleitä, kun niitä tarkastelee tieteellisesti.

Kyllä siitä syntyi tapa nähdä asioita arjessakin ihan eri tavalla.

Huomaan käyttäväni paljonkin tieteellisiä tapoja ajatella ja ratkaista ongelmia ihan tavallisessa elämässä, vaikka kuinka saa ampiaisen elävänä ulos asunnosta. Tiedonhaku ja -analysointi on keskeisiä asioita, joiden osaamisesta on hyötyä vaikka lomamatkan tilaamisessa netistä. Ehkä myös ihmisiä on helpompi ymmärtää.

kiinnostaisi tietää, mitä tarkoitat tieteellisemmillä aineilla. kaiken yliopistossa annettavan opetuksenhan on perustuttava tieteelliseen tutkimukseen. tarkoitatko teoriapainotteisempaa? en yritä viisastella vaan hahmottaa, mitä mahdat tarkoittaa. tokihan osa aineista on enemmän käytäntöönkin suuntautunutta. olen hieman kyllästynyt nykyiseen alaan ja yritän löytää jonkin hyvän teoriapainotteisen ja "enemmän tieteellisen" alan, jota opiskella.

mutta vastauksena alkuperäiseen kysymykseen. kyllä yo-opiskelu on muuttanut ajattelua todella paljon. ihan se todellisuuden hahmottaminen on rikastunut ja monimuotoistunut tosi paljon. toisin sanoen on ehkä saanut ajattelullisia valmiuksia ja työkaluja. myös suhtautumisen tietämisen edellytyksiin on muuttunut. on tullut todella vajavainen olo, mikä on ihan hauskaakin. ihmettelen, kun jotkut täällä sanovat, ettei ajattelu ole muuttunut. eräs proffani totesi, että on hyvä asia, jos omat vanhat kirjoitukset ja ajatukset nolostuttavat, sillä se osoittaa, että ajattelu on mennyt eteenpäin. tämän allekirjoitan täysin. tuntuisi vähän turhalta, jos yliopistossa olisi oppinut vain substanssia eikä mitään ajattelullisia kykyjä. tiedothan saa ihan kirjoista lukaisemalla mutta ajattelun kehittäminen vaatii ohjausta ja kovaa työtä, esim. kirjallisten töiden tekemistä, niistä keskustelua jne. 

Kasvatustiede herätti syvän ihmetyksen. Miten tuollaista puolivillaista mutu-höpinää voidaan opettaa yliopistossa? Se itsepetoksen syvyys, joka kasvatustieteijöitä kollektiivina vaivaa, on jotain mihin en ennen yliopisto-opintoja ollut törmännyt kuin lestadioilaisten parissa.

Jaan mahdolliset ongelmat pienempiin osiin ja ratkaisen osan kerrallaan. Asiat eivät ole musta-valkoisia, ihmiset voivat yllä oikeassa, vaikka olemmekin eri mieltä 🙄